1. Edessä reitti tuntematon aukeaa,
omin voimin emme kestä tuulta vasten.
Matkalla, Herra, lupaat meitä johdattaa:
kaitse askeleita horjuvien lasten.
Vaikka vaellus on vaivaista,
minä vielä jaksan toivoa;
olen kahden maan kansalainen.

2. Takana aavikon ja vuorten janoisten,
saartavien tulvavetten tuolla puolen
yöhöni kuiskaan voimattoman rukouksen:
Sinä tiedät kaiken, elän taikka kuolen.
Vaikka vaellus on vaivaista,
minä vielä jaksan toivoa;
olen kahden maan kansalainen.

3. Erämaan hiekastakin kasvaa puutarha,
uskon verso nousee, Herra, lahjanasi.
Raota portti valtakuntaan, armahda!
Älä pyytävältä peitä kasvojasi!
Vaikka vaellus on vaivaista,
minä vielä jaksan toivoa;
olen kahden maan kansalainen.

4. Elämän näen pientareelle piirtyvän;
Herra antoi, Herra otti, kiitos Herran!
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän:
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran.
Vaikka vaellus on vaivaista,
minä vielä jaksan toivoa;
olen kahden maan kansalainen.

Videoon

Kaija Pispa 1995, © Warner/Chappell Music Finland, julkaistu kustantajan luvalla