Körttisanakirja

Kaikille yhteisöille ja alakulttuureille muodostuu ajan kuluessa omia sanojaan, oma kieli. Sitä enemmän, mitä vanhemmasta yhteisöstä on kyse. Yhteisen terminologian käyttö yhdistää, mutta lopulta myös erottaa. Sanastoa ymmärtämätön voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi. Aikojen kuluessa saattavat tieto sanojen synnystä ja alkuperäinen merkitys hämärtyä omallekin joukolle.

Körttisanakirja on tehty pilke silmäkulmassa, eikä se ole tarkoitettu liian vakavasti otettavaksi. Sanakirjan kokoaminen aloitettiin Lahdessa herättäjäjuhlavalmisteluiden yhteydessä 2007. Sen jälkeen sitä on täydennetty ja yhä täydennetään. Se ei siis ole kiveen kirjoitettu eikä tarjoa ainoaa oikeaa totuutta. Kokoajina ovat olleet Markku Jalava ja Liisa Kuparinen. Tämän yleisen sanaston lisäksi nuorilla on vielä oma lisäsanastonsa.

Herättäjäjuhlien tiedotustilaisuudessa kysyttiin, onko körttisanakirjan tavoite a) saada ihmiset ymmärtämään körttiläisiä, b) saada körttiläiset ymmärtämään ihmisiä ja elämää vai c) saada körttiläiset ymmärtämään itseään. Kaipa se on näitä kaikkia.

A
Aholansaari

Paavo Ruotsalaisen kotipirtti sijaitsi Nilsiän Aholansaaressa, jossa on nykyään herännäishenkinen toimintakeskus. Aholansaaressa järjestetään vuosittain 5-6 Herättäjä-Yhdistyksen rippikoululeiriä. Paljon myös herännäisseminaareja ym. Jos pitää mainita 2-3 herännäisyyteen liittyvää paikkaa, Aholansaari on yksi niistä. Verkossa.

A
Aholansaari Sinfonietta

Herännäisnuorten perustama kamariorkesteri, joka aloitti toimintansa nykyisessä muodossaan syksyllä 1997. Noussut maan johtavien nuoriso-orkestereiden joukkoon.

A
Alatien kristillisyys

”Alatie on sitä, ettei mennä kopistelemaan ylhäältä päin osaavasti ja pakottamalla.” (Ilmari Heinonen)

Evankeliumin näkeminen vähässä. Uskon asioita lähestytään nöyrästi ja synnin tunnossa, vähän kuin takaoven kautta.

A
Aluesihteeri

Herättäjä-Yhdistyksen matkasaarnaaja, aluetyöntekijä. Kutsutaan myös nimillä Herättäjän mies (Herättäjässä nainenkin voi olla tässä tilanteessa mies), matkaveisaaja (Jaakko Löytty), piirisihteeri, aluehampuusi, -kerjääjä tai -häirikkö. Koordinoi alueen toimintaa, käy seuroissa puhumassa, Herättäjän kirkkopyhissä saarnaamassa, myy Herättäjän tuotteita, pitää yhteyksiä.

A
Aluetyö

Nimitys Herättäjä-Yhdistyksen toiminnalle eri maantieteellisillä alueilla. Jakautuu kahdeksaan alueeseen, joilla kullakin oma aluesihteeri: Uusimaa, Lounais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kaakkois-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Herännäisyys ilmenee eri puolilla Suomea hiukan erilaisena, silti seudusta riippumatta körttejä yhdistävät Siionin virret.

A
Aralla tunnolla

Aralla tunnolla vaeltava tietää, että Jumala on läsnä ja näkee kaiken. Omat tekemiset askarruttavat.

A
Armo

Pelastumme yksin Jumalan armosta, emme omien tekojemme kautta.

A
Armon kerjäläinen

Hengellisesti köyhä ja osaamaton vastakohtana hengellisesti rikkaalle ja hyvinvoivalle. Hän odottaa armoa. Siinä voi nähdä epäjohdonmukaisuuden: armo on ansaitsematon lahja, mutta samalla sen saamiseen luotetaan. Herännyt tuntee itsensä mitättömäksi ja huonoksi ihmiseksi, mutta Jumala pitää ihmistä arvokkaana. Nykyihminen ei helpolla pyydä armoa, ehkei osaa antaakaan. Tai hän luulee, että armosta voi tehdä kauppaa, mihin kerjäämisellä ei tässä viitata.

A
Armon vilaus

”Tarkoittaa samaa kuin Kristuksen sisällinen tunteminen, tuntuva armo, kointähden koitto, aamunsarastus, Hengen sinetti ja Hengen todistus.” (Jaakko Elenius)

Niitä hetkiä elämässä, jolloin voi voimakkaimmin tuntea armon, toivon ja elämän ilon todellisuuden.

C
Citykörtit

Ks. Urbaani körttiläisyys.

E
Erämaan profeetta

Johannes Kastaja, Paavo Ruotsalainen… Molemmat vaativat ihmistä tekemään parannuksen elämässään. Toimivat syrjässä, asutuskeskusten ulkopuolella, mutta kokosivat kannattajia ympärilleen.

E
Etsijä

Herännäisseuroissa kehotetaan usein olemaan "etsijän paikalla". Herännyt on kuin verkonpaikkaaja: etsii, etsii, vaan ei soisi löytävänsä.

H
Heimotyö

Herättäjä-Yhdistyksen organisoimaa talkootyötä suomensukuisten kansojen keskuudessa Venäjällä ja Virossa. Keskeisellä sijalla talkoorakentaminen ja humanitäärinen avustustoiminta. Verkossa.

H
Hengellinen Kuukauslehti

Herättäjä-Yhdistyksen julkaisema lehti. Alkoi ilmestyä vuonna 1888 ja viettää 130-vuotisjuhlaansa vuonna 2018. Ilmestyy 10 kertaa vuodessa.  Huom. oikeinkirjoitus: Kuukauslehti ilman i-kirjainta. Lehti sisältää paljon herännäisaktiivien haastatteluja, perinnejuttuja, ystäväkansan kuulumisia, mutta ajoittain myös merkittäviä yhteiskunnallisia puheenvuoroja. Verkossa.

H
Herraa hyvää kiittäkää

Ystäväkansan spontaani ilon ja kiitoksen ilmaus. Veisataan usein suurten körttitapahtumien päätösvirtenä, etenkin nuorison keskuudessa. Siionin virsi 148, virsikirjassa nro 332, josta körttiläiset sen veisaavat b-nuotilla niekkujen kanssa.

H
Heränneen kansan lähetysrahasto

Körtit keräävät lähetyskolehdin tänne ja toimittavat sieltä edelleen Suomen Lähetysseuralle, jonka jäsenjärjestö Herättäjä-Yhdistys on. Yhdistyksellä on nimikkolähettejä ja vaihtuvia nimikkokohteita. Lähetysrahaston tilinro EPOP 515444-25816. Vuosittaiset HY:n nimikkokohteet verkossa.

H
Heränneiden ylioppilaskoti

Arkisemmin Körttikoti, Körttis. Helsingissä, Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa toimivia opiskelijatyön keskuksia. Asukkaat ovat erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita, joita herännäisyys yhdistää.

H
Herännyt

eli körtti.

Heistä ei ole nimiluetteloita, ei edes lukumäärää tiedossa. Herännyt on myös sisällöllinen termi. Kyseessä on synnintuntoon, omaan syntisyyteen ja huonoon kilvoitteluunsa herännyt henkilö. Se, joka ei ole herännyt, heränneessä tilassa, on suruton, maailmallinen. Hän ei ole herännyt edes parannuksenteon huonouteen. Herännyt on siis eri asia kuin olla uskossa tai ottanut Jeesuksen omakohtaiseksi Vapahtajakseen. Vaikka herännyt tietää oman parantumattomuutensa, hän myös tietää, että apu tulee yksin Jumalalta.

H
Herännäisnuorten kuoro

Helsingissä toimiva taidokas opiskelijakuoro. Pikkusisarina opiskelijakuorot Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa. Verkossa.

H
Herännäisopisto

Yhdeksän kansanopistoa eri puolilla Suomea.

H
Herännäisyys

eli körttiläisyys. Herännäisyys on yksi viidestä evankelisluterilaisen kirkon herätysliikkeestä. Se syntyi Paavo Ruotsalaisen ympärille 1800-luvun alkupuolella.

Heränneille on tunnusomaista omaa uskoa epäilevä ja uskolla ylpeilyä karttava henki, jossa ihmisen omat keinot ja voimat ovat kokonaan riittämättömät ja usko on Jumalan lahja. Kts. Herännyt.

Herännäisyyden vahvimpia alueita ovat Pohjanmaa ja Pohjois-Savo, mutta körtin voi tavata etelämpänäkin. Monet ovat tietämättään körttejä.

H
Herättäjäjuhlat

Herättäjäjuhlat kirjoitetaan lauseen keskellä pienellä alkukirjaimella, eivätkä ne ole "herätysjuhlat". Ensimmäiset herättäjäjuhlat pidettiin Ylistarossa vuonna 1893.

Juhlien ohjelma on vakiintunut ja ollut koko ajan lähes sama: perjantaina aloitetaan aattoseuroilla, päätapahtumia ovat lauantaina raamattutunti kello 11 ja päiväseurat kello 13. Sunnuntaina on ehtoollisjumalanpalvelus ulkona ja juhlat päättyvät päätösseurojen polvirukoukseen. Iltaohjelmana alkoi 1960–70-luvuilla lisääntyä kulttuuritarjonta. Verkossa.

H
Herättäjä-Yhdistys

Herättäjä-Yhdistyksen koju herättäjäjuhlilla. Kuva: Pirkko Taskinen

Herännäisyyden palvelujärjestö, jonka keskustoimisto on Lapualla. Nimi kirjoitetaan yhdysviivalla ja Y isolla.

Liikkeen kokoava toimija, joka elää lahjoitusvaroin, tekee lähetystyötä Suomen Lähetysseuran kautta ja lähialueyhteistyötä mm. Venäjällä. Liity toki!

H
Herättäjä-Yhdsityksen valtakunnallinen kuoro

Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnallinen kuoro. Kuva: Kalervo Kärki

Perustettu 1975, n. 100 laulajaa. Ohjelmistona Siionin virsien kuorosovitukset.

H
Herätys

”Uskonnollinen murroskokemus, jossa ihminen tulee tietoiseksi Jumalan todellisuudesta.” (evl.fi)
”Tosiasioihin havahtumista. Ellei kirkko selvästi sano, mitä herääminen merkitsee, unissakävelijät, jotka luulevat olevansa valveilla, kulkevat muualle heräteltäviksi.” (Pekka Leino)
Kun isompi joukko syvemmin kiinnostuu uskon asioista.

H
Herätysliike

Perinteisiä kirkon sisällä vaikuttavia herätysliikkeitä ovat rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus, jotka syntyivät 1700–1800-lukujen vaihteen tienoilla. Viidenneksi herätysliikkeeksi, ”viidesläisyydeksi” nimitetään 1940–50-luvuilla Suomeen rantautunutta herätyskristillisyyttä. Liikkeissä korostuvat kussakin omat painotuksensa, traditioiden jatkaminen ja yhteenkuuluvuus.

H
Huumori

”Välähtää keventävänä ja nostavana voimana. Hyviä seuroja voidaan sanoa hupaisiksi. Huumori on evankeliumin sukulainen, ne ajavat yhdessä pois perkelettä, keventävät sydäntä ja syventävät ihmisten keskinäistä ymmärtämystä.” (Jaakko Elenius)

Körttihuumorista ja anekdooteista saisi oman kirjan.

H
H-Y

Ks. Herättäjä-Yhdistys.

H
Högman, Jaakko (1750-1806)

Alunperin Hökkä. Jyväskylässä asunut seppä, jonka luota Paavo Ruotsalainen lähti uskonahdistuksessaan apua hakemaan. Seppä Högman lausui Ukko-Paavolle kuuluisat sanat: "Vain yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki. Kristuksen sisällinen tunto." Tapaaminen oli käännekohta Paavo elämässä.

I
Ikävöivä usko

”Jos et osaa rukoilla, ikävöi.” Sukulaissanoja ovat toivominen, kaipaaminen, odottaminen ja halajaminen.

I
Isänmaallisuus

Körtit ovat perinteisesti olleet isänmaallisia, muutkin kuin pohjalaiset.

K
Kahden maan kansalaisuus

Herännäisyyden uskonkäsitykseen sisältyy ajatus kristityn kahdesta isänmaasta ja arjen kristillisyydestä. Herännäisyydessä rohkaistaan ihmistä osallistumaan ympäröivään elämään ja olemaan kriittisesti kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista iankaikkisuuden asiaa unohtamatta.

K
Kamarikeskustelut

Seurojen jälkeistä vapaamuotoista keskustelua voidaan kutsua kamarikeskusteluksi, mutta sillä tarkoitetaan myös kamariin vetäytymistä, yksityistä rippiä ja sielunhoidollista keskustelua.
Varsinaisissa seuroissa ei yleensä ole ihmisten välistä vuoropuhelua, joka viriää usein vasta seurapuheiden jälkeen.

K
Kilvoitteleminen

”Ihminen pyrkii luopumaan yrittämisestä ja rauhoittumaan jaksaakseen luottaa Jumalan armoon, ei omiin voimiin.” ”Taito pitää maallinen erillään hengellisestä ja laki erillään evankeliumista.” (Jaakko Elenius)

Ikuisen elämän, ei ulkoisen elämän voittojen tavoittelemista.

K
Kolehti

Seuroissa usein kerätään kolehti eli vapaaehtoinen avustus Herättäjä-Yhdistykselle. Näin tuetaan oman hengellisen kodin pystyssä pysymistä.

K
Kyselevä mieli

Sukua ”aralle mielelle” ja ”pienellä paikalla olemiselle”. Kysymys panee liikkeelle, nostaa jaloille, tähtää vuorovaikutukseen. Jeesus kysyi: ”Kenenkä te sanoitte minun olevan?”

K
Kärsimys

”Monen vaivan kautta meidän pitää sisälle tuleman Jumalan valtakuntaan.” (Paavo Ruotsalainen)

K
Kökkä

Talkoot, tyypillistä körttiläisyydessä. Verkossa.

K
Körtti

eli herännyt.

Alun perin pilkaksi tarkoitettu kutsumanimi heränneistä. Körtti tulee miesten takissa olevasta halkiosta, jossa on kolme lyhyttä, pystysuoraa leikkausta, ruotsinkielellä skört. Myös lukua 111 kutsutaan tästä syystä körtiksi. Nykyään sana on yleisessä käytössä, eikä sitä koeta pilkkanimenä. ”Meissä kaikissa on vähän körttiä.”

K
Körttifestarit

Ks. herättäjäjuhlat.

K
Körttifoorumi

Keskustelupalsta herännäisyyden tiimoilta sekä jokavuotinen tapahtuma Aholansaaressa.

K
Körttihuivi

Körttihuivi herättäjäjuhlien kolehdinkantajan harteilla. Kuva: Kaisa Väätäinen

Musta huivi sinisin raidoin. Tyypillinen körttiasuste, joita näkee mm. herättäjäjuhlilla.

K
Körttikauppa

Osoitteessa www.herattaja.fi. Tarjoaa sekä Herättäjä-Yhdistyksen että Herättäjän kirjakaupan tuotteet.

K
Körttikoti

Ks. Heränneiden ylioppilaskoti.
Myös mikä tahansa herännäishenkinen koti.

K
Körttiläisyys

eli herännäisyys. ”Körttiläisyys voisi korvata herännäisyyden tämän liikkeen nimenä.” (Aino Suhola)

K
Körttiopisto

Ks. herännäisopisto.

K
Körttipaita

2000-luvulla myyntiin tulleet suositut t-paidat, joissa Siionin virsistä poimittuja tekstejä. Uusimmat tarjolla körttikaupassa. Osa tämän päivän körttipukua?

K
Körttipastillit

Alkuperäiset ovat valkoisia, piparmintun makuisia, nykyään on myös muita makuja, kuten salmiakki ja anis. Niissä voi maistaa myös elämän ja synnin makuja. Körttipastillin sanotaan olevan seurapuheen mittainen. Pastilleja voi ostaa Herättäjä-Yhdistyksen toimistosta ja usein myös seuroista. Körttinuoret myyvät niitä herättäjäjuhlilla yhdistyksen nuorisotyön hyväksi.

K
Körttipuku

Herättäjäjuhlille körttipuvussa saapuvat tapaavat kokoontua lauantaina juhlakentällä veisaamaan virren. Tässä Nilsiän herättäjäjuhlien 2017 körttipukuisia.

Tuli käyttöön Savossa 1820-luvulla. Saarnasi elämänarvoista, sitoutumista ystäviin, rohkeutta erilaisuuteen turhamaisuutta vastaan. Korosti vapautta muodista ja ulkoisesta rikkaudesta ja tummaa väriä. Oli välillä myös jäsenyyden tunnusmerkki. Miehillä puku on vanha sotilaspuvun kaulukseton takki, josta on ”natsat” otettu pois. Puvun takahelmassa kolme halkiota eli ”111”. Naisilla röijy ja hame sekä tumma körttihuivi sinisillä raidoilla. *Nykyään on mediatapaus, kun tapaa herättäjäjuhlilla körttipuvun.

L
Lagus, Jonas 1798–1857

Malmbergin ohella toinen pohjalaisen herännäisyyden johtohahmo. Herännäispappeja molemmat.

L
Lapsen oikeus

Vaivatulla ja hylätyksi itsensä tuntevalla ihmisellä on lapsen oikeus asettua kaikkivaltiaan Jumalan kasvojen eteen. "Sinä et tunne häntä, mutta hän tuntee sinut."

L
Lohdutus

"Jumala on tarkoittanut kaiken armonsa ja rakkautensa juuri murheelliselle ja ahdistetulle ihmiselle." (Jaakko Elenius)

M
Malmberg, Nils Gustaf 1807–1858

Laguksen ohella toinen pohjalaisen herännäisyyden johtohahmo 1800-luvulla. Tuomittiin Kalajoen käräjillä 1843 kokoontumiskiellon rikkomisesta.

M
Malmivaara, Wilhelmi 1854–1922

Herännäisjohtaja, N.G. Malmbergin poika. Perusti Hengellisen Kuukauslehden ja uudisti Siionin virret.

M
Matalalla liikkuva evankeliumi

”Elämän näkemistä vähässä.” (Jussi Kuoppala)
”Luovuttamaton ja pysyvä” asia herännäisyydessä

M
Murhehuone

Olla murheellisella mielellä, surra tai pohtia.

M
Musta

Synnin tunnon ja katumuksen sekä surun ja kuoleman väri. Valkoisen vastakohta. Körttikansa on usein tummaa kansaa, perinteisesti körttipuvussa, nykyisin usein arjen vaatetuksessa – kuin myös mieleltään.

N
Niekku

Körttiveisuuseen liittyvä tapa, jossa samalla tavulla on useampia säveliä.

N
Nuori Yty

Herättäjä-Yhdistyksen nuorisotyö ja sen oma lehti, jonka nuoret itse toimittavat. Ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa. Verkossa.

O
Olla pienellä paikalla

”Kun joku sanoo joutuneensa pienelle paikalle, yleisesti ymmärretään, että hänellä on ollut vastoinkäymisiä.”

Voidaan käsittää myös hieman toisin: Jumalan suuruuden kokemus tai oman viheliäisyyden tunto pitävät pienellä paikalla.

”Tarkoittaa, että puhujan sanat ovat kevyitä verrattuna aiheen vaativuuteen.”
"Suhde Jumalaan ja maailmaan. Lahjaksi saadun elämän vaalimista."

Luonnonilmiön tai jonkin ihmisen omasta tahdosta riippumattoman tapahtuman äärellä ihminen tuntee itsensä pieneksi.

O
Omavoimaisuus

”Ihmisellä on taipumus hengelliseen ylpeyteen.”

Korostaa ihmisen omaa voimaa ja kykyä. Ei kuulu herännäisyyteen.

O
Omistava usko

Ihminen kokee uskon varmuuden, Jumalan läsnäolon ja tietää uskoontulonsa päivän. Epätyypillistä körtille.

O
Oppi

Herännäisyydellä ei ole omaa oppia tai teologiaa, on vain Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppi: ”Ihminen pelastuu yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Jumala lahjoittaa meille uskon.”

O
Ovi

Ovi on auki, tielle päin. Vertausta käytetään myös kansankirkosta.

P
Paavon pirtti

Aholansaaressa oleva Paavo Ruotsalaisen kotitalo, vanha savupirtti. Nykyisin seurojen pitopaikka, kesäisin kerran päivässä jumalanpalvelus ja veisuut / seurat.

P
Paikallisosastot

Herättäjä-Yhdistyksen ruohonjuuritason toiminnan ydin. Noin 140 kpl eri puolilla Suomea. Toiminta koostuu pääasiassa seuroista. Järjestävät myös Herättäjän kirkkopyhiä paikallisissa seurakunnissa.

P
Pelastusvarmuus

Tuntematon käsite herännäisyydessä.

P
Petäjävapriikin akatemia

Ei löydy Opetusministeriön Oppilaistosrekisteristä. Paavo Ruotsalaisen käyttämä nimitys köyhille oppivuosilleen, jolloin Paavo perheineen joutui ”lainaamaan oravalta”, syömään pettuleipää.

P
Pirskeet

Kuuluivat nuorten aikuisten elämään pohjalaisessa herännäisyydessä 1960-luvulle asti.
*Nuorten seuroja kevyempiä menoja, joissa ystävien nuoret tutustuivat toisiinsa."

P
Polvirukous

Kuva: Minna-Liisa Mathalt

Herättäjäjuhlat päättyvät sunnuntain päiväseurojen viimeisen puheen jälkeen polvirukoukseen. Seuraväki asettuu siinä yleensä polvilleen penkkien väliin.

P
Punainen

Kristillisessä liturgiassa punainen on Pyhän Hengen ja marttyyrien väri. Herännäisyyden alkuaikoina punaista väriä kavahdettiin, koska se oli hyvin kallis väri, korea väri ja se myös oli Kristuksen pilkan väri. Myöhemmin - 1900-luvun tietyillä vuosikymmenillä - se oli sangen kavahdettu herännäisyydessä myös poliittisista syistä. Synnin väri maallisessa symboliikassa.

P
Päätoimikunta

Nykyisin hallitus. Hoitaa Herättäjä-Yhdistyksen asioita, valitsee toiminnanjohtajan ja muut toimihenkilöt. Verkossa.

R
Raittius

Juoppouden paheen vastakohta, eriytyi kohtuudesta omaksi käsitteekseen 1800-luvulla. Ensimmäiset herännäispapit olivat Paavo Ruotsalaisen tapaan kohtuuden ihanteen kannattajia.

R
Rakastaa joukkoon

Kulkea ihmisen rinnalla, kuunnella ilman ehtoja.

R
Ristin koulu

Sana nousee rististä, Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta.
"Hävettää (ristiinnaulitseminen) ihmisten tekona, mutta myös opettaa ja antaa toivon."

R
Ruotsalainen, Paavo 1777–1852

Ukko-Paavo, Erämaan profeetaksi kutsuttu häntäkin, nousi herännäisyyden johtohahmoksi. Asui Nilsiän Aholansaaressa. Viimeiset kiusaukset -oopperan päähenkilö. Ukko-Paavon opetuksen ydin oli ajatuksessa, että ihminen ei ole hengellisessä elämässään ottaja vaan saaja. Ihminen voi vain ikävöidä ja odottaa, kunnes Jumala ilmoittaa hänelle itsensä. Ukko-Paavo neuvoi lähestymään Jumalaa "niin pyhänä kuin pahanakin".

R
Räty, Aku 1897–1965

Kiuruvedeltä kotoisin ollut, paljon siteerattu körttisaarnaaja, persoonallinen sanankäyttäjä ja kansanmies.

S
Salattu

Ainoa Jumalan ominaisuus, jonka varmasti tiedämme. "Salattu tie, vain yksinkertaisille se aukeaa, ei itsetietoisille." (SV 100)

S
Sanan satuttama

Tila, joka on tuoreeltaan havaittavissa erityisesti hyvien seurojen jälkeen. 

S
Seurapenkki

Seurapenkkejä herättäjäjuhlakentällä. Kuva: Mervi Lehtola

Istuin, jossa seuroissa istutaan. Siinä on hyvä olla, vaikka olo saattaa joskus tuntua myös vaivautuneelta. Symbolisesti sillä kuvataan olotilaa.

Herättäjäjuhlilla seurapenkki muodostuu kolmen pukin päälle asetetusta lankusta.

S
Seurapuhe

Seuroissa voi puhua kuka tahansa, ilman titteleitä. Isommissa seuroissa puhujat kuitenkin yleensä sovitaan etukäteen. Sävy on rinnalla kulkijan. Puheet nousevat sanasta ja elämänkokemuksesta.
”Seurapuheessa saa olla enintään yksi ajatus. Se on samalla vähimmäisvaatimus.” (Jaakko Elenius)

Puheiden ja niiden välillä veisattavien virsien tulisi muodostaa jatkumo. Seurapuhe ei ole pitkä, 5-10 minuuttia, ”körttipastillin mittainen”.

S
Seurat

Kodeissa tai muissa tiloissa pidettävä, noin tunnin kestävä tilaisuus, jossa Siionin virsien veisuu ja lyhyet puheet vuorottelevat.

”Virsi potkii puhujaa eteenpäin, puhe toista puhetta.”

Seurojen kesto: Kolme, neljä puhetta, välissä virsi (veisataan yleensä kokonaan) – tunnin verran.

”Sananharjoituksen pituus vie kiinnostuksen lapsilta ja nuorilta.” (Jaakko Haavio)

S
Siionin virret

Virsi- ja rukouskirja, pohjaa ruotsalaiseen Sions sånger -kokoelmaan vuodelta 1743. Siionin virsien 1. painoksen julkaisi Elias Lagus vuonna 1790, Wilhelmi Malmivaara uudisti 1893 ja Jaakko Haavio 1972. Siionin virsien lisävihko julkaistiin 2005 ja kolmas uudistettu laitos otettiin käyttöön 2017.

Siionin virret -kirjan pieni ja vaatimaton ulkoinen olemus korostaa ihmisen pienuutta. Virsistä löytyy sopiva erilaisiin elämän tilanteisiin ja tuntoihin. Uudessa laitoksessa on 255 virttä, joista moni myös virsikirjassa.

Siionin virsiä ei lauleta, vaan veisataan.

Kirjoitusasu Siionin (isolla alkukirjaimella) virret (pienellä alkukirjaimella, erikseen). Lyhennettynä myös SV. Seuroina siioninvirsiseurat (kaikki sanat yhteen). Verkossa.

S
Suruton, suruttomuus

Henkilö, joka ei sure syntejään. "Me varromme kevättä tuoretta, me pelkäämme suruttomuutta." (SV 45)

Ihminen voi olla myös ”siivo-suruton”, kun ulkokuori on virheetön, mutta…

"Kevytmielinen, omavoimainen, elää kuin viimeistä päivää."

S
SV

Ks. Siionin virret

S
Säätyrajat

Säätyrajat on rikottu. ”Konkurssin tehnyt on samalla penkillä menestyjän kanssa. ’Samoilla oljilla’ ollaan. Ihanne körttiläisyydessä on, että rajoja ihmisten välillä ei ole.” (Heikki Hurskainen)

T
Talviveisuut

Seuroja, sivistystä ja kulttuuria käsittävä usein urbaani, parin päivän körttitapahtuma vuoden alkukuukausina. Järjestetään vuosittain eri puolilla Suomea.

T
Telppäsniitty

Lapinlahtelainen niitty, jossa tapahtui herätys vuonna 1796. Herännäisyyden varhaishistoriaa.

T
Toivo

Toivo on olemukseltaan sitkeää ja kestävää: vaikka sitä ei olisikaan, silti toivotaan.

T
Tunnon päältä

Puhua tai veisata ”tunnon päältä”. Itse kunkin oma historia vaikuttaa siihen, miten koemme kuulemamme ja sen mitä veisaamme tai puhumme. Sanonnalla lienee yhteys synnin tuntoon, pienellä paikalla olemiseen ja kyselevään mieleen.

U
Ukko-Paavon virsi

”Sinuhun turvaan Jumala”, nykyisen virsikirjan nro 382 ja Siionin virsien nro 132, oli yksi Paavo Ruotsalaisen mielivirsistä. Virsikirjassa sen sävel on ”Toisinto Pohjois-Savosta”, sanat ruotsalaisen Haqvin Spegelin.

Joonas Kokkonen käytti melodiaa Viimeisissä kiusauksissa nk. Paavon virressä, joka on oopperan tunnetuimpia osia.

U
Urbaani körttiläisyys

Periaatteessa samanlaista kuin perinteinen maaseutukörttiläisyys.

”Ylläpitää identiteettiä elävöittämällä vanhoja arvoperinteitä ja yhdistämällä niitä modernisoituihin elämänmuotoihin.” (Jaakko Heinimäki)

U
Usko

Heränneen kansan usko on enemmän kysymyksiä tekevää kuin varmoja vastauksia jakelevaa uskoa.

V
Vaivattu mieli

Ihmistä vaivaa hänen oma tilansa, omatunto on alkanut puhua.

V
Vakavin kasvoin, iloisin mielin

Herännäisyyden profiili näyttää yksinkertaiselta, karulta ja vakavaltakin. Kuitenkin huumorilla, itseironialla ja elämänmyönteisyydellä on olennainen osa yhteiselämässä. Ystävien välinen huumori on paitsi keskinäisen luottamuksen mittari myös luottamuksen vahvistaja. Huumorista esimerkkinä on aiemmin pilkkanimityksenä tunnetun körtti-sanan käyttäminen ystävien kesken positiivisessa merkityksessä.

V
Vastuu

Kristityllä on vastuu yhteiskunnasta ja maailmasta.
"Muun muassa herättäjäjuhlapuheissa otetaan joskus kipakastikin kantaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. On ollut aikoja, jolloin on arvosteltu myös kirkkoa."

V
Veisuu

Yhteinen veisuu on seurojen tukipilari. Se liittää seuraväen yhteen ja samaan rytmiin. Perinteisesti on veisattu ilman säestystä. Joku vain aloittaa virren, joka mielestään sopii äskeiseen puheeseen tai ajankohtaiseen tilanteeseen, ja muut yhtyvät siihen äkättyään virren.

Laulutaidolla ei ole väliä seuraveisuussa, mutta hiljaakin saa olla, jollei veisuu maita. Joskus oudompien virsien kohdalla seuraväki yhdessä hapuilee väärässä nuotissa virren loppuun.

"Veisuu on paljon enemmän kuin 'vain' laulua, se on samalla rukousta ja elämän tilitystä, opetusta ja kasvatusta, suremista ja vähän iloitsemistakin. Murhemieli on päällimmäisenä ja murhehuoneessa (olla murheissaan, surra) oleminen."

V
Veisuut

Veisuiksi kutsuttiin v. 2001 julkaistua virsikokoelmaa ”Ehdotuksia uusiksi Siionin virsiksi”, joista osa hyväksyttiin Siionin virsien v. 2005 julkaistuun lisävihkoon ja nykyiseen Siionin virsien kokoelmaan.

Veisuilla on myös toinen merkitys: veisuuharjoitukset tai tilaisuus, jossa veisataan Siionin virsiä, ikään kuin seurat ilman puheita.

V
Viimeiset kiusaukset

Viime vuosina herännäisyys on tullut tunnetuksi Lauri Kokkosen kirjoittamasta näytelmästä, josta Joonas Kokkonen sävelsi oopperan. Ensiesitys oli vuonna 1975. Aikamme tunnetuimpia suomalaisia oopperoita, jota on esitetty runsaasti ulkomailla, mm. New Yorkin Metropolitanissa. Maailman esitetyin 1900-luvulla sävelletty ooppera.

Joonas Kokkonen sävelsi kuulemma oopperan ajatellen basso Martti Talvelaa. Teoksesta on tullut eräs suomalaisbassojen mielirooleista. Kiusauksia käsitellään oopperassa Paavo Ruotsalaisen elämän ja sisäisen kokemisen kautta.

”Loppukohtaus sulattaa anteeksipyytämiseen ja armon vastaanottamiseen. Yksin, ansioita vailla joudun viimeiselle veräjälle ja saan Paavon tavoin luottaa siihen, että veräjä on avoinna myös minulle.” (Maija Paavilainen)

Y
Yksinkertaisuus

Kokosydäminen antautuminen, teeskentelemättömyys, elämäntapa ja kauneusarvo.

Y
Ystäväkansa

Käy körttiseuroissa ja veisaa Siionin virsiä.

Y
Ystävämielinen

Jumalan ehdoton armo ja Kristuksessa ilmi tullut ihmisrakkaus on lähtökohta myös ihmisten väliselle hyväksymiselle ja rakkaudelle. Syntiset ihmiset ovat Jumalan edessä samanvertaisia ja tasa-arvoisia. Herännäisyydessä lähimmäisen rakkautta ja tasavertaisuutta on kuvattu ilmauksin ystävä, ystävyys ja joukkoon rakastaminen.

Y
Ystävärengas

Toimii alueellisen herännäistoiminnan tukena. Ystävärenkaaseen kuuluva tukee rahallisesti voimavarojensa mukaan aluetyötä ja saa muutaman kerran vuodessa ystäväkirjeen.

Lähteet:

  • Jaakko Elenius: Vakavin kasvoin, iloisin mielin. Jyväskylä 1997.
  • Hengellisen Kuukauslehden artikkeleita vuosina 2006-2007.
  • Herättäjä-Yhdistyksen julkaisut.
  • Minna Kettunen, Lauri Jäntti, Ari Kankkunen: Heretkee-lehden 1999 artikkeli Johdatus körttiläisyyteen – lyhyt oppimäärä
  • Körttifoorumin keskustelut
  • Keskustelut körttien kanssa ja havainnot 1990–2000–lukujen herättäjäjuhlilla.
  • www.evl.fi