Lapset

Seuroihin ovat lapset aina tervetulleita. Herättäjäjuhlat ovat perheiden juhlat. Herättäjä-Yhdistys järjestää myös eri paikkakunnilla mm. perheiden päiviä, perhemessuja ja syliseuroja. Näiltä sivuilta löydät myös ohjeet erityisiin pyhäkouluseuroihin. Helsingissä toimii Seuratuvan lapsikuoro ja Aholansaaressa järjestetään vuosittain lasten ja varhaisnuorten Telttis-telttaleiri.

Seuraa oman alueesi ilmoituksia perhetapahtumista. Mikäli haluat olla toteuttamassa jotakin edellämainituista, ota yhteyttä oman alueesi aluesihteeriin.

Tutustu Herättäjä-Yhdistyksen kasvatustyön ohjelmaan 2016-2020 täällä.


Lapsi- ja varhaisnuorisotyön teologiaa körttiläisittäin

Lapsen lailla

Siionin virsissä esiintyy huomattava usein sana lapsi. Vain harvoissa virsissä sillä viitataan Jeesuslapseen. Useimmiten puhutaan lapsenmielisyydestä, lapsenkaltaisuudesta tai siitä kuinka ihminen osaisi luottaa Jumalaansa ”lapsen lailla”. Siionin virsissä lapsenkaltaisuuteen yhdistyy ajatus yksinkertaisuudesta, luottamuksesta, mutta myös nöyryydestä ja jopa hiljaisuudesta.

Lapsen kaltaisuus tai lapsen uskon on kristillisen uskon ihannekuva, asettaahan Jeesus  evankeliumeissa lapsen esikuvaksi myös opetuslapsilleen. Tuota lapsenkaltaisuutta on kuitenkin tulkittu ja tulkitaan kirkossa monella tapaa. Sillä on voitu korostaa uskonnollista valtaa, jolloin lapsen uskon korostamisella on tavoiteltu kritiikitöntä uskoa auktoriteettiin ja esimerkiksi Raamattuun. Myös psykoloisoimalla lapsen usko pelkästään turvan ja suojan kaipuuksi, unohdetaan helposti ihmisen tarve myös analyyttisempään uskonnon tarkasteluun. Lapsen usko aikuisen uskon ihanteena ei siis tarkoita lapsellista uskoa. Aikuisella ihmisellä on aikuisen kysymykset, epäily, kyky ja oikeus kriittisyyteen.

 

Arjen pyhyys

Yksi herännäisyyden keskeisiä korostuksia on arjen kristillisyyden, jopa arjen pyhyyden korostaminen. On vältetty asettamasta rajaa hengellisen elämän ja elämän välille. Kaikki elämä on elämää Jumalan kasvojen edessä. Hengellisiä kysymyksiä ei voi irrottaa arkisesta elämästä ja toisaalta arkisissa toimissa nähdään johdatusta, ihmeitä ja Jumalan suuruutta ja pyhyyttä. Herännäisyyden näkökulmasta lapsen uskon korostaminen rohkaisee avaamaan silmät arjen ihmeellisyydelle ja pyhyydelle. Arvokasta on sekin, että lapset voisivat rauhassa tutkia maailmaa ja leikkiä sielläkin missä muut ympärillä veisaavat. Aikuiset havaitsevat ihmettelyn taidon katsoessaan lapsia. He toivovat itselleenkin kykyä ihmetellä ja nähdä jokapäiväisessä elämässä ihmeellisyyttä, joka muistuttaisi Jumalan läsnäolosta.

 

Lapset lapsina, varhaisnuoret varhaisnuorina, aikuiset aikuisina

Herännäisyyden kantaviin ajatuksiin on kuulunut perheiden tukeminen kristillisessä kasvatuksessa. Se on nähty toteutuvan seuroissa, veisuissa, kansanopistoissa ja leireillä, arjessa. Herännäisyydessä lasta, varhaisnuorta ja nuorta on haluttu arvostaa lapsen kaltaisuutta korostaen, mutta myös kasvavan lapsen omilla ehdoilla. Herännäisyydessä lapsen kasvurauhan turvaaminen on ollut myös sitä, etteivät vanhemmat ole tuputtaneet lapselle uskoa, vaan ovat päinvastoin puhuneet paljon Jumalalle lapsistaan, turvautuen Hänen johdatukseensa.

Herännäisyydessä on myös haluttu korostaa Jumalan ehdotonta hyväksyntää ja armoa, riippumatta siitä millainen ihminen on ja mitä hän on tehnyt. Siksi myös Herättäjä-Yhdistyksen lapsi- ja varhaisnuorisotyön teologiassa korostuu Jumalan ehdoton hyväksyntä ja rakkaus ihmistä kohtaan riippumatta ulkonäöstä, menestyksen paineista, saavutuksista tai osaamisesta. Korostamme myös yhdessä olemisen ja leikkimisen tärkeyttä kilpailun sijaan.

Aikuisen tehtävä on suojata lapsen leikki ja kiukku ja antaa kasvavallekin lapselle tilaa kasvaa, ilman aikuistumisen painetta. Jos meillä aikuisilla onkin opittavaa lapsenkaltaisuudessa, on meillä opittavaa myös aikuisuudessa, niin että lapsi saa olla lapsi, kukin oman ikäisenään ja niine leikkeineen ja kiukkuineen mitä lähestyvä nuoruus ja aikuisuus tuo tullessaan.

Minna Ruuttunen