Pidä seurat

Seurajärjestäjän opas

Körttiseurat ovat hengellinen tilaisuus, joissa Siionin virsien veisuu ja lyhyet (5-10 min) puheet vuorottelevat. Alkuvirren (jonka usein seurojen emäntä tai isäntä ehdottaa) jälkeen puhe ja virsi vuorottelevat, kunnes päätetään loppuvirteen. Puheita pidetään usein 3-4. Jos puheita on vähemmän, veisataan enemmän. Puheiden tilalla voidaan joskus lukea herännäishenkisiä tekstiotteita tai kertoa vapaamuotoisemmin omia hengellisiä kuulumisia. Seurat kestävät yleensä noin tunnin. Sinua lähinnä pidettävät herännäisseurat löydät tapahtumakalenteristamme.

Puheiden ja niiden välillä veisattavien virsien tulisi muodostaa jatkumo. ”Virsi potkii puhujaa eteenpäin, puhe toista puhetta.”

Jos puheita ei pidetä lainkaan, vaan pelkästään veisataan, kyseessä ovat veisuut.
 


Seuraliikepäivillä Aholansaaressa helmikuussa 2018 Jaakko Löytty puhui ja puhutti "seuraliturgiasta", puheen ja virren vuorottelusta herännäisseuroissa. Hän myös kävi läpi erityyppisiä seuroja: pitää voi syliseurat, elokuvaseurat, peltoseurat, syntymäpäiväseurat - tai vaikka pyhäkouluseurat.

Seuroja järjestävät Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosastot, muut heränneiden yhteisöt kuten heränneiden ylioppilaskodit, körttiopistot, Aholansaari ja Wanha Karhunmäki. Myös seurakunnat ja yksityiset ihmiset järjestävät seuroja. Seuroja pidetään julkisissa tiloissa (seurakuntataloilla, kirkoissa, museoilla, kylätaloilla), ulkoilmassa (pihoilla, pelloilla, jokipenkereillä) ja kodeissa ja mökeissä.

Jos järjestät itse seurat, vilkaise Herättäjä-Yhdistyksen tapahtumakalenterista, ettei aivan samoihin aikoihin lähistöllä järjestetä toisia seuroja. Jos omalla paikkakunnallasi toimii paikallisosasto, kerro heillekin järjestämistäsi seuroista. Halutessasi voit saada myös apua seurajärjestelyihin paikallisosastolta.

 

Virret

Seuroissa käytetään Siionin virret -virsikirjaa. Siinä on 255 virttä, joissa käytetään 141 eri sävelmää. Kirkon virsikirjastakin löytyviä monelle tuttuja virsiä on mukana.  Siionin virsiä voi ostaa suoraan Herättäjä-Yhdistykseltä.

Virsiä ei tule valita etukäteen ilman erityistä painavaa syytä. Kuuntelijat valitsevat virren vastauksena puheeseen: valinta kuvastelee puheen herättämiä ajatuksia tai ehdotajan omia tunnelmia. Ei ole kiellettyä veisata peräkkäin kahta tai useampaakin virttä, jos ehdotuksia tulee useampia.

Puheen aikana ja puheen jälkeen tapahtuva virsikirjan plarailu ei ole merkki siitä, ettei selailija kuuntelisi - päin vastoin, siinä juuri osallistutaan, saadaan oivalluksia ja ehkä sovitellaan kuultua omalle kohdalle. Pitkäksikin venyvä hiljainen tovi puheen jälkeen kuuluu joskus asiaan. Siinä sulatellaan kuultua, ja mietitään vastausvirttä. Ei ole syytä liian kiireellä rientää tällaista hiljaisuutta täyttämään.

 

Veisuu

Seuraveisuu ei ole musiikkiesitys, vaan yhteistä rukousta. Laulutaidolla ei ole väliä seuraveisuussa, mutta hiljaakin saa olla, jollei veisuu maita. Joskus oudompien virsien kohdalla seuraväki yhdessä hapuilee väärässä nuotissa virren loppuun.

Seuroissa on tapana veisata yksiäänisesti ja ilman säestystä. Yhteinen veisuu on seurojen tukipilari. Se liittää seuraväen yhteen ja samaan rytmiin. Perinteisesti on veisattu ilman säestystä. Joku vain aloittaa virren, joka mielestään sopii äskeiseen puheeseen tai ajankohtaiseen tilanteeseen, ja muut yhtyvät siihen äkättyään virren. Voi myös ilmoittaa toivomansa virren numeron, ja sitten joko aloittaa itse, tai odottaa, että joku muu sen aloittaisi.

Veisuun sujuvuutta auttaa, jos joku sävelmät tuntevat toimii virren aloittajana / esiveisaajana. Jos tällaista varmaa aloittajaa ei ole, virsi voidaan hyristä yhdessä käyntiin. Tarpeen tullen kannattaa pyyttää veisuun tueksi (ja ehkä ihan virsisävelmiä opettamaan) esim. seurakunnan kanttoria, herännäiskuoron edustajia tai kysyä apua Herättäjä-Yhdistykseltä. Verkkosivuillamme on myös opetusvideoita, joiden mukaan veisata.

 

Puhe

Usein seuroihin pyydetään puhuja tai puhujat etukäteen, ja kutsutut puhujat saatetaan ilmoittaa seuroista tiedotettaessa. Tällöin puheet ovat tavallisesti etukäteen valmisteltuja. Puheen tavanomainen pituus on 5-9 minuuttia. Ehkä vielä perinteisempi muoto seuroille on valmistelematon: ei etukäteen sovittuja puhujia, puheita tulee sikäli kun joku seuraväestä "ahdistuu puhumaan". Tätä hyvää käytäntöä noudatetaan opiskelijoiden seuroissa ja monissa pienen ja/tai keskenään tutun joukon kokoontumisissa. Joskus seuroja onkin kuvattu "hengellisten kuulumisten vaihdoksi".

Körttipuheen näkökulma on rinnallakulkijan, kanssaihmisen: ei asetuta mestaroimaan ketään. Tyypillisesti kerrotaan joku oma oivallus, murhe tai löytö, joka liittyy hengelliseen elämään, Raamatun sanaan tai maailman menoon. Seurapuheen ominaisluonnetta kuvatessa usein toistetaan lainaus Jaakko Eleniukselta: ”Seurapuheessa saa olla enintään yksi ajatus. Se on samalla vähimmäisvaatimus.” Esimerkkejä herättäjäjuhlilla pidetyistä seurapuheista löytyy juhlien nettisivuilta.

Perinteisesti körttiseuroissa puhutaan istualtaan, omalta paikaltaan nousematta tai siirtymättä. Tässä kannattaa kuitenkin asettaa kuuluvuus etusijalle: jos tila on sellainen, ettei ääni muuten kuulu, kannattaa puhua edestä ja käyttää äänentoistolaitteita, jos sellaiset on tarjolla.

Puhujia voi kysyä vaikkapa tuttavapiiristään, seurakunnasta ja Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteereiltä.

Seuroissa voi myös lukea valmiita puheita. Herättäjä-Yhdistys on julkaissut kaksi seurapuhevihkoa, joissa on kummassakin kymmenen seurapuhetta eri kirjoittajilta. Yhdeksän puhetta on seuraliikkeen aktiiveilta eri puolilta Suomea. Yksi puhe on kaivettu körttiläisyyden historiasta. Jokaisen puheen yhteydessä on myös virsisuositus. Voit ladata vihkot ilmaiseksi pdf-muodossa tältä sivulta tai ostaa Herättäjä-Yhdistyksestä viiden euron hintaan:

 

Kolehti

Seuroissa kerätään kolehti eli vapaaehtoinen avustus Herättäjä-Yhdistykselle tai jollekin muulle herännäisyyttä tukevalle taholle. Paikallisosastot voivat yhdistyksen sääntöjen mukan kerätä kolehtia ainoastaan Herättäjä-Yhdistykselle. Yksityisten ihmisten tai muiden seurajärjestäjien rahankeruukohdetta eivät tietenkään laki ja asetukset rajoita. On kuitenkin hyvä, että seuraväelle annetaan tilaisuus tukea Herättäjä-Yhdistystä. Useimmat tätä myös odottavat. Näin tuetaan oman hengellisen kodin pystyssä pysymistä.  

Kolehdin kohde (esim. Herättäjä-Yhdistyksen kotimaan työ) ilmoitetaan ennen kolehdin keräämistä. Kolehdin aikana veisataan kolehtivirsi. Koko kolehtina kerätty rahasumma on käytettävä juuri siihen tarkoitukseen kuin on ilmoitettu. Siksi kolehdin kohde on tärkeää ilmoittaa myös toimitettaessa rahat eteenpäin Herättäjä-Yhdistykselle. Jos seuroissa kerätään kahviraha, on keruuastian luonakin syytä olla selventävä lappu siitä, mihin rahat menevät (esim. "seurapaikan vuokraan ja kahvituksen kuluihin, ylijäävä osuus H-Y:n nimikkoläheteille Namibiassa"). Kolehtiin voi osallistua myös puhelimella tai verkkopankin kautta.

Herättäjä-Yhdistyksen tilitiedot tilityksiä varten:
POP Pankki
FI16 4747 1020 0149 63

Maksun viestikenttään työmuoto, jolle kohde kerätty, ja paikkakunta, missä kolehti on kerätty.
Lisätietoja Heli Ahonen, p. 0400 804 382, heli.ahonen@h-y.fi.

Keräyslupa: RA/2018/1100, keräysaika: 1.1.2019 – 31.12.2023.

Tiedotus

Kun olet päättänyt seurat järjestää, ja sinulla on tiedossasi paikka, päivämäärä ja kellonaika tapahtumalle, on aika kutsua seuravieraat. Ilmoita seuratiedot Herättäjä-Yhdistykselle netin seurakalenteria varten. Joillain alueilla lähetetään yhdistyksen jäsenille tai ystävärenkaalle seurakalenteri myös kirjeitse, usein syyskuussa ja tammikuussa - aikataulut vaihtelevat. Seurat kannattaa ilmoittaa myös seurakuntaan, jonka alueella seurat pidetään. Hyödyntää voi myös paikallista mediaa, varsinkin ilmaisia menot-palstoja netissa ja/tai painetuissa lehdissä. Lisäksi seuroihin kannattaa kutsua ystäviä ja tuttavia suoraan kasvotusten tavattaessa. Myös lähistöllä toimiville Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosastoille voi kertoa järjestämistään seuroista, ja pyytää tiedottamaan niistä edellisissä seuroissa.  

Seurojen isäntä ja emäntä voivat toki halutessaan päättää, kuinka laajalle piirille seuroista tiedotetaan. Joskus voidaan pitää seurat vain suvun tai ystävien keskenkin. Pääsääntöisesti seurat ovat kuitenkin kaikille avoin tilaisuus.