Herättäjäjuhlat alkavat Salossa huomenna 4.7. aattoseuroilla. Salossa herättäjäjuhlat järjestetään ensimmäistä kertaa ja järjestäjinä ovat Salon seurakunta ja Herättäjä-Yhdistys ry yhteistyökumppaninaan Salon kaupunki.

Herättäjäjuhlaviikon torstaina juhlien merkitystä pysähtyivät pohtimaan Salon kaupungin tapahtumakoordinaattori Karolina Blom, Salon kaupungin viestintäpäällikkö Teija Järvelä, Salon herättäjäjuhlien juhlatoimikunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Timo Hukka, Salon herättäjäjuhlien pääsihteeri Päivi Pulkkinen-Watson ja Herättäjä-Yhdistys ry:n herättäjäjuhlajärjestäjä Simo Korkalainen. Heidän kanssaan keskusteli juhlien viestintätoimikunnan puheenjohtaja Eija Panttila.

 

Herättäjäjuhlakenttä on turvallinen

Ennustettu kesämyrsky puhutti luonnollisesti juhlien rakentajia. Herättäjäjuhlajärjestäjä Simo Korkalainen vakuuttaa, että juhlakenttä on turvallinen.

- Herättäjäjuhlat pidetään taivasalla, joten meillä ei ole isoja telttoja, ja juhlatorin pienemmät teltat on kiinnitetty erittäin huolellisesti. Herättäjäjuhlilla ei myöskään ole korkeita mastoja. Risti on korkein rakennelma ja se on kunnolla kiinnitetty.

Luonnollisesti sääennustetta seurataan.

- Tarvittaessa tehdään muutoksia juhlavieraiden turvallisuuden varmistamiseksi. Pelkkä sade toki meitä ei haittaa. Herättäjäjuhlilla ollaan perinteisesti sateenvarjojen alla suojassa joko sateelta tai paisteelta, ja Salon juhlien varainkeruun hittituote onkin ollut sateenvarjo!

Salolaiset odottavat herättäjäjuhlia positiivisella uteliaisuudella.

- Juhlia kohtaan on osoitettu suurta kiinnostusta ja olemme saaneet paljon näkyvyyttä, toteaa Timo Hukka. - Salon kaupunki on loistavasti ottanut tapahtuman omaksensa.

Hyvä vastaanotto on näkynyt esimerkiksi talkoolaisten yllättävän suurena määränä rakennusvaiheessa.

- Sellaisiakin talkoolaisia on, jotka eivät pääse itse juhlille viikonloppuna, mutta haluavat olla talkoissa.

 

”Nämä ovat kuin festarit”

Herännäisyys ei ole erityisen tuttua Salon seudulla. Karolina Blom kertoo, että keskusteluissa ihmisiä on yllättänyt herättäjäjuhlien oheisohjelman määrä ja tyyli: konserttien, näytelmän ja monenlaisten muiden tapahtumien ohessa ohjelmassa on mm. körttigolf ja körttikapakka.

- Se on ohjelmallinen pubitapahtuma, jossa pubivisan aiheena on herännäisyys!

Selkoseurat järjestetään juhlien oheisohjelmassa ensimmäistä kertaa, mutta muuten esteettömyys ja saavutettavuus on ollut juhlien rakenteissa jo pitkään. Suurin osa juhlakentän ohjelmasta tulkataan suomalaiselle viittomakielelle, ja seurojen ajaksi on mahdollista lainata Siionin virret -laulukirjaa pistekirjoituksella tai suuritekstisenä.

- Juhlakenttä on pyritty rakentamaan mahdollisimman esteettömäksi, Simo Korkalainen vakuuttaa.

 

Suuret tapahtumat tukevat toisiaan

Salon kaupungin edustaja Karolina Blom näkee isot tapahtumat aina oppimisen paikkana.

- Majoituskapasiteettia Salossa ei ole niin paljon, mutta näissä asioissa voimme aina kehittyä tulevia asuntomessujakin ajatellen.

Juhlavieraita majoitetaan niin Salon kuin lähiympäristön majoitusliikkeissä. Lisäksi tarjolla on koulumajoitusta ja leirintäalueita sekä jonkin verran myös kotimajoitusta.

- Tällaiset tapahtumat ovat mahtavia asioita kaupungille, Karolina Blom toteaa. - Samana viikonloppuna Salossa on myös sirkus ja Avoimet puutarhat, mutta tapahtumat eivät syö toisiaan, päinvastoin. Ihmisillä on mahdollisuus kuljeskella ja katsella eri tilaisuuksia. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen on aina parempi kuin yrittää yksin.

Torstai-iltana Salon seurakunta isännöi iltatoria, jonka lavalla esiintyy Samuli Edelmann.

 

Salon ensimmäiset herättäjäjuhlat

Herättäjäjuhlia on järjestetty ympäri Suomen vuodesta 1893 alkaen, mutta Salossa ne pidetään ensimmäistä kertaa. Edellisen kerran juhlia vietettiin Lounais-Suomessa vuonna 1990, jolloin ne pidettiin Turussa.

Juhlakentällä avoimen taivaan alla on katsomot huomioiden istumapaikka noin 6000 ihmiselle. Juhlakentän ohjelma koostuu noin tunnin mittaisista seuroista, joissa vaihtelevat lyhyet puheet ja säestyksettä lauletut Siionin virret, joista monet on kirjoitettu rukouksen muotoon. Useat Siionin virret ovat tuttuja myös virsikirjasta.

- Herättäjäjuhlat ovat kuin festarit, kuvailee viestintätoimikunnan puheenjohtaja Eija Panttila. - Paitsi että sisäänpääsymaksua ei ole! Seurat ovat lyhyitä, noin tunnin mittaisia, niissä on muutama puhe ja puheeseen vastataan virrellä. Juhla-alueella voi vaellella vapaasti myös seurojen aikana.  Tuhannet ihmiset tulevat tänne tapaamaan ystäviään, vanhoja tuttuja tai heitä, joihin on edellisissä juhlissa tutustunut.

Vapaan juhlatunnelman ohessa herättäjäjuhliin kuuluu myös muutamia perinteitä.

- Sunnuntai-iltapäivän päätösseurat päättyvät polvirukoukseen, tuhatpäinen väki painuu säällä kuin säällä polvilleen penkkien väliin, kertoo Simo Korkalainen. - Sitten noustaan seisomaan ja veisataan kiitosvirsi Herraa hyvää kiittäkää. Sen jälkeen ihmiset ottavat penkit kainaloon, ja noin vartissa on 3 km penkkejä koottu pinoihin. Penkkitalkoot helpottavat juhlajärjestäjiä tosi paljon.

Pääsihteeri Päivi Pulkkinen-Watson kehottaakin salolaisia tulemaan rohkeasti paikalla katsomaan, mistä on kyse. Kun häneltä oli kyselty, mitä herännäisyys oikein on, hän oli mm. määritellyt, että herännäisyydessä kukaan ei tule ihmisen ja Jumalan väliin.

 

skylässä.