Saarna Simo Juntunen, Esa Ruuttunen laulu, Samuli Niiles säestys. Messun jälkeen keittoruokailu, 50-vuotisjuhla: Simo Juntunen juhlapuhe, musiikki Esa Ruuttunen ja Samuli Niiles, historiikki jne.

Körttien paikallistoiminta ei tunne sisäpiiriä – Jalasjärven kotiseurojen määrä maan kärjessä

(Toive Tynjälä)

Jalasjärvellä eletään Herättäjän toiminnassa 50-vuotisjuhlavuotta. Paikallisosaston puheenjohtaja Marja-Liisa Haapamäki ja varapuheenjohtaja Antti Kuoppala ovat löytäneet Siionin virrestä kaiken kattavan sanoman juhlaohjeeksi; Kaitse askeleita horjuvien lasten.

Antti Kuoppala pitää körttien toimintaa paikkakunnalla antoisana ja hedelmällisenä. Täällä pappina v. 1974 toiminut rovasti on ollut H-Y:n paikallisosastossa koko ajan eri tehtävissä. Hän iloitsee siitä, kun körttien toiminta on ollut avointa ja kynnys matalalla, eikä koskaan ole ollut mitään sisäpiiriä

Kodit ovat avoimia, kotiseurojen määrä on ollut Suomen kärjessä. Seurojen osuus on kotien ohessa lisääntynyt Pirunpesän, Riistanmajan, museon ja Kesärannan sv-seuroihin. Sanallisiin konflikteihin hänen ei ole tarvinnut sortua, eikä srk-liitos ole vaikuttanut, saati vaikeuttanut osaston toimintaa.

Kuoppala odottaa levollisin mielin osaston juhlapäivää 13. lokakuuta. Sinne on jo lupautuneet saarnaan Herättäjän toiminnanjohtaja Simo Juntunen sekä baritoni ja pappi Esa Ruuttunen, joka laulaa Samuli Niileksen säestämänä. Kuoppala tuntee sisäistä iloa tulevasta juhlasta.

Tervehdyspuheessaan hän lupaa muistella Siionin virsien 200-vuotisjuhlaa, sitä valtavaa avoimuutta ja alttiutta, jolla jalasjärviset ottivat juhlan vastaan.

-Kiitän Jumalaa menneistä vuosista ja liitän tulevat vuodet armon varaan, Kuoppala visioi.

 

Siionin virsiä on veisattu yli 200 vuotta, nykyään se onnistuu vaikka puhelimella.

 

Siionin virsien suomentaminen muistuttaa körttejä Jalasjärven juhlassa

(Toive Tynjälä)

Herättäjän Jalasjärven paikallisosaston ”virallistamisesta” on tullut 50 vuotta. Historiaa selannut opettaja Aarne Kangasniemi nostaa huippuhetkeksi Siionin virsien suomentamisen 200-vuotisjuhlat vuonna 1990.

Siioninvirsiseurojen jälkeen 15.6.1969 paikallisosasto perustettiin. Kokouksessa johti puhetta kappalainen Tauno Laakso. Perustamisasiaa esitteli Herättäjä-Yhdistyksen pastori Ilmari Heinonen.

Valittiin paikallistoimikunta ja suunniteltiin lähiajan toimintaa. Muutos entiseen ei kuitenkaan ollut merkittävää tämän virallistamisen jälkeen. Yhteys körttiläisten piiristä seurakuntaan tai suoraan pappeihin oli luontevaa.

Menikin useita vuosia, ennen kuin opittiin omiin kokouksiin ja toiminnan suunnitteluun osaston vuosikertomuksissa. Tärkeä tehtävä toimikunnan jäsenillä oli jäsenhankinta. Silloin myös jäsenmaksujen kerääminen ja maksujen tilittäminen H-Y;lle. Toki sv-seuroja pidettiin vuosittain tavallisesti pappien aloitteesta.

Ensimmäinen täysi vuosikymmen jäi rauhallisena taakse, kunnes 1980-luvun alussa huomattiin, että jalasjärveläisittäin tärkeä merkkivuosi 1990 lähestyi. Silloin tuli 200 vuotta Siionin virsien suomentamisesta, mikä tapahtui Vuohiluoman pappilassa Elias Laguksen kynästä.

Aarne Kangasniemi ehti ensimmäisenä ystäville ehdottaa, että vuonna 1990 pyydetään kotiseurakuntaa anomaan herättäjäjuhlia Jalasjärvelle. Ehdotuksen kanssa meni aikaa, niinpä Herättäjä-Yhdistys oli jo ehtinyt myöntää juhlat Turkuun.

Voimain ponnistuksen suuret kirkkomusiikkijuhlat oopperoineen

Tästä ei lannistuttu. Päinvastoin neuvotellen sovittiin, että osasto, seurakunta ja Herättäjä-Yhdistys järjestävät vielä samana kesänä 1990 suuret musiikkijuhlat oopperoineen taustalla Jonas Laguksen suomentamistyö, Vuohiluoman pappila ja koko Jalasjärvi. Kiuaskallion laaja alue varattiin juhlapaikaksi.

Herättäjä-Yhdistyksen musiikkitoimikunnan entinen puheenjohtaja, teologian maisteri Markku Kilpiö kertoo, että Siionin virsissä kuuluvat herännäisyyden sydänäänet. Kilpiö pitää Jalasjärven kappalaista Elias Lagusta kaukonäköisenä musiikkimiehenä yli 200 vuotta sitten.

- Lagus teki Siionin virsiä kääntäessään kauaskantoisen periaatteellisen ratkaisun. Hän merkitsi jokaisen tekstin alkuun virsikirjan sävelmän, jolla virsi voitiin laulaa. Näin Siionin virsien veisaajilla oli mahdollisuus tukeutua jumalanpalveluksista tuttuihin sävelmiin eikä tarvinnut opetella uusia. Ratkaisu merkitsi myös sitä, että Siionin virsien sävelmäaineiston pohjaksi tuli luterilainen koraali eri muodoissaan, avaa Kilpiö.

Herrnhutin veljien toiminta Tukholmassa synnytti ystäväjoukon, jonka piirissä koottiin 1740-luvun alussa laulukokoelmia. Ensimmäinen niistä julkaistiin 1743 ja toinen pari vuotta myöhemmin.
- Näin syntyi Sions Sånger, kaikkiaan 223 virttä. Suomalaisetkin olivat Tukholmassa käydessään siihen tutustuneet. Eräs heistä oli juuri Elias Lagus, joka Jalasjärven kappalaisena ollessaan käänsi kokoelmat suomeksi vuonna 1790, kertaa Kilpiö historiaa.

Kristuksen rakkaus syntistä kohtaan

Herättäjä-Yhdistyksen entinen toiminnanjohtaja Jaakko Elenius on puolestaan sanonut, että ”herrnhutilaisen virren ytimessä liekehtii Kristuksen rakkaus syntistä kohtaan, Kristuksen risti, kärsimys, haavat ja sovintoveri. Tämän Kristuksen kanssa seurusteleminen, hänen kärsimyksensä katseleminen on ainut, mikä voi muuttaa ihmisen.”

Juhlavalmistelut antoivat sysäyksen paikallisosaston vireälle toiminnalle. Valittiin 10 toimikuntaa ja nelijäseninen työvaliokunta. Silloinen kappalainen Antti Kuoppala tilasi toimittaja Martti Peltomäeltä libreton oopperaan, jonka nimeksi muotoutui Uudet veisuut. Oopperaa tulkittiin monien oopperasolistien ammattitaidolle sekä suurella laulaja- ja avustajajoukolla Kiuaskalliolla sekä Jyväkylän herättäjäjuhlilla. Aarne Kangasniemi odottaa kaikkia heitä oopperalaulaja Esa Ruuttusen johdolla osaston juhlapäivään.

Kangasniemi iloitsee siitä, kun kaikki olivat valmiita juhlien tehtäviin; ei kyselty uskonnollista tai poliittista suuntaa, ei ikää tai sukupuolta. Kunta oli monella tavalla kiinni juhlajärjestelyissä. Kaikki kokivat juhlista suurta hengellisyyttä.

Innostus jatkui sv-seuroilla ja kirkkopyhillä

Runsas talkootyö jäi juhlien jälkeen elämään. Heränneet jatkoivat innokkaasti niin, että joka kuukausi järjestettiin seurat ja kirkkopyhä pari kertaa vuodessa.

Monet paikat ovat tulleet seuraväelle tutuiksi aina Pirunpesää myöden. Körttiväki on vieraillut Wanhassa Karhumäessä ja useimmissa maakunnan pitäjissä.
Puheenjohtajina ovat toimineet Aarne Kangasniemi, Antti Kuoppala, Tapio Alasaari, Matti Manninen, Helena Saarnio, Anna-Liisa Veikkola, Heikki Malkamäki, Aino-Liisa Kangasniemi ja Marja-Liisa Haapamäki.