Maarit Lalli ja hänen työnsä puhuvat Välittämisestä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Maarit Lalli ja hänen työnsä puhuvat Välittämisestä

Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Maarit Lalli

Kuva: Huh huh filmin arkisto

Kohta 18-elokuvassa isoveli André esittää nukketeatteria pikkuveljelleen Maxille.

Kuva: Huh huh filmin arkisto

- Suomalaisella perheellä on toivoa, väittää elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Maarit Lalli.

Toivo välittyy myös hänen elokuvasta Kohta 18, joka sai ensi-iltansa viime vuoden maaliskuussa. Elokuva kertoo viiden nuoren pojan elämästä aikuisiän kynnyksellä.

Nuoret selvittelevät elämänsä kysymyksiä, tekevät valintoja perheensä jäseninä ja kaveriporukassaan. Risaiseltakin tuntuvalla perheellä on väliä.

Elokuvan alussa Joni esittelee pojat ja kertoo heillä olevan ihan normaalit kodit ja perheet, joilla on myös normaalit ongelmat, joista voi päästä eteenpäin.

- Olen onnellinen, kun mulla on perhe. Se on se perhe, joka mulle on annettu, hän toteaa.

Lalli näkee elokuvan perheet toiveikkaina. Elämään kuuluvat huolet ja ongelmat, mutta yleensä niistä selvitään.

- Ihmisten pitäisi paljon enemmän taistella perheittensä puolesta.

 

Hyvän jakajat

Raumalaislähtöinen Maarit Lalli tunnetaan lyhytelokuvistaan. Kovat miehet (1999) on voittanut useita palkintoja.

Kohta 18 on hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa, jonka käsikirjoituksen hän on tehnyt yhdessä poikansa Henrik Mäki-Tanilan kanssa. Yhteistyö käynnistyi, kun poika joutui kolmen viikon kotiarestiin ongelmallisen käytöksensä seurauksena ja piti keksiä jotain tekemistä.

Elokuvaa tehtiin pätkissä. Ohjaamisen ohessa Lalli tuotti, puvusti, lavasti ja yhdessä Jenny Tervakarin kanssa leikkasi elokuvan. Välillä vaihtui kuvaajakin, mutta prosessi eteni, koska sitä ei voinut jättää tekemättä.

- Sain hyvää ja kannustavaa palautetta käsikirjoituksen lukijoilta. Paloin halusta tehdä kohtaukset eläviksi, Lalli perustelee.

- Ensimmäinen tavoitteeni oli tehdä pojille vähän laadukkaampi kotivideo muistoksi heidän nuoruudestaan.

Elokuvan viisi nuorukaista ovat amatöörinäyttelijöitä. Lallille hänen poikansa kaveriporukka oli tuttu. Koekuvausten kautta mukaan tuli myös Henrik, joka oli aluksi kieltäytynyt roolista.

- Tarvitsimme elokuvaan pojan, jolla on ajokortti. Pitkän maarittelun jälkeen hän tuli ja vetäisi osuutensa niin mahtavasti, että Ellu (Elina Knihtilä), jolla oli kohtauksessa äidin rooli, putosi välillä naurustaan lattialle.

Maarit Lalli kehuu luottamukseen perustuvaa yhteistyötä poikien kanssa. – Muokkasimme yhdessä repliikkejä heidän suuhunsa sopiviksi. Ohjaajana en kuullut koskaan ”ei”-sanaa, vaikka äidille se onkin tuttu vastaus.

Elokuvasta leikatuista valmiista kohtauksista nuoret työstävät nyt sarjaa televisiolle.

- Nämä pojat ovat minulle hyvin rakkaita. Tunnen, että he tykkäävät minusta ihan sydämestään. He ymmärtävät, miten suuren työn olen tehnyt elokuvan kanssa.

 

Ei motkota, eikä syyllistä

Elokuvasta välittyy ymmärrys. Ihmiseen suhtaudutaan tasavertaisena, välittäen. – Rakastan ihmisiä! Koska ihminen on heikko, pitäisi enemmän ymmärtää ja antaa helpommin anteeksi, Maarit Lalli sanoo hymyillen.

Hänelle on tärkeää, että Kohta 18-elokuvasta jää katsojalle toiveikas, hyvä olo. Katsoja saa jäädä ajattelemaan, mutta ei potemaan ahdistusta.

Elokuvasta välittyy myös vastuullisuus. Pojat rimpuilevat asioidensa kanssa, mutta huomaavat ja huolehtivat toisistaan. André laittaa pikkuveljelleen ruokaa ja peittelee nukkumaan. Tyttöystävänsä aborttipäätös mietityttää Peteä.

Elokuvaan liittyviä laatusanoja ovat myös tosi ja luonteva. Pojat ovat aitoja. – Kun ohjaan, haluan että kohtaus on luonteva, se ei saa olla näyteltyä. Luontevuutta haetaan erilaisilla metodeilla ja useilla otoilla, niin kauan että siinä ei ole enää mitään teennäistä.

Ammattilaisnäyttelijöistä Lalli valikoi ne, joilla on rohkeutta antautua ja heittäytyä, ja jotka eivät pelkää antaa itsestään.

 

Yhteiskunnan tila huolestuttaa

Maarit Lalli sanoo uskovansa nuoriin, mutta on huolestunut perheiden ja vanhempien huonovointisuudesta, joka vaikeuttaa myös nuorten elämää.

- Jäin itse -90-luvun laman aikaan yksinhuoltajaksi. Olin opiskelija, eikä minulla ollut mitään omaisuutta. Pärjäsin kuitenkin yhden lapsen kanssa, koska yhteiskunta piti meistä huolta ja auttoi.

- Yhteiskunnan pitäisi aina huolehtia heikoimmasta lenkistä. Kun heikoin saa tuen ja perustarpeet, hän pääsee ponnistamaan uuteen alkuun.

Lallin mielestä kaksikymmentä vuotta sitten suomalainen yhteiskunta oli parhaimmillaan. Silloin huolehdittiin heikoista, eikä ollut leipäjonoja.

- Minusta ensimmäinen asia, joka vaikuttaa yhteiskunnan toimivuuteen, on se että perusasiat, pohja on kunnossa.

 

Levolle lasken Luojani

Herkällä tunnolla on luotu kohtaus, jossa André ja hänen pikkuveljensä, jota esittää Lallin nuorin lapsi, ovat nukkumaanmenopuuhissa.

”Levolle lasken luojani”, André sanoo pikkuveljensä sängyn vieressä kädet ristissä.

”Joo”, vastaa pikkuveli puolestaan.

Rukous luetaan loppuun asti vuoropuheluna, sitten pikkuveli kyselee veljeltään vaikeita kysymyksiä Jumalan olemassaolosta ja kuolemastakin.

Lalli kertoo miettineensä kohtauksiin tilanteita, joissa iso- ja pikkuveli ovat yhdessä. – Halusin, että elokuvan jokainen kohtaus kertoo välittämisestä. Henrik on huolehtinut usein pikkuveljestään ja lukenut tälle iltarukouksen.

- Minulle luettiin pienenä iltarukous ja olen lukenut sen lapsilleni. Mieheni, joka on ateisti, lukee useimmiten iltarukouksen perheemme pienimmälle tuolla samalla tyylillä.

– Iltarukous on kuin mantra, joka tuo turvallisuuden tunteen. Toisaalta Jos vuoteeltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi- lause herättää lapsessa kysymyksen kuolemasta.

Hän on käynyt vastaavanlaisia keskusteluja lastensa kanssa. Kun elokuvan tekstitystä käännettiin englannin - ja ruotsin kielisiksi, huomattiin että ruotsinkielisessä rukouksessa ei ole tätä huolestuneisuutta lapsessa aiheuttavaa lausetta, vaan rukous menee positiivisuuden kautta.

Maarit Lalli kertoo lämpimästi mummustaan. – Mummu uskoi Jumalaan, se oli hyvän mielen uskontoa.

Kirkko on Lallin mielestä maallinen asia, Jumala ja usko ovat muuta. Uskonnolliseen kasvatukseen hän liittää moraalisen puolen.

- Raamattu on hieno kirja ja Uudessa testamentissa on elämän kaunein asia ja opetus: mitä haluat tehtävän itsellesi, tee se muille. Siinä on elämään ja ihmisyyteen selkeä ohje. Yksinkertainen neuvo, ole hyvä itsellesi ja muille!

 

Näe minut, anna mulle aikaa

Kirkon mediasäätiön palkinto Katso minuun…myönnettiin viime marraskuussa Maarit Lallin Kohta 18-elokuvalle.

Palkintoperusteissa todetaan, että parhaimmillaan elokuva haastaa nuoria, heidän vanhempiaan ja muita läheisiään todelliseen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen.

”Katso minuun, näe minut, anna mulle aikaa ovat nuorten huutoja aikuisille. Tämä jää vahvasti elokuvan sanomaksi”, palkinnon saajan valinnut tuottaja Pirkko Frank-Arkimies totesi.

- Olemme halunneet poikien kanssa jakaa hyvää mieltä. Niinpä päätimme nuorten näyttelijöiden kanssa pistää hyvän kiertämään. Pojat kävivät ostamassa palkintosummalla joululahjoja erään lastenkodin lapsille – varsinkin teini-ikäisille pojille, joita harvemmin muistetaan.
 

Uudet työt

Maarit Lalli työstää parhaillaan kahta elokuvaa. Seksiaddikteista kertovassa työssään Honeybunnies hän tutkii tämän ajan ihmisten tarvetta tyydyttää omat tarpeensa keinolla millä hyvänsä. Helmikuussa valmistuu Aurora Karamzinia, 1800-luvun Euroopan rikkaimmaksi naiseksi sanottua suomalaista naista käsittelevä käsikirjoitus Le Grand Sancy.

Maarit toivoo elokuvan valmistuvan Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017. – Aurora silotti pohjaa Suomen itsenäisyydelle ja Mannerheiminkin toimille, kun hän kuiskutteli tsaarin korvaan Suomen itsenäisyydestä.

- Aurora Karamzini on suomalaisen sosiaalipolitiikan luoja. Hänen rahoillaan rakennettiin perusta suomalaiselle hyvinvointivaltiolle, jota me olemme näinä päivinä alkaneet murentaa. Se on surku.

 

Johanna Sointula

Tapahtuu
Pe 7.7.–9.7.
Herättäjäjuhlat Nilsiässä. Lisätietoja.
Su 16.7.
Herääminen - ooppera Paavo Ruotsalaisesta. Esitys Nivalassa. Lisätietoja
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi