Suppea
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Körttisanakirja - perustiedot

I PERUSTIEDOT

A | H | K | N | O | P | R | S | U

 

A

Aholansaari
Paavo Ruotsalaisen kotipirtti sijaitsi Nilsiän Aholansaaressa, jossa on nykyään herännäishenkinen toimintakeskus. Aholansaaressa järjestetään vuosittain 5-6 Herättäjä-Yhdistyksen rippikoululeiriä. Paljon myös herännäisseminaareja ym.
Jos pitää mainita 2-3 herännäisyyteen liittyvää paikkaa, Aholansaari on yksi niistä. Verkossa.

Takaisin ylös



H

Hengellinen Kuukauslehti
Herättäjä-Yhdistyksen julkaisema lehti. Alkoi ilmestyä vuonna 1888 ja viettää 130-vuotisjuhlaansa vuonna 2018. Ilmestyy 10 kertaa vuodessa.  Huom. oikeinkirjoitus: ’Kuukauslehti’.
Sisältää paljon herännäisaktiivien haastatteluja, perinnejuttuja, ystäväkansan kuulumisia, mutta ajoittain myös merkittäviä yhteiskunnallisia puheenvuoroja. Verkossa.


Tenttikahvit Helsingin
ylioppilaskodilla.
Kuva: Liisa Kuparinen

Heränneiden ylioppilaskoti
Arkisemmin Körttikoti, Körttis.
Helsingissä, Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa toimivia opiskelijatyön keskuksia. Asukkaat ovat erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita, joita herännäisyys yhdistää. Verkossa.

Herännyt
= körtti. Heistä ei ole nimiluetteloita, ei edes lukumäärää tiedossa. Herännyt on myös sisällöllinen termi. Kyseessä on synnintuntoon, omaan syntisyyteen ja huonoon kilvoitteluunsa herännyt henkilö. Se, joka ei ole herännyt, heränneessä tilassa, on suruton, maailmallinen. Hän ei ole herännyt edes parannuksenteon huonouteen. Herännyt on siis eri asia kuin olla uskossa tai ottanut Jeesuksen omakohtaiseksi Vapahtajakseen. Vaikka herännyt tietää oman parantumattomuutensa, hän myös tietää, että apu tulee yksin Jumalalta.

Herännäisyys
= körttiläisyys. Herännäisyys on yksi viidestä evankelisluterilaisen kirkon herätysliikkeestä. Se syntyi Paavo Ruotsalaisen ympärille 1800-luvun alkupuolella.
Heränneille on tunnusomaista omaa uskoa epäilevä ja uskolla ylpeilyä karttava henki, jossa ihmisen omat keinot ja voimat ovat kokonaan riittämättömät ja usko on Jumalan lahja. Kts. Herännyt.
Herännäisyyden vahvimpia alueita ovat Pohjanmaa ja Pohjois-Savo, mutta körtin voi tavata etelämpänäkin. Monet ovat tietämättään körttejä.


Herättäjäjuhlien polvirukous
Kuva: Eija Harju

Herättäjäjuhlat
Herättäjäjuhlat kirjoitetaan lauseen keskellä pienellä alkukirjaimella, eivätkä ne ole "herätysjuhlat". Ensimmäiset herättäjäjuhlat pidettiin Ylistarossa vuonna 1893.
Juhlien ohjelma on vakiintunut ja ollut koko ajan lähes sama: perjantaina aloitetaan aattoseuroilla, päätapahtumia ovat lauantaina raamattutunti kello 11 ja päiväseurat kello 13. Sunnuntaina on ehtoollisjumalanpalvelus ulkona ja juhlat päättyvät päätösseurojen polvirukoukseen. Iltaohjelmana alkoi 1960–70–luvuilla lisääntyä kulttuuritarjonta. Verkossa.

Herättäjä-Yhdistys
Herännäisyyden palvelujärjestö, jonka keskustoimisto on Lapualla. Nimi kirjoitetaan yhdysviivalla ja Y isolla.
Liikkeen kokoava toimija, joka elää lahjoitusvaroin, tekee lähetystyötä Suomen Lähetysseuran kautta ja lähialueyhteistyötä mm. Venäjällä.
Liity toki, jäsenmaksu 25 € /vuosi.

Takaisin ylös


K

Körttiläisyys
= Herännäisyys. ”Körttiläisyys voisi korvata herännäisyyden tämän liikkeen nimenä.” (Aino Suhola)


Nuoret herättäjäjuhlilla
körttipastilleja myymässä
Kuva: Liisa Kuparinen

Körttipastillit
Alkuperäiset ovat valkoisia, piparmintun makuisia, nykyään on myös muita makuja, kuten salmiakki ja anis. Niissä voi maistaa myös elämän ja synnin makuja. Körttipastillin sanotaan olevan seurapuheen mittainen. Pastilleja voi ostaa Herättäjä-Yhdistyksen toimistosta ja usein myös seuroista. Körttinuoret myyvät niitä herättäjäjuhlilla yhdistyksen nuorisotyön hyväksi.

Körttipuku
Tuli käyttöön Savossa 1820-luvulla. Saarnasi elämänarvoista, sitoutumista ystäviin, rohkeutta erilaisuuteen turhamaisuutta vastaan. Korosti vapautta muodista ja ulkoisesta rikkaudesta ja tummaa väriä. Oli välillä myös jäsenyyden tunnusmerkki. Miehillä puku on vanha sotilaspuvun kaulukseton takki, josta on ”natsat” otettu pois. Puvun takahelmassa kolme halkiota eli ”111”. Naisilla röijy ja hame sekä tumma körttihuivi sinisillä raidoilla. Verkossa.
*Nykyään on mediatapaus, kun tapaa herättäjäjuhlilla körttipuvun.

Körtti
= herännyt.
Alun perin pilkaksi tarkoitettu kutsumanimi heränneistä. Körtti tulee miesten takissa olevasta halkiosta, jossa on kolme lyhyttä, pystysuoraa leikkausta, ruotsinkielellä skört. Myös lukua 111 kutsutaan tästä syystä körtiksi.
Nykyään sana on yleisessä käytössä, eikä sitä koeta pilkkanimenä. ”Meissä kaikissa on vähän körttiä.”

Takaisin ylös


N

Nettisivut
www.h-y.fi ja www.körtti.fi. Herännäiskeskustelua Körttifoorumilla osoitteessa www.h-y.fi/foorumi. Myös eri maantieteellisillä alueilla on omat sivut.

Takaisin ylös


O

Oppi
Herännäisyydellä ei ole omaa oppia tai teologiaa, on vain Suomen evankelisluterilaisen kirkon oppi: ”Ihminen pelastuu yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Jumala lahjoittaa meille uskon.”

Takaisin ylös


P

Paikallisosastot
Herättäjä-Yhdistyksen ruohonjuuritason toiminnan ydin. Noin 150 kpl eri puolilla Suomea. Toiminta koostuu pääasiassa seuroista. Järjestävät myös Herättäjän kirkkopyhiä paikallisissa seurakunnissa.


Paavo Ruotsalainen

Takaisin ylös

 

R

Ruotsalainen, Paavo 1777 – 1852
Ukko-Paavo, Erämaan profeetaksi kutsuttu häntäkin, nousi herännäisyyden johtohahmoksi. Asui Nilsiän Aholansaaressa. Viimeiset kiusaukset – oopperan päähenkilö. Ukko-Paavon opetuksen ydin oli ajatuksessa, että ihminen ei ole hengellisessä elämässään ottaja vaan saaja. Ihminen voi vain ikävöidä ja odottaa, kunnes Jumala ilmoittaa hänelle itsensä. Ukko-Paavo neuvoi lähestymään Jumalaa "niin pyhänä kuin pahanakin". Verkossa.

Takaisin ylös


S

Seurapuhe
Seuroissa voi puhua kuka tahansa, ilman titteleitä. Isommissa seuroissa puhujat kuitenkin yleensä sovitaan etukäteen. Sävy on rinnalla kulkijan. Puheet nousevat sanasta ja elämänkokemuksesta.
”Seurapuheessa saa olla enintään yksi ajatus. Se on samalla vähimmäisvaatimus.” (Jaakko Elenius)
Puheiden ja niiden välillä veisattavien virsien tulisi muodostaa jatkumo. Seurapuhe ei ole pitkä, 5-10 minuuttia, ”körttipastillin mittainen”.

Seurat
Kodeissa tai muissa tiloissa pidettävä, noin tunnin kestävä tilaisuus, jossa Siionin virsien veisuu ja lyhyet puheet vuorottelevat.
”Virsi potkii puhujaa eteenpäin, puhe toista puhetta.”
Seurojen kesto: Kolme, neljä puhetta, välissä virsi (veisataan yleensä kokonaan) – tunnin verran.
”Sananharjoituksen pituus vie kiinnostuksen lapsilta ja nuorilta.” (Jaakko Haavio)

Siionin virret
Virsi- ja rukouskirja, pohjaa ruotsalaiseen Sions sånger -kokoelmaan vuodelta 1743. Siionin virsien 1. painoksen julkaisi Elias Lagus vuonna 1790, Wilhelmi Malmivaara uudisti 1893 ja Jaakko Haavio 1972. Siionin virsien lisävihko julkaistiin 2005. Uudistettu laitos on tarkoitus ottaa käyttöön 2017.
Siionin virret –kirjan pieni ja vaatimaton ulkoinen olemus korostaa ihmisen pienuutta. Virsistä löytyy sopiva erilaisiin elämän tilanteisiin ja tuntoihin. Virsiä on lisävihko mukaan laskettuna 314 kpl, joista moni myös virsikirjassa.
Siionin virsiä ei lauleta, vaan veisataan. Kirjoitusasu Siionin (isolla alkukirjaimella) virret (pienellä alkukirjaimella, erikseen). Lyhennettynä myös SV. Seuroina siioninvirsiseurat (kaikki sanat yhteen). Verkossa.

Takaisin ylös


U

Usko
Heränneen kansan usko on enemmän kysymyksiä tekevää kuin varmoja vastauksia jakelevaa uskoa.

Takaisin ylös

 

 

Tapahtuu
Pe 7.7.–9.7.
Herättäjäjuhlat Nilsiässä. Lisätietoja.
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi