Kolumni 5/12
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Tuntuuko tutulta?

Pauli Annala

Kuva: Artturi Kivineva

Basileios Suurta (n. 330–379) pidetään yleisesti itäisen kristikunnan yhtenä vaikutusvaltaisimmista kirkkoisistä. Psalmien pohjalta pidettyjen saarnojensa kokoelman johdannoksi hän kirjoitti lyhyen esipuheen, jolle hän antoi otsikon ”Psalmien erinomaisuudesta ja hyödyllisyydestä”. Siinä hän luonnehtii Psalmien kirjaa seuraavasti: psalmi on kuin demoneista vapaa kaupunki ja psalmilaululla ihminen voi kutsua enkeleitä avukseen. Yhtäältä psalmi on ase yön kauhuja vastaan ja toisaalta se tarjoaa hengähdystauon kiireisen työpäivän lomassa. Psalmi on lapsen turva, aikuisen komistus ja vanhuksen lohdutus. Psalmien kirja on aloittelijan aapinen, hengelliseen kasvuun pyrkivän kilvoittelijan paras opas ja kristilliseen täydellisyyteen ehtineen varma perustus. Psalmeilla on myös ihmeellinen kyky koota ihmiset yhteen; se kansoittaa autiot seudut ja vaimentaa kauppatorien melun. Kristitty voi yhtäältä koristaa psalmien säkeillä juhlapäivänsä, mutta toisaalta psalmit synnyttävät Jumalan mielen mukaista murhetta. Psalmien kirja on Kesarean piispan mukaan enkelien runoutta ja taivaisiin nouseva kirkon hengellinen suitsuke.

Psalmeissa kaikuu Basileioksen mukaan Kristuksen kirkon ääni. Koska laulu synnyttää yhteyttä, sillä on Basileioksen teologiassa ratkaisevan tärkeä kirkko-opillinen merkitys: synnyttämällä seurakunnallista yhteyttä ja ykseyttä psalmilaulu edistää kaikkia niitä tavoitteita ja päämääriä, jotka kuuluvat Kolmiyhteisen Jumalan kolmannen persoonan eli Pyhän Hengen toimialaan. Kolmiyhteisen Jumalan persoonista Pyhä Henki on nimittäin Basileioksen mukaan se, joka synnyttää ihmisten välistä yhteyttä. Jos psalmilaulu luo yhteyttä, eikö psalmi ole tällöin Pyhän Hengen palvelija, Basileios kysyy.

Näiden psalmien erinomaisuutta hehkuttavien lausumien lisäksi Basileios vertaa Psalmien kirjaa viisaaseen lääkäriin, joka joutuessaan juottamaan potilaalleen kitkerää lääkettä sivelee kupin reunaan hunajaa. Mainitussa esipuheessaan hän selittää tätä vertausta seuraavasti: lähtiessään pyhän liturgian jälkeen kirkosta kotiin harva seurakuntalainen muistaa mitään siitä apostolisesta opetuksesta, jota liturgi, lukija ja piispa ovat kuulijoille yrittäneet suusanallisesti välittää. Sitä vastoin melodisesti tarttuvat ja lauletut psalmit jäävät soimaan seurakuntalaisten mieleen, ja niinpä he hyräilevät niitä itsekseen niin kotona kuin toreillakin. Kristilliset uskon totuudet tuntuvat tavallisesta ihmisestä ikään kuin katkeralta lääkkeeltä. Hunajanmakuiset psalmit ovat kuin lääkekapseleita, joiden avulla kristinuskon parantava lääke tarjoillaan uppiniskaiselle kansalle.

Basileios kirjoitti esipuheensa Psalmien kirjaan vajaat 1700 vuotta sitten. Pitkästä ajallisesta jännevälistä huolimatta hänen psalmien erinomaisuutta ja hyödyllisyyttä luonnehtivat kielikuvansa tuntuvat kovin tutuilta. Siinä missä Psalmien kirjan 150 psalmia olivat vanhan Israelin virsikirja, ovat Siionin virret heränneen kansan psalttari, jonka avulla se karkottaa luotaan demoneja ja kutsuu avukseen enkeleitä. Siionin virret on heränneen kansan identiteetin varma perustus, lapsen turva, aikuisen kaunistus ja vanhuksen hengellinen lohdutus.

Pauli Annala

Tapahtuu
La 29.4.
Klo 17.00
Mieskuoro Veisuuveljien 10-vuotisjuhlakonsertti, Kulosaaren kirkko, Helsinki. Lisätietoja.
Pe 5.5.–7.5.
Uudistettujen Siionin virsien läpiveisuut Wanhassa Karhunmäessä Lapualla. Lisätietoja.
Pe 26.5.–28.5.
Aikuisten kertausripari Aholansaaressa. Lisätietoja.
Pe 26.5.–28.5.
Aholansaaren ystäväpäivät. Lisätietoja.
Pe 7.7.–9.7.
Herättäjäjuhlat Nilsiässä. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi