Kiitos soi uusilla levyillä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Kiitos soi uusilla levyillä

Jaakko Löytty ja Mika Nuorva -Halleluja!

Jaakko Löytty ja Mika Nuorva ovat tehneet yhdessä Halleluja!- nimisen levyn, jonka julkistamiskonsertti pidetään Talviveisuissa Raumalla Pyhän Ristin kirkossa lauantaina 10.3. klo 18.30.

Yhteinen levy on muusikoiden ensimmäinen, mutta musiikin parissa he ovat tehneet yhteistyötä ennenkin. Miehiä yhdistää myös sama työnantaja, Herättäjä Yhdistys.

Löytty ja Nuorva pitivät viime keväänä yhteiskonsertin Lontoon Merimieskirkolla, jolloin idea levystä syntyi ja H-Y tilasi heiltä levyn. H-Y:n juhlavuoden tunnus Arjen halleluja muotoutui myös konsertin jälkeen.

– Kiitollisuus koko elämää kohtaan synnyttää halun kiittää myös maailman Luojaa, syntiemme Sovittajaa, sekä kirkkoa pystyssä pitävää Pyhää Henkeä, Jaakko muotoilee.

– Olimme aivan innoissamme arkista hallelujaa käsittelevästä teemasta, joten päätimme tehdä levylle varta vasten uusia lauluja, Mika jatkaa. Levyllä on myös heidän vanhoja lauluja ja pari Siionin virttä.

Halleluja! -levyn kustantaja on Humble House Records.

– Levyhanke joutui harmillisesti vastatuuleen ja byrokratian rattaisiin H-Y:n musiikkitoimikunnassa, joten annoimme hankkeen pitkäaikaiselle yhteistyökumppanillemme, Mika kertoo.

Kiitoslauluja arjen keskeltä

Uuden cd:n kansikuvassa on Mikan ja Jaakon kengät, toisella on punaiset – ja toisella vihreät kengännauhat. Levyn kannen tekijän pyytäessä miehiä tuomaan huusholleistaan arkisia ilonaiheita, Jaakko oli tuonut vihreän tiskiharjan ja Mika punaisen karhupumpun.

–Kiitollisuus arjen keskellä voi syntyä vaikka omassa keittiössä lämpimänä ajatuksena tai olotilana.

Arkinen halleluja ei ole vain jotain uskovaisten hihhulihommaa. Jokaisella ihmisellä on oikeus kiitollisuuteen. Siihen ei tarvita tutinoita tai käsien huiskutteluita hienoissa temppeleissä, Mika toteaa.

Levyn sanoma on salainen pinnan alla kupliva ilo, joka nostaa silloin tällöin päätänsä sopivissa ja sopimattomissa kohdissa.

– Siunaamme levyllä samaa sukupuolta olevien parisuhteet ja ryöstämme takaisin vääriin käsiin joutuneen hallelujan, Jaakko kertoo.

Laulujen sovitukset ovat monipuolisia, hartaita ja jopa karnevalistisia. Soittajina on molempien bändeistä tuttuja, taiturimaisia ammattimuusikoita ja vierailevana laulusolistina piipahtaa Kansleri Elenius Raunders -yhtyeestä.

Oman tiensä muusikoita

Mika esitti 12-vuotiaana ensimmäisen laulunsa,joka vastusti kaupallista joulua, koulun joulujuhlissa. Teininä hän oli ensimmäisessä suomenkielistä heavygospelia soittavassa bändissä.

– Sanomisen ja soittamisen vimma oli hurja. Tekstit olivat yhteiskunnallisesti kantaaottavia mutta uskonnolliselta sisällöltään naivin mustavalkoisia. Lasken sen nuoruuden piikkiin, varsinkin kun kotiseurakunnassani oli silloin viidesläisiä vaikutteita.

Mika tutustui opiskeluaikanaan körttiläisyyteen ja yhteistyössä Pekka Kososen kanssa syntyi viisi levyä ja satoja keikkoja seurakunnissa. Mikan kolme soololevyä saivat suuren suosion radiokanavilla.

Jaakko kertoo tehneensä ensimmäisen esityskelpoisen laulunsa Tahdon kiittää Herraa 40 vuotta sitten. Hän määrittelee musiikkinsa hengelliseksi, jota tekee joskus rockimmin, joskus virsimäisemmin tai bluessoundeina.

Muusikon matkansa hän arvelee alkaneen Taivaanisän hippinä.

– Tein lauluja ikätovereilleni ja huusin kovalla äänellä, sitten minusta tuli globaalin Kristuksen kirkon todistaja, kävin perheineni Senegalissa oppimassa, miten maailma huutaa, ja sittemmin olen jatkanut tällaisen maallistumaan päin olevana rivikristittynä, eli olen opetellut välillä hiljaakin veisailemaan Siionin virsiä muiden veisuutahtiin sulautuen.

Jaakko Löytty oli Mikan esikuva nuorena. Kirkon nuorisotyöntekijänä hän kunnioittaa myös sitä, että Jaakon laulut ovat koskettaneet vähintään rippikoulun kautta lähes kaikkia Suomen nuoria liki 40 vuoden ajan.

– Jaakon levyiltä löytyy suosikkikappaleitani, mutta varsinkin Kahden maan kansalainen resonoi sydänjuurissa joka kerta, Mika kertoo.

Jaakko puolestaan ihmettelee Mikan kokonaismusiikillista näkemystä.

– Hän hallitsee tietokonepohjaisen äänittämisen ja käyttää sitä taitoa suvereenisti yhtenä instrumenttina musiikkinsa luomiseen. Se saa minut tuntemaan itseni usein täysin harrastelijaksi kynineni ja papereineni.

Uudella levyllä Jaakon suosikki on Mikan tekemä Marraskuun suudelma -niminen laulu. Hän kehuu myös Mikan tekemää Siionin virttä Minun päiväni paljon kantaa (SV 275).

 

Tellu & Suden aika: Suojaavat siipes

Tellu Turkan ja Suden aika yhtyeen uutuuslevy Suojaavat siipes sisältää raikkaita kansanmusiikkityylisiä sovituksia Siionin virsistä. Viime vuoden lopulla ilmestyneellä levyllä esiintyvät Tellu Turkan lisäksi Katariina Airas, Liisa Matveinen, Nora Vaura ja Veera Voima.

Kansanmuusikko, säveltäjä Tellu Turkka perusti Suden aika -lauluyhtyeen vuonna 1996. Yhtyeen musiikki on moniäänistä laulua ja säestystä kansansoittimilla. Ohjelmisto perustuu suomalaiseen runolauluperinteeseen ja musiikin he ovat sovittaneet itse. Siionin virsi -levyn lisäksi yhtye on julkaissut neljä levyä.

Katariina Airas kertoo valinneensa levylle virret lähinnä melodioiden perusteella.

– Monet niistä ovat minulle henkilökohtaisesti erityisen läheisiä. Esimerkiksi Silmäisi eteen, Jeesus oli isän äidin lempivirsi ja Koska valaissee kointähtönen on minulle itselleni ehkä se kaikkein tärkein.

Levyn nimivirsi Suojaavat siipes syntyi vuonna 2004, kun serkusten Tellun ja Katariinan isoäiti täytti 90 vuotta.

– Iltavirsi on Muorimme – eli Terhi Turkan – lempivirsi ja Tellu teki laulusovituksen hänelle syntymäpäivälahjaksi. Käytämme sanoituksen vanhempaa versiota, juuri sitä jota Muorin vanhemmat Hille ja Anni Sipilä aikoinaan lauloivat, ja joka siirtyi eteenpäin Muorin lapsille.

Olen kasvanut musiikin keskellä

Katariinan lapsuudenkoti on Helsingissä ja hänen vanhempansa ovat Maija ja Juhani Simojoki.

– Klisee lapsesta, joka lauloi ennen kuin puhui, pitää kohdallani paikkansa. Aloitin pianonsoiton 4-vuotiaana ja viulunsoiton 5-vuotiaana. Viulua ja alttoviulua soitin yhteensä 12 vuotta, Katariina kertoo.

Hänen äitinsä on musiikkileikkikoulunopettaja ja hänen kolme vanhempaa siskoaan soittivat kaikki jotain soitinta. Musikaalisen äidin puolen suvun tapaamisissakin soitetaan ja lauletaan yhdessä.

Yksi tärkeä musiikillisen opin antaja on Katariinan mielestä ollut Tapiolan kuoro, jossa hän on laulanut lapsena ja nuorena kymmenisen vuotta. Tapiolan nuoren seurakunnan yhtyeessä hän osallistui yhdessä Jaakko Löytyn kanssa tehtyyn Missa Missionalis -lähetysmessun.

– En osaa kuvitella elämää ilman musiikkia. Laulaminen on minulle tärkeä keino ilmaista itseäni. Tunnen olevani ennen kaikkea yhtyemuusikko; yhdessä laulaessa ja soittaessa vapautuu hyvää tekevää energiaa, josta saan voimaa.

Veisuuperinne on minulle tärkeä

Yhtyeen kansanmuusikoille oli luontevaa tarttua Siionin virsiin, joiden melodioissa on kansansävelmiä, erilaisiksi toisinnoiksi muovautuneina.

– Oma osansa on toki myös siinä, että olen körttisuvusta ja virret ovat minulle entuudestaan tuttuja ja rakkaita. Myös Tellun lapsuudenperheessä Siionin virsiä laulettiin paljon, ja Liisan – joka on itse ortodoksi – tädin perhe on herännäisiä.

Katariina kertoo isänsä olevan herännäispappi jo ties kuinka monennessa polvessa ja hänen äitinsä suvussa on myös vahva herännäisyyden perinne. - Olen kasvanut Siionin virsiä laulaen ja kuunnellen. Siionin virret ovat minulle hyvin rakkaita, en ole koskaan kokenut muita virsiä niin läheisiksi.

Porvoossa perheensä kanssa asuva Katariina kertoo laulavansa lapsilleen iltavirtenä Suojaavat siipes -virren.

– Lempivirsiäni on myös Soi virteni kiitosta Herran, jonka valoisuus ja rauha on ainutlaatuinen. Hyräilen myös usein virttä SV 97, Salli Jeesus, että saisin vilpittömän sydämen.

– Elämäni vaikeina ja hyvinäkin hetkinä olen etsinyt sanoja ajatuksilleni Siionin virsistä, ja löytänyt ne. Veisuuperinne on minulle tärkeää. Toivoisin, että lapseni saisivat saman kokemuksen. Tyttäreni meneekin ensi kesänä Aholansaareen rippileirille, mistä olen hyvin iloinen, Katariina kertoo

Tapahtuu
Pe 7.7.–9.7.
Herättäjäjuhlat Nilsiässä. Lisätietoja.
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi