Kolumni 3/12
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Väsyneiden kirkko

Johanna Korhonen

Kuva: Heikki Tuuli

Näkökenttään osuu jatkuvasti paljon väsyneitä: työstä uupuneita, rientämisestä nääntyneitä, lasten valvottamia.

Näitä väsyneitä on myös kirkon työntekijöissä paljon. Heti tulee mieleen puolen tusinaa pappia, joille muutamat kunnon yöunet ja normaalirytmiset työpäivät tekisivät hyvää.

Tuttu nainen, seurakuntalainen, ihmetteli taannoin, miksi pappi kutsuu ihmisiä kirkkoon hiljentymään, muttei milloinkaan malta hiljentyä siellä itse. ”Eikös papin työssä olisi aivan normaalia, että menisi vaikka puoleksi tunniksi yksikseen kirkkoon rukoilemaan joka päivä”, nainen ehdotti.

Hyvä idea, mutta ”normaalia” se ei olisi. Papin kalenteri on täynnä tapaamisia, palavereja, toimitusten valmisteluja, ja jos jossain on tyhjä hetki, se kuluu sähköpostien perkaamiseen. Ei siitä rytäkästä minnekään rukoilemaan ennätä, ja mitä sanoisivat työkaveritkin: täällä on hoitamattomia asioita paksut pinot ja tuolla yksi rukoilee kirkossa, eihän se käy!

Entä, jos kävisikin? Entä, jos osa ongelmista ratkeaisi aivan itsekseen samaan aikaan, kun pappi antaa rukouksen hoitaa hetken häntä itseäänkin?

Kirkon töissä näkyy vallitsevan sama tehokkuuden vaatimus kuin muuallakin. Kirkossakin pitää olla tehokas, tuottava ja puuhakkaan näköinen. Silloin tällöin hengellisen työn tekijä onkin niin tehokas, että lauman lampaita jo ahdistaa: mihin se jo meni, olisi nyt ottanut vielä toisen kahvikupin. Ja miksi sen piti puhua niin nopeasti, ettei viesti ehkä silkan tehokkuutensa takia oikein mennyt perille?

Kirkon työntekijöiden ylenmääräinen tehokkuus antaa väärää viestiä myös seurakuntalaisille. Syntyy mielikuva, että kristinusko on suorittamista, ehtimistä, toimintaa ja touhua. Vaikka se mieluummin olisi olemista, viipymistä, hengittämistä ja hiljaisuutta.

Edelleen Suomessakin esiintyy liikaa ajattelua, jonka mukaan kristinusko on ulkoisina hankkeina näkyvä, suorittamiseen perustuva toimiala. Osallistuin kirkolliskokousvaalien alla Helsingissä järjestettyyn paneeliin. Yhden pappisosallistujan mielestä oli ”hyvin ongelmallista”, että kirkon päätöksentekijöinä on ihmisiä, jotka eivät osallistu sunnuntaisin kotiseurakuntansa jumalanpalvelukseen.

Tällainen näkemys pyrkii arvottamaan toisten ihmisten uskoa ja kristillisyyttä ja asettaa mittariksi sen, miten paljon kukin suorittaa nimenomaan penkissä istumista. Vallankäytön muotona tämä ei ole uusi: epäilemättä kirkkoherrasta olisi somaa nähdä luottamushenkilöt kuuntelemassa juuri hänen saarnaansa. ”Pätevyysvaatimuksena” luottamustehtäviin se on silti erikoinen.

Jokainen kastettu on kristitty, Kristuksen oma. Kirkosta tulisi rakentaa yhä selvemmin Levon kirkko, väsyneiden kohtaamisen yhteisö. Silloinkin, kun väsyneen ehdottomasti paras vaihtoehto on olla kotona nukkumassa.

Johanna Korhonen

Tapahtuu
To 3.8.
Klo 13.00
Tunturiseurat Muotka-tuntureiden alueella Tuanganuaivin huipulla. Lisätietoja.
Su 20.8.
Klo 10.00
Herättäjän päivä Laukkalan kirkossa seppä Högman -perinnön merkeissä. Lisätietoja.
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi