Siionin virret 61–70
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Siionin virret 61–70

61. Olen vankina täällä

1. Olen vankina täällä ja ymmärrän sen,
mitä kuoleman korpea kuljen.
Olen kahleiden kantaja, hoipertelen,
tosi onnelta sieluni suljen,
kun aarteita maan
pyrin kuormaksi matkalla kartuttamaan.

2. Hyvin tunnen jo turhiksi antimet maan,
jopa parhaatkin arvottomiksi.
Ja kun turhia etsin, niin tuskia saan.
Nekö kelpaavat lohduttajiksi?
Ja viihdynkö näin,
kun on mahdoton kulkea taivasta päin?

3. Miten syntiä suosiva, vilpillinen,
perin uskoton matkassa pysyn?
Olen kristitty joukossa kristittyjen,
yhä maailman kiitosta kysyn.
Taas kauhistelen
tätä kurjuutta luontoni valheellisen.

4. Yhä, Herrani, synneistä synteihin vie
katu tuttu, kun käyn sitä pitkin.
Se on uusien raskaiden askelten tie,
vaikka juuri sen itkuja itkin.
Näin matkalla maan
kovin työlästä taakkaani raahata saan.

5. Tykö armosi istuimen ääneti käyn
kuten syntinen nainen jo ammoin.
Näet, laupias Herrani, entisen näyn:
polo ihminen, särkevin vammoin,
nyt luoksesi jään
sydän itkien tuskaani nyyhkyttämään.

6. Pysy luonani, laupeus loppumaton,
sinä kurjalle anteeksi annat.
Tämä huolteni keskellä toivoni on:
sinä armahdat, kuormani kannat.
Ja murheellisen
otat luoksesi laaksosta kyynelien.

Eemil Ponsimaa 1921
uud. J. Haavio 1971, J. Löytty 2014

62. Jeesus Kristus, sankarimme

1. Jeesus Kristus, sankarimme,
Juudan vahva leijona,
vyötä miekka voitollinen,
astu alas taivaasta.
Ilmoita nyt itsesi
luomakunnan Herraksi.

2. Katso, Kylväjä, nyt tänne.
Kuivuu oras, nääntyy maa.
Kaste on vain kyyneleitä,
pellot orjantappuraa. /
Jäämme valtaan kuivuuden.
Sallitko nyt, Jeesus, sen?

3. Jeesus, sinä lähdit kerran
pelastamaan maailmaa.
Saavu, onhan voitetulla
lupa huutaa voittajaa.
Astu keskellemme nyt,
hoida kansa kärsinyt.

4. Kerran voitat pahan vallan.
Miekkasi on rakkaus.
Voiman näytät kärsimällä,
ristissä on pelastus.
Kristuksesta, haavoistaan,
vuotaa rauha maailmaan.

Lars T. Nyberg 1745, suom. E. Lagus 1790
uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, J. Julkunen 2015

63. Valitan vaivojani

1. Valitan vaivojani
edessä Jumalan,
kun huokaan huolissani
kourassa kuoleman.
Vaan synti sitoo yhä.
Armahda, Herra pyhä,
ja lisää päiviäni,
uudista elämäni.

2. Päiväni vaikka ovat
niin täynnä murhetta
ja kiusaukset kovat
alati huolena,
luonasi silti pysyn
ja turvapaikkaa kysyn,
olethan avun tuoja,
tuskissa varma suoja.

3. Kuin outo, mierolainen
nyt pyydän almua
tai sairas, horjuvainen
rukoilen: paranna.
En etsi menestystä,
kunniaa, ylennystä,
vaan sanaa, joka kantaa
ja turvan, levon antaa.

4. Ei taito lääkäreiden
voi tässä parantaa,
syy näiden kyyneleiden
syvältä korventaa.
Sielun ja ruumiin haavat
sinulta, Jeesus, saavat
hoidon ja parannuksen,
syntinen armahduksen.

5. Jumala, Vapahtaja,
nyt huudan hädässä:
Pois pahat henget aja
Hengellä Pyhällä.
Pelasta hukkumasta
ja hoida niin kuin lasta.
Suo elää toiveikkaana
ja kuolla autuaana.

Hans von Gottingen 1520-luvulla, suom. VK 1701
uud. J. Haavio 1971, J. Löytty 2015

64. Kietoo synnin ansa

1. Kietoo synnin ansa
minut kokonansa
kiusauksineen.
Kuljin huolta vailla.
Jouduin saaliin lailla
synnin satimeen.
Voisin pyytää armoa,
mutta epäusko painaa.
Jeesus, voimaa lainaa!

2. Mitä tehdä voisi?
Kuka neuvon soisi
synnin vangille?
Teenhän rakennusta
ilman perustusta
lentohiekalle.
Lähemmäs vie ristiä,
että sielu voiman saisi,
kahleet kirpoaisi.

3. Jospa armahtaisit,
tänne katsahtaisit,
Jeesus, auttaja.
Huokaan vaivassani
kuolemaisillani
maassa, tomussa.
Heikkoa jo armahda.
Pese minut synneistäni.
Ole ystäväni.

4. Kallis Vapahtaja,
luotasi et aja
nöyrää anovaa.
Voi, jos tämänlainen,
huono, horjuvainen
sinne päästä saa,
missä on jo varjoton
uuden elon aamun koitto,
rauha, ristin voitto.

5. Maailmassa, yksin,
huolin, kärsimyksin
täällä vaellan.
Jeesus, kuninkaani,
ainut valtiaani,
Herra kunnian.
Sinne vie, kun päättyy tie,
missä kiitos kaikuu aina
eikä taakka paina.

Maria Hedenqvist 1743, suom. E. Lagus 1790
uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, T. Issakainen 2014

65. Nyt syvyydestä mustasta

1. Nyt syvyydestä mustasta
yritän huutaa, suosta.
Syyllisyys hyökyy aaltoina,
mihinkä voisin juosta?
Kun syntivyöryn alle jään,
en, Jeesus, pääse minnekään.
Oi, kuule heikon huuto!

2. Kuoleman porraspuuksi jäin,
en tiedä mistään muusta.
Katsahda, Herra, minuun päin:
kasvaako tästä puusta
nyt vielä kunnon versoa?
Armoosi anna juurtua.
Tee tästä uusi alku.

3. Olethan, Herra, luvannut:
saa apusi, ken anoo,
saa virvoituksen vaivatut,
suot juoda sen, ken janoo.
En pyytämästä taukoa
nyt armoasi, Auttaja.
Siis auta, nosta, kanna.

4. Puu kuiva puhkee kukkimaan,
kun uudistat sen nesteet.
Niin minut muuta kokonaan,
pois raivaa kasvun esteet.
Puolesta puhu kuihtuneen,
hedelmää Hengen että teen.
Sanasta anna voimaa.

Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790
uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, K. Pispa 2014

66. Voi, mihin raukka juoksisin

1. Voi, mihin raukka juoksisin
ja mistä avun saisin?
Maan ääriin vaikka kulkisin,
niin turhaan vaeltaisin,
kun kalliin armonaikani
tuhlaten käytin, Herrani,
tein tahtoasi vastaan.

2. Oi Herra kärsivällinen,
eteesi täytyy tulla.
Maan tomu olen, syntinen
tunnolla tuomitulla.
Ei kukaan silloin kestäisi,
jos mukaan oikeutesi
murtaisit kuivan korren.

3. Lähteenä ole janoisen,
leipänä nälkäiselle,
kun eksyn korpeen syntien,
vie kodin kynnykselle.
Runkona oksaa ravitse,
sauvaksi tule heikolle.
Lain tuomiosta päästä.

4. Jo sydän kylmä sulata
ja aurinkona loista,
sokean ole valona,
vangitun kahleet poista.
Virvoita kuollut elämään,
vahvista heikko kestämään
ja hoida turvatonta.

5. Ah, sammuu uskonlamppuni,
jos sen et hoida tulta.
Yön varjot saartaa sieluni,
jos en saa voimaa sulta.
Sanasi anna valoksi
ja Pyhä Henki oppaaksi.
On suuri ikäväni.

Lars T. Nyberg 1745, suom. E. Lagus 1790
uud. W. Malmivaara 1891, VK 1938, VK 1986, J. Ikola 2015

67. Päivä päivältä vain

1. Päivä päivältä vain petyin siihen, mitä sain
näissä pyörteissä maan hulluuden.
Sielu haurastunut, mieli maahan taipunut
onko aina vain osa ihmisen?
En jaksa, Jeesus, enempää!
Kuule köyhää pyytäjää:
ole luonani, nyt on pimeää!

2. Petyin vastauksiin, petyin tyhjänpuhujiin,
sanat onttoina vain kaikuivat.
Kun sen taas ymmärsin, tulin alkuun takaisin.
Mistä löytyvät lauseet oikeat?
En jaksa, Jeesus, enempää!
Kuule köyhää pyytäjää:
ole luonani, nyt on pimeää!

3. Herra, luoksesi nyt tulen, kaikkeen pettynyt.
Olen tyhjempi kuin milloinkaan.
Vastaa kaipaukseen, tähän jokapäiväiseen,
opeta puhettasi kuulemaan.
En jaksa, Jeesus, enempää!
Kuule köyhää pyytäjää:
ole luonani, nyt on pimeää!

Jukka Jyrä ja Kaija Pispa 1999

68. Jumala, Isä, armahda

1. Jumala, Isä, armahda,
minulle ole suopea,
kun kerjäläisen lailla
kaikkea hyvää vailla
sinua pyydän antamaan
anteeksi synnit kokonaan
minulle, köyhimmälle,
armoa kerjäävälle.
Syyllinen olen synteihin,
näin rukoilen nyt kuitenkin:
Jumala, sääli minua
ja pahat työni unohda,
ne heitä selkäs taakse.

2. Kuin varjo olen ihmisen,
en luottamuksen arvoinen.
Vääryyteen tuskin puutun,
vaan paikoilleni juutun.
Sokea, kuuro, tunnoton
ja tyhjä sydämeni on.
Lieneekö syyllisellä
nyt syytä ylvästellä?
Kun puutetta on pyhyyskin,
syntini millä peittäisin?
En edessäsi seisoa
tohtisi, ellet armahda
Jeesuksen nimen tähden.

3. On sydämeni kipeä,
kun laupeuden lääkettä,
Jeesusta ainoastaan,
en huoli, ota vastaan.
En hänen ristinarmoaan,
en lahjavanhurskauttaan
sydämen kätköön paina,
vaan unohdan ne aina.
Näin sisäisesti surkastun
ja Jumalasta vieraannun
itseni valtaan vajoten,
vapaaksi luotu ihminen
vaellan orjuudessa.

4. Nyt Jumalani, tähän jään
neuvottomana itkemään.
Syyn tiedät murheeseeni,
kun katsot sydämeeni.
Suunnaton synnin kuorma on,
sen kantaja on voimaton,
ja vastuu synneistäni
lyö tomuun elämäni.
Käteni painan suulleni,
vaikenen, pyydän nöyrästi:
kääntäisit katseen laupiaan
puoleeni, että lohdun saan,
anteeksi aivan kaiken.

Johan Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790
uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, M. Nuorva 2015

69. Herramme, katso meidän kurjuuttamme

1. Herramme, katso meidän kurjuuttamme
ja sääli suurta voimattomuuttamme.
Luo katse minuun, murheen alaiseen
ja sydämeni tuskaan salaiseen.

2. Rakkauteesi liitä sydämeni
ja täytä armollasi köyhyyteni,
pois pyyhi epäuskon pimeys,
myös huoli, heikkous ja kärsimys.

3. On lupauksen sana murheisella:
On tuskan alla valta Jeesuksella.
Ei auta työ, ei oma voima muu.
Vain Kristus auttajaksi kirkastuu.

Bengt Jonas Brantberg 1745, suom. E. Lagus 1790
uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, T. Issakainen 2014

70. Särkyköön nyt sydämeni

1. Särkyköön nyt sydämeni
kovuuttansa itkemään.
Tuskineni, huolineni
tomuun asti painan pään.
Syntieni syytös kantaa
maasta ylös taivaaseen.
Kuka sielunrauhan antaa?
Mitä vaivassani teen?

2. Minne voisin päästä pakoon,
hylätyksi kun näin jään?
Sieluparka kiiruhtakoon
vaikka korven pimeään
taikka sinne, missä pauhaa
merten kuohu väkevä,
sielläkään ei anna rauhaa
silmä kaikkinäkevä.

3. Kuulen, Herra, vaivassani
kuinka kutsut minua,
tahdot käydä rinnallani,
ristin luokse ohjata.
Risti kertoo, ettet soisi
kurjimmankaan kuolemaa
etkä minuakaan voisi
hädässäni unohtaa.

4. Mitä kutsuusi siis vastaan?
Tiedän, olet Isäni,
joka eksynyttä lastaan
lempeästi huuteli,
kun hän kulki synnin teitä
armoasi tuhlaten.
Lastasi et nytkään heitä.
Uskoa jos voisin sen.

Jonas Hellman 1743, suom. E. Lagus 1790
uud. W. Malmivaara 1891, H. Kivekäs 1971, L. Ravantti 2011
Tapahtuu
Pe 22.9.–24.9.
Körttifoorumi Aholansaaressa. Lisätietoja.
La 7.10.
Koulutuspäivä Lapualla seurapuhujille, seuraveisaajille ja paikallisosastoille. Ilmoittautuminen 29.9.2017 mennessä. Lisätietoja
Su 15.10.
Klo 10.00
Nilsiän herättäjäjuhlien kiitospyhä Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
La 14.4.–20.4.2018
Hihtomatka Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi