Siionin virret 31–40
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Siionin virret 31–40

31. Niin puhdas, rikas, suloinen

1. Niin puhdas, rikas, suloinen
oi, Jeesus, olet sinä,
vaan köyhä, pahansisuinen,
tahrainen olen minä.
Maan alhaisimpiin paikkoihin
kun astut, löytää syntisin
sinusta ystävänsä.

2. Ei alastoman verhoksi
sovellu oma puku.
Pois pese kaikki tahrani,
on suuri niiden luku.
Minulta puuttuu rakkaus
ja hyvyys, kaiken tarkoitus.
Sinulla riittää niitä.

3. Kun kokea tien vaivat saan,
luo katse kurjuuteeni,
ja tule, Jeesus, auttamaan,
huomaathan kyyneleeni.
Kun kiusaaja taas piirittää,
armahda, etten, heikko, jää
sen käsiin enkä sorru.

4. On lepopaikka rauhainen
luonasi, Vapahtaja.
On siinä leipä nälkäisen
ja huojennuksen maja.
Tarjoat vettä elämän,
ja hoidat janoon nääntyvän
taas elinkelpoiseksi.

Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790
uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, K. Pispa 2015

32. Sun sanas, Herra

1. Sun sanas, Herra, kutsuu luokses meitä,
kun käymme täällä kadotuksen teitä
ja teemme turhaan työtä raskasta,
vaan emme pääse synnin kuormasta.

2. Sä lupaat hengellemme virvoituksen
ja sydämelle rauhan, lohdutuksen,
kun vaivattuina luokses tulemme
ja tunnustamme oman tilamme.

3. Tahtosi tiedän, kuulen varoituksen,
ja sydämessä tunnen kutsumuksen.
Luoksesi, Herra, tulla tahtoisin,
kun tiesi vain nyt oikein tuntisin.

4. Vaan miten sokeana nähdä voisi,
ja tiekö eksyneelle tuttu oisi?
Mitenkä rampa pääsee liikkumaan,
mitenkä kuollut nousee haudastaan?

5. Kun sanot johtavasi tiellä taivaan
murheeseen, ristiin, kärsimiseen, vaivaan,
myös lupaat viedä kautta kuoleman
sun kunniaasi korven kulkijan.

6. Vaan minä pelkään kuolemaa ja yötä,
jää kantamatta ristini sen myötä.
Kipuja, vaivoja vain pakenen,
en taivu koskaan alle murheitten.

7. Siis ole, Jeesus, tienä eksyneelle,
virvoittajaksi tule väsyneelle
ja elämäksi mulle kuolleelle
ja totuudeksi valheen orjalle.

8. Voimallas ryöstä saalis Saatanalta
ja sydämestä särje synnin valta.
Tee rakkaammaksi mulle ristin tie,
armosi tuntemiseen minut vie.

Wilhelmi Malmivaara 1888
uud. VK 1938, VK 1986, J. Löytty 2015

33. Koska riemuvuoden iloisen

1. Koska riemuvuoden iloisen
Herrani koittaa suo?
Koska pääsen maasta orjuuden
kahleitta Herran luo?
Vieraana kautta maailman
näin murheen matkaa teen,
vaan tiedän juhlan alkavan,
kun pääsen taivaaseen.

2. Koska silmilläni nähdä saan
sieluni ystävän,
joka kulki ristinkuolemaan?
Nyt missä lienee hän?
Hän ystäväkseen merkinnyt
on minut, syntisen.
Ja vaikka poissa viipyy nyt,
hän saapuu, tiedän sen.

3. Rakas Vapahtaja, lankean
rukoillen eteesi.
Sinun helmoihisi halajan,
lepoosi, Herrani.
Kasvoista kasvoihin jos saan
sinua katsella,
rauhoitun viimein kokonaan
ja olen turvassa.

Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790
uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, K. Pispa ja J. Löytty 2016

34. On luja Herran sana

1. On luja Herran sana,
syntinen siihen luottaa saa,
kun taakka painavana
maan matkalaista ahdistaa.
Niin muista, ahdistettu:
On Jeesus syntynyt,
ristille ripustettu,
vaan elää aina, nyt.
Syntistä rakastaa hän.
Olethan syntinen.
Armossaan julistaa hän
pyhäksi suuren syntisen.

2. Suo, Jeesus, totuudeksi
myös minun tämä huomata.
Paljasta syntiseksi,
pois väärä rauha karkota.
Herätä sydämeni
vihdoinkin huomaamaan:
On saastaa pyhyyteni
silmissä vanhurskaan.
Vain ulkokultaisuutta
on oma hurskaus,
kun jumalattomuutta
on koko sisin olemus.

3. Nyt maahan, armahtaja,
jalkaisi juureen lankean.
Sydänten puhdistaja,
vaivaani tässä valitan.
Vain sinulla on valta
pois ottaa rangaistus
ja taittaa kuolemalta
sen ruoska, kadotus.
Haavaisi tähden anon:
suo kaikki anteeksi.
Tyydyttää sielun janon
vain sinä saatat iäksi.

Jonas Hellman 1743, suom. E. Lagus 1790
uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, H. Lipiäinen 2015

35. Jos niin kuin lapsi itkeä

1. Jos niin kuin lapsi itkeä
ja ikävöidä voisin,
jos uskollinen ystävä
sinulle, Jeesus, oisin,
niin armolapsi iloinen
tuntisin olevani,
Jumalani,
ja ääni kiitoksen
kaikuisi sielussani.

2. Armosi, Jeesus, kaikki on:
tie, sauva, lepo, suoja.
Se ravinto on verraton,
syvimmän toivon tuoja.
Päiväni tässä turvassa
elämään valon tuovat,
lohdun suovat,
vaan ilman sinua
ne varjon tielle luovat.

3. Kun levokseni sinut saan,
tuot rauhan elämääni,
en muualta saa milloinkaan
lohtua ikävääni.
Siis tule, rakas Herrani,
ja anna rauha syvä,
enentyvä.
Vain sinun luonasi
on mieli aina hyvä.

4. Jos kiellät rakkautesi,
niin mistä avun saisin?
Taas menettäisin toivoni
ja kaiken kadottaisin.
Siis vedä minut kokonaan
elämään seurassasi
voitostasi
ja kilvoittelemaan
turvissa kuolemasi.

5. Jos armoasi päiviini
ja siunausta saisin,
niin lähimmäisten parhaaksi
taas työni toimittaisin.
Kun sinulta saan neuvoja,
voin kasvaa viisaammaksi,
valvovaksi,
elämän matkalla
sinulle kunniaksi.

6. Kun lähdön tullen hätäilen
ja pelkään kuolemaani,
suo minun, suuren syntisen,
turvata auttajaani.
Myös viime hengenvedossa
suo toivo sinuun panna,
armo anna,
kätesi voimalla
taivaaseen, kotiin, kanna.
Paul Gerhardt Johann Arndtin rukouksen pohjalta

ruots. J. Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790
uud. W. Malmivaara 1893, H. Kivekäs 1971, L. Ravantti 2015

36. Murheinen sydämemme

1. Murheinen sydämemme
on syystä rauhaton:
etsimme, epäilemme,
uskomme heikko on.
Palvella haluamme
Herraamme, Jumalaa,
vaan usein kumarramme
maallista mammonaa.

2. Kuin publikaani kerran
syntinsä tunnustain
edessä seisoi Herran
rintaansa lyöden vain,
niin mekin rukoilemme:
syntistä armahda.
Puhdista sydämemme,
vahvista rauhalla.

3. Suo vilpistelemättä
ja taiten vaeltaa.
Lapsesi Isän kättä
ja hoivaa kurkottaa.
Sen suot, ja siksi täällä
soi virsi kiitoksen,
jos arkaillen maan päällä,
taivaassa pauhaten.

Jaakko Haavio 1971
uud. SV 2016

37. Nyt, Jeesus, neuvo minua

1. Nyt, Jeesus, neuvo minua
kiittämään oikein sinua,
kun annoit armon avaran,
pois otit synnin, kuoleman.

2. Kaikista synnin vioista
ruumis ja sielu vapahda,
tahrainen pese puhtaaksi,
murheeni muuta riemuksi.

3. On köyhän turva armossa,
en muualta saa apua.
Suo uskon voimaa minulle,
väkevyyttäsi heikolle.

4. Kun tunnen jonkin puutoksen,
luoksesi, Jeesus, pakenen.
Tuon taakan juureen ristisi
ja pyydän: katso puoleeni.

5. Laupias, huomaa hätäni.
Vain kuolemasi, ristisi
kuormani kaiken kirvoittaa,
ja ahdistunut rauhan saa.

Johan Holmberg 1745, suom. E. Lagus 1790
uud. W. Malmivaara 1894, J. Haavio 1971, H. Lipiäinen 2013

38. Milloin opin lapsen lailla

1. Milloin opin lapsen lailla
lähestymään Isääni,
apua kun olen vailla,
valittamaan hätääni,
niin kuin lapsi kurkottamaan
isää kohti itkien,
isän käsiin lankeamaan?
Toivon oppivani sen.

2. Milloin, Herra, sydämeni
armon asunnoksi teet?
Milloin minun silmistäni
pyyhit kaikki kyyneleet?
Suurta kirkkautta Herran
milloin pääsen katsomaan?
Toivon pääseväni kerran
eteen Herran laupiaan.

3. Milloin vaiti olemalla
opin armoon tyytymään,
tuomioonkin suostumalla
toivomaan ja kiittämään?
Ja jos taitamattomasti
toivon, älä annakaan.
Opeta siis loppuun asti
sinua vain toivomaan.

Wilhelmi Malmivaara 1890
uud. J. Haavio 1971

39. Katseesi pyhän alla

1. Katseesi pyhän alla
paljaana sydämeni on.
Se tulvii tulvimalla
kuin karvas lähde, pohjaton.
Vain sinä voit sen voittaa,
sen juonet taltuttaa,
niin ettei vahingoittaa
se mitään täällä saa.
Nyt oksa villipuusta
veitsellä irrota.
Erota minut muusta
ja jaloon runkoon oksasta.

2. Näin, Jeesus, lähelläsi
saan olla siinä, uudistun.
Kun armokädelläsi
minua hoidat, rauhoitun.
Rauhaasi syventyvään
huoleni häviää,
ja sydän siinä hyvään
lepoon ja rauhaan jää.
Elävään uskoon saata,
ja käännä kulkuni
päin uutta isänmaata,
taivasta, sinun luoksesi.

Bengt Jonas Brantberg 1743, suom. E. Lagus 1790
uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, T. Issakainen 2015

40. On ahdas, kaita

1. On ahdas, kaita taivaan tie
ja ohdakkeinen aivan,
vaan matkamiehen voittoon vie
vain Herra kautta vaivan.
Jos ristin tieltä eksytään,
ei taivaan riemuun päästäkään,
ei tulla kruunatuksi.

2. Ah, älä suutu, vaikka on
ristisi raskas kantaa.
On siinä armo verraton,
kun Herra kuormaa antaa.
Raskaalta vaikka tuntuu se,
niin kärsi, kestä, taistele
kuoleman hetkeen saakka.

3. Nyt vaikka kuljet köyhänä
vieraana tällä tiellä,
on isänmaasi ylhäällä,
on ystäväsi siellä.
Ja valkoisissa vaatteissa
saat siellä kantaa kruunua
ja nähdä kasvot Herran.

4. Jos vastausta kuule et,
kun huudat hädissäsi,
hän tietää, miksi kyselet
ja tuntee elämäsi.
Ja vaikka täällä tuomitaan,
niin turvaa taivaan Jumalaan,
hän sinut kyllä muistaa.

5. Kun Herra näkyy viipyvän
ja koetusta riittää,
niin muista, että auttaa hän,
armonsa piiriin liittää.
Kun kestät myrskyt maailman,
niin pääset suojaan sataman,
päättyvät siellä vaivat.

6. Hoitoosi ota sieluni,
laupias Isä taivaan,
kasvosi käännä puoleeni
nyt ahdistukseen, vaivaan.
Sinulla isän sydän on,
en siksi ole lohduton,
sinussa rauhan löydän.

Arkkivirsi 1790
uud. W. Malmivaara 1890, VK 1938 ja VK 1986, J. Löytty 2015
Tapahtuu
Pe 8.12.–9.12.
Miesten adventtitapaaminen Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 18.2.
Klo 10.00
Siionin virsien juhlasunnuntai Kokkolassa. Lisätietoja (kelaa sivun alalaitaan)
La 14.4.–20.4.2018
Kevätretki Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi