He veisaa virttä uutta
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

He veisaa virttä uutta

Elsa Sihvola

Kuva: Joona Raudaskoski

Laura Sippolan ja Elsa Sihvolan haastattelu

Oulun herättäjäjuhlilla julkaistiin kaksi uutta cd:tä: Laura Sippola & Tuki-yhtyeen Trenkipoika ja Histan veisaajien Siionin virsiä.

Pianisti ja laulaja-lauluntekijä Laura Sippola on kotoisin Lapualta ja asuu nykyään Helsingissä. Hän tekee taiteellista tohtorintutkintoa Sibelius-Akatemiaan.

Sippola esiintyy yhdessä Tuki-yhtyeensä kanssa, jossa soittavat ammattimuusikot Peter Engberg, Tuure Koski ja Kepa Kettunen. Heidän kanssaan hän työsti Trenkipoika-levyn. Sippolan aikaisemmat soololevyt ovat Sahara (2004), Toinen (2009) ja Stadion (2010).

Laura kertoo tutustuneensa Siionin virsiin hyvin kansanomaisella tavalla, koska Lapualla ne tulivat tutuiksi aivan itsestään.

– Muistan hämärästi lapsuudesta muutamat kotiseurat. Mieleeni on jäänyt harras laulutapa, pitkät säkeistöjen välit ja fraasien lopettaminen lyhyeen. Veisuuperinne on keskeinen ja arvokas osa suomalaista kansanperinnettä.

Virsissä elää mennyt ja tuleva

Trenkipoika-levyn juuret ovat Lapuan Spelien vuonna 2010 konsertissa, joka esitteli eteläpohjalaista musiikkiperinnettä.

– Juttelin kansanmusiikin emeritusprofessori Heikki Laitisen kanssa. Hän harmitteli sitä, miten vähän Siionin virsiä on hyödynnetty niiden kansanmusiikillisesta näkökulmasta. Tämän innoittamana kokosin konsertillisen polskia, rekilauluja sekä Siionin virsiä, jotka esitimme yhtyeeni sekä viulisti Piia Kleemolan kanssa Lapuan Tuomiokirkossa.

Trenkipoika-levyä kootessaan Laura tutki virsiä ja luki aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.

– Valitsin virret sen perusteella, mitkä puhuttelivat itseäni eniten ja mihin löysin sovituksellisen idean. Halusin virsiin oman ääneni ja toimin pitkälti intuition varassa.

Levyn pääpaino on Siionin virsissä, mutta mukana on myös pari harrasta rekilaulua ja Sippolan omaa sävellystä.

– Siionin virsissä elää monta sataa vuotta vanha kansanperinne. Aika on hiertänyt virsimelodioita niin monen prässin läpi, ettei yhtään heikkoa fraasia ole jäänyt jäljelle. Myös virsien hengellinen runous on moneen kertaan muokattua.

– Siionin virsistä on tullut minulle levyprojektin myötä entistä rakkaampia. Ne ovat niin kaunista musiikkia, että studiossakin oli välillä vaikeaa pidätellä kyyneleitä.

Laura kertoo käyvänsä sunnuntaisin kotikirkkonsa jumalanpalveluksessa. Seuroissa hän ei ole ollut pitkään aikaan, mutta kokee Trenkipoika-levyn myötä löytäneensä körttiläisyyteen uuden kosketuksen.

– Joku päivä lähden vielä seuroihinkin!, hän tuumaa.

Pääsiäisen sovitus virren sovitukseen

Siionin virsi Koit, Jeesus, ristin ruhtinaana (SV43) kosketti voimakkaasti Laura Sippolaa. Aluksi hän ei meinannut löytää siihen sovituksellista otetta ja mietti jo sen pois jättämistä levyltä.

– Viimein kirjoitin virren jousikvintetille ja kolmelle nokkahuilulle. Mukana kulkee myös rumpu, joka lyö kuin tuomiopäivä.

Hän kertoo kirjoittaneensa virren sovitusta pääsiäisen aikoihin eläen sen kautta pääsiäisen tapahtumia. Virren väkevä tunnelma oli nostanut kyyneleet tavan takaa hänen silmiinsä.

– Sama ilmiö toistui vielä äänittäessämme virren lauluraitaa. Mietin siinä, että minähän tunteellisena hölmönä äänittäjä minua pitääkään, mutta sitten tuli mieleeni, että kyllä Pohjanmaalta kotoisin oleva mies ymmärtää.

Jokainen levyprojekti on ollut Lauralle järkälemäinen elämänpaalu, niin myös Trenkipoika.

– Sen laulut ovat iso osa elämäni "soundtrackia", olen viettänyt niiden kanssa syväluotaavan periodin.

Lauran mielestä virsien sovituksissa mennään metsään, jos haetaan tarkoituksellisesti ääripäätä. Se voi tulla vastaan itsestään, mutta silloinkin sisäinen vimma luo ääripäälle tarkoituksen.

– Sain jossain vaiheessa Portisheadtyyppisen sovitusidean Koska valaissee kointähtönen -virteen ja mietin olinkohan ylittänyt jonkun rajan. Lopullista master-nauhaa kuunnellessani huomasin sen liplattavan lempeästi muiden virsien lomassa, Laura kertoo.

Virsi luo kuorossa yhteyden

Histan veisaajat sai alkunsa Espoon kaupunginteatterin ja Musiikkiteatteri Tapiolan Histan häät -näytelmästä kesällä 2008. Säde Bartlingin sovittamia virsiä tulkitsee noin 12-henkinen kamarimusiikillinen yhtye. Yksi heistä on Elsa Sihvola, 24, sellisti, teologian ja musiikkikasvatuksen opiskelija.

– Olen syntyperäinen helsinkiläinen. Asun nyt neljättä vuotta Helsingin Körttikodilla. Valmistuminen ei ole ihan vielä käsillä, mutta haaveilen jonkinlaisista kirkon töistä.

Virret ja niiden laulaminen on ollut Elsalle luonnollista jo lapsuudenkodissa. Herännäisyyden ajatuksiin hän tutustui Viimeiset kiusaukset -oopperan innoittamana lukioiässä.

Opiskelujen alettua Elsa liittyi Herännäisnuorten kuoroon. Kuoro avasi hänelle varsinaisesti Siionin virsien hienouden ja tutustutti körttihenkisiin ihmisiin.

– Siionin virret puhuttelivat ja rakensivat joka maanantai-ilta. Kuorolaulun muodossa ne myös loivat hengellistä yhteyttä toisiin laulajiin.

Virressä elämän tunnot

Virret ovat Elsalle luonteva uskon ilmaus ja tuttu hartaudenharjoituksen tapa. Hän on liikkunut myös ekumeenisissa piireissä, matkustellut ja ollut tekemisissä muiden kirkkokuntien edustajien kanssa.

– Virret puhuvat omista juuristani, suomalaisesta luterilaisuudesta. Virret ovat minulle konkreettisin merkki sukupolvet ja vuosisadat kestäneestä kirkon uskosta, johon saan liittyä ja joka kantaa, kun oma uskoni horjuu. Siionin virret ovat Elsalle myös taidetta. Hän kertoo hämmästelevänsä kerta toisensa jälkeen, miten oma tuntemus on osattu sanoittaa niin sattuvasti.

Virret rakentavat yhteisöllisyyttä. Ne liittävät veisaajan tunnot virren kirjoittajaan ja veisatessa oman äänen veisaajien suurempaan joukkoon.

Körttikodilla pidetään seuroja, joissa Elsa käy ehtiessään rauhoittumassa.

– Seurat ovat minulle meditaatiota ja vastaanottamista, usein älyllinenkin pohdiskelutilanne. Körttikodilla pääsee myös toisinaan päättämään arki-illan yhteiseen iltavirteen.

– Siionin virret ja virret ylipäänsä kulkevat usein mukana arjessa ja juhlassani. Virsien säkeitä nousee usein spontaanisti mieleen keskellä arkea. Siionin virsien ”farkuntaskuversioni" löytyy yleensä aina laukun uumenista, kun sitä kaipaan.

Elsalla oli Siionin virret mukana kesällä 2010, kun hän vaelsi 800 km mittaisen pyhiinvaelluksen Espanjan halki Santiago de Compostelaan. Raamattunsa hän joutui lähettämään takaisin Suomeen, koska reppu olisi tullut liian painavaksi.

– Siionin virret palvelivat vaellukseni hartauskirja ja laulukirja. Esimerkiksi virsi 137, joka vilisee Mikko Katilan viitteitä Israelin kansan erämaavaelluksesta, tuli konkreettiseksi. Niin pyhiinvaelluksella kuin tuossa virressä ovat läsnä kaikki elämän tunnot.

Pyhiinvaellukselta Elsaan tarttui myös ikävämpi tuliainen: alkeellisissa majoitusoloissa pesineet syöpäläiset. Suomeen palattuansa hän joutui niistä päästäksensä pakastamaan kaikki tavaransa.

– "Siikkaritkin" joutuivat silloin pakkaseen. Siksi kirjani näyttääkin todella kovia kärsineeltä!

Erilaiset tulkinnat tekevät virsille hyvää

Histan veisaajien konserteissa virsiä ei esitetä pelkästään perinteiseen körttityyliin, yhdessä, yksiäänisesti ja hitaasti veisaten. Säde Bartlingin sovitukset perustuvat kuitenkin virsien omaan kasvualustaan, kansanmusiikkiin.

– Monet ovat meitä kuultuaan sanoneet tuttujen virsien saaneen aivan uuden, yllättävänkin sävyn, Elsa kertoo.

– Erilaiset tulkinnat tekevät virsille hyvää. Ne välittävät kuulijalle sanoman uusilla ja tuoreilla tavoilla. Minun on vaikea kuvitella mitään sovituksellisia rajoja, niin kauan kuin virttä esitetään sen omassa tarkoituksessa, rukouksena. Juuri se pitää virret elossa, että ne saavat uusia musiikillisia tulkintoja.

– Kaikki maailman virsisovitukset eivät ole minun makuuni, mutta niin kauan kuin ne löytävät jostain yleisönsä, olen iloinen, että virsi on voimissaan!, Elsa sanoo.

Johanna Sointula

Tapahtuu
Pe 15.12.
Klo 18
Uusin kirkkain sävelin -kuorokonsertti Oulunkylän vanhassa kirkossa. Lisätietoja
Pe 2.2.–4.2.
Seuraliikepäivät Aholansaaressa. Lisätietoja.
Su 18.2.
Klo 10.00
Siionin virsien juhlasunnuntai Kokkolassa. Lisätietoja
Pe 2.3.–4.3.2018
Lähde Herättäjä-Yhdistyksen matkalle Tallinnaan ja Taluun. Lisätietoja.
Pe 2.3.–4.3.2018
Seminaari seksuaalisuudesta ja sukupuolisuudesta Aholansaaressa Lisätietoja.
La 10.3.–11.3.2018
Talviveisuut Ylihärmässä. Lisätietoja.
La 14.4.–20.4.2018
Kevätretki Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi