Ovet auki
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Ovet auki

Tapani Rantalan mukaan herännäisyys kannattelee kirkossa avaraa ja lohduttavaa Kristus-keskeistä mystiikan traditiota ja rukousperinnettä, jonka juuret ovat varhaisen kirkon ajoissa saakka.

Kuva Janne Peltonen

Herättäjä-Yhdistyksen hallituksen juuri valittu puheenjohtaja, Turun kristillisen opiston rehtori Tapani Rantala kannustaa ideoimaan uusia tapoja seurojen järjestämiseen.

Siionin virret ja seurat ovat Tapani Rantalalle herännäisyyden ydintä.


– Seuroissa oleminen ja veisaaminen merkitsevät minulle voimaantumista ja rakentavaa yhdessäoloa.


Ensimmäiset herättäjäjuhlat, joille hän muistaa osallistuneensa,
olivat Nivalan herättäjäjuhlat vuonna 1966, jolloin hän oli 5-vuotias.


– Jäin katsomaan jonkun pojan mopoa juhla-alueella, ja sillä aikaa muu perhe eksyi minusta. Heillä tosin oli toinen käsitys asiasta, siis että minä olisin eksynyt. Aika pian löysimme jälleen toisemme, isä oli tosin jo ennättänyt juhlien kuuluttamoon saakka.


Tapanilla muistuu mieleen, miten kansakoulun neljännellä luokalla hän pääsi luokkakaverinsa Jukan kanssa Herättäjän kirjakauppaan joulukiireitten aikaan juoksupojaksi.


Siionin virret tulivat paremmin tutuiksi Arvi Lemposen johtamassa Lapuan varhaisnuorten ja nuorten kuoroissa sekä nuorten seuroissa.


Rannut-kvartetti oli Tapanin opiskeluaikojen rakas harrastus. Herättäjä-Yhdistyksen nuorisosihteeri Heikki Puhto järjesti konsertteja ja kiertueita Unkaria ja Senegalia myöten.


Tapanin vaimo Jaana toimii opistolla koulutussuunnittelijana ja on tällä hetkellä opiskeluvapaalla. Jaana on myös kulttuurituottaja, joka on vastannut monien suurten kirkollisten juhlien ja tapahtumien tuottamisesta.


Poika Niilo on teologian opiskelija ja muusikko, tytär Ilona opiskelee musiikkilukiossa.


– Tällä joukolla olemme usein vastanneet esimerkiksi opiston joulunvietosta, olemme perheenä myös hyvä työtiimi. Kun olin aikoinaan merimiespappina Lontoossa, perhe oli työssä silloinkin ihanasti mukana, Tapani kertoo.


Uudistetut Siionin virret saavat häneltä kiitosta.


– Nyt on aika veisata ja opetella vieraampiakin virsiä. Toivon, että virret tavoittavat ja puhuttelevat myös uusia ihmisiä, jotka voivat rakastua ja kiintyä niihin. Kynnys tutustua virsiin on uudistuksen myötä madaltunut.


Tuore puheenjohtaja haluaa kiittää kaikkia seurojen järjestäjiä, mukaan kutsujia ja herättäjäjuhlien rakentajia.


– Veisuut ja seurat syntyvät siellä, missä ihmisiä kutsutaan kokoon ja missä veisataan, missä jaetaan elämää ja ollaan kiinnostuneita toisista ihmisistä. Sitoutuneet vastuunkantajat ja ystävälliset kokoonkutsujat ovat seuraliikkeen aarre.


Turussa opistolaispäivien seurat kokoavat edelleen maakunnasta runsaasti osallistujia. Viime vuosina alueella on pidetty seuroja myös uusissa ympäristöissä, esim. Kirjamessuilla ja Koroistenniemellä joen rannassa. Raumalla kesäseuroja on pidetty Kylmäpihlajan majakassa.


– Niihin on uuden kävijän helppo tulla. Herännäisyyden piirissä on paljon puhuttu siitä, että kynnys seuraväen joukkoon on matala. Tulija rakastetaan mukaan. Tässä on meillä varmaan kaikilla muistamista.


Tapani kannustaakin ideoimaan perinteisten seurojen rinnalle myös uusia tapoja.


– Talviveisuut-tapahtumat ovat avanneet ovia kaupunkiympäristöissä.
Perheemme nuoret ovat joskus kavereineen pitäneet minuuttiseuroja, joissa puheet ovat kestäneet minuutin. Pirkkalassa on pidetty miniherättäjäjuhlia. Elokuvaseurat, siioninvirsiretriitit, kuorot ja muu
musisointi, talkoomatkat ja retket, kirjapiirit ja somekeskustelut
ovat seurojen ohella tärkeitä mukaan kutsumisen ja yhdessä tekemisen muotoja.


Tapani muistelee loistavana ideana ja toteutuksena Antti Vuoren Vantaan herättäjäjuhlille valmistamaa musiikkivideota virrestä Kahden maan kansalainen. Musiikkivideota on katsottu melkein satatuhatta kertaa
ja se on edelleen nähtävissä. Tuoreet kanavat ja mahdollisuudet
on hyvä saada käyttöön.


– Turussa olemme Kerttu Vihantolan johdolla laittaneet pystyyn Varissuon Veisaajat. Kaikki ovat Veisaajiin tervetulleita. Viikoittaista harjoitusta ei ole, vaan esim. ennen messua harjoitellaan pari kertaa. Tämä mahdollistaa sellaistenkin osallistumisen, jotka eivät pysty sitoutumaan
viikoittaiseen harjoitteluun.


– Olemme pienellä porukalla käyneet veisaamassa myös sellaisten ystävien kodeissa, jotka eivät enää jaksa tulla seuroihin.
Seuraliikkeen toiminnan mahdollistaminen on Tapani Rantalan mukaan yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen perustehtävä.

– Seuraliikkeen toiminnan perusteita on kirjattu yhdistyksen strategiaan. Näitä pyrimme hallituksen kanssa tukemaan ja edistämään. Hallituksessa on koolla monipuolista asiantuntemusta ja erinomaisella tavalla liikkeeseen sitoutuneita ihmisiä.


Turun kristillisen opiston rehtorina Tapani Rantala aloitti vuonna 2007. Rehtori vastaa opiston toiminnasta, henkilöstöhallinnosta, kehittämisestä ja taloudesta. Työtovereina hänellä ovat pedagoginen rehtori ja talousjohtaja sekä muu henkilökunta.


Opistossa on rehtorina ollut tähän asti aina pappi, niin nytkin. Rehtorin tehtävänä on katsoa, että opiston arvot nousevat herännäisyyden maaperästä ja että herännäisyys on tärkeä osa opiston elämää.


Tänä lukukautena opistossa on yli 700 opiskelijaa.


– Meille on tärkeää, että opistossa vallitsee ihmistä arvostava ilmapiiri ja että täällä on tilaa erilaisille näkemyksille. Opistossa on vapaa oppimisympäristö, missä ei tyrkytetä eikä käännytetä. Olemme saaneet hyvää palautetta esimerkiksi islamilaisilta opiskelijoilta, että tänne on helppo tulla. He kokevat kristillisen opiston ilmapiirin helpommaksi kuin täysin sekulaarin oppilaitoksen. Täällä on tilaa myös uskolle.


Tapani toteaa myös, että herännäisopiston elämää ravistaa syvä murros. Suuri osa henkilökunnasta ja opiskelijoista ei tunne herännäisyyttä tai seuroja omakseen.


Herännäisyyden realistinen uskonnäkemys on Tapanille tärkeää. Se välittää uskon salaisuutta ja ajatusta armollisesta Jumalasta, jonka edessä on tilaa kysymyksille, epävarmuudelle ja keskeneräisyydelle.


– Herännäisyydessä ei vaadita eikä luvata liikoja, vaan hyväksytään se, että moni kysymys jää vastausta vaille. Rehellisyydessä otetaan vakavasti myös kokemus Jumalan poissaolosta.


– Siionin virsissä on vahva mystinen elementti. Niissä on kokemus sekä Jumalan poissaolosta että myös Jumalan läsnäolosta. Jumalan poissaolon ahdistus ja Kristuksen lohduttava – ainakin aavisteltava – läsnäolo soivat
virsissä.


Tapani sanoo seuraliikkeen olevan kirkkoa palveleva herätysliike, jolla ei ole omaa teologiaa.


– Seurakunnan yhteinen jumalanpalvelus on heränneille rakas. Sitä eivät voi seurat korvata. Tapanin mukaan herännäisyys kannattelee kirkossa
avaraa ja lohduttavaa Kristus-keskeistä mystiikan traditiota ja rukousperinnettä, jonka juuret ovat varhaisen kirkon ajoissa saakka.


Tämän syksyn mielivirrekseen hän valitsee virren 98 Oi Herra, Jumalani.


Kaija Pispa on kääntänyt mainiosti Martti Rautasen alun perin ndongan kielellä kirjoittaman virren ja sen sävel on Sakari Löytyltä.


Johanna Sointula
Herättäjä-Yhdistyksen strategia
 

Tapahtuu
Pe 8.12.–9.12.
Miesten adventtitapaaminen Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 18.2.
Klo 10.00
Siionin virsien juhlasunnuntai Kokkolassa. Lisätietoja (kelaa sivun alalaitaan)
La 14.4.–20.4.2018
Kevätretki Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi