Oppimisen oikeus ja ilo
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Oppimisen oikeus ja ilo

Anneli Töhönen aloittamassa matematiikan oppituntia.
Kuva: Osmo Kangas

 

Opettaja Anneli Töhönen odottaa, että oppilaat asettuvat paikoilleen luokassa.

-Missä on matematiikan opettaja, kysyy joku oppilaista.

-Minä olen tänään matematiikan opettaja, vastaa Anneli topakasti. -Aloitamme taas kuulumiskierroksella. Miten viikonloppu meni? Millä mielellä olet nyt?

Opettaja kiertää luokassa ja pysähtyy jokaisen kohdalla kuuntelemaan, silmiin katsoen.

Luokassa on viisitoista oppilasta, nuoria aikuisia kolmesta eri maasta. Tämä on yksi Jyväskylän kristillisen opiston maahanmuuttajaryhmistä, aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetusryhmä. Iltapäiväryhmä aloittaa vasta kahdelta, aamuvuorossa opiskelevat tulevat kouluun yhdeksäksi. Anneli-opettajan mielestä iltavuoron opettaminen on mukavaa.

-Olen aamu-uninen! Nyt ehdin tehdä yhtä ja toista jo ennen opetuksen aloittamista.

Anneli on kokenut erityisopettaja. Ennen opistoa hän työskenteli peruskoulussa Suolahdessa. Kaksi vuotta sitten Suolahteen tuli nuoria turvapaikanhakijoita, ja Anneli sai opetettavakseen perusopetukseen valmentavan ryhmän.

-Kantasuomalaisille tämä perusopetus on joskus vähän pakkopullaa. Maahanmuuttajilla tiedonjano ja motivaatio ovat kohdallaan. Kun Suolahden ryhmästä integroitiin oppilaita kantasuomalaisten ryhmiin, opettajat kertoivat maahanmuuttajanuorten opiskeluinnon tarttuneen muihin oppilaisiin.

Anneli käyttää opetuksessa paljon visualisointia. Kun oppilaiden kielitaidon taso vaihtelee, kaikki silmin havaittava tasoittaa hahmotuksen eroja.

-Toinen keskeinen toimintamalli on ratkaisukeskeisyys. Ongelmiin ei juututa, vaan aina mietitään, miten päästään eteenpäin.

Ratkaisukeskeisyyttä tarvitaan myös, kun mietitään opintopolkuja tästä eteenpäin.

Anneli löytää helposti työstään hyviä puolia ja myös haasteita, jotka nekin ovat innostavia. Onko työssä sitten mitään vaikeaa tai raskasta?

-Olen luonteeltani empaattinen. Turvapaikanhakijoiden kohdalla taustalla olevat kokemukset ovat usein järkyttäviä, samoin pelko tulevasta voi olla suurta. Opettajana ei voi päästää tätä kaikkea iholle. Opiskelu voi tarjota ahdistaviin ajatuksiin katkosta, jotain muuta mietittävää, johon uppoutua. Kuitenkin kohtaaminen ja myötätunto ovat tärkeitä. Juuri siksi joka päivä aloitetaan kuulumisilla. Jokainen tulee nähdyksi ja huononakin päivänä tunteita voidaan jakaa.

 

Historiasta pää pyörälle

Karim astelee luokasta opiston aulaan ja pyörittelee päätään.

-Osmo, nyt minulla on pää kipeä. Meillä oli koe. Suomen historiaa!

Olemme Karimin kanssa vanhoja tuttuja: viime vuonna olimme Suolahden ryhmäkodissa, minä ohjaajana, Karim asukkaana. Täysi-ikäiseksi tultuaan Karim siirtyi Jyväskylään vastaanottokeskukseen. Keskustelu sujuu jo mukavasti suomeksi. Suolahdessa asuessaan hän opiskeli Keski-Suomen opiston järjestämässä Nutukka-koulussa, nyt Jyväskylän kristillisen opiston suojissa. Opistolla opiskelee tällä hetkellä 21 eri kansallisuutta.

Kokemusta maahanmuuttajaopetuksesta opistolla on jo pitkältä ajalta, mutta nyt kansainvälisyys näkyy opistolla entistä enemmän.

Karim on tyytyväinen.

-Tämä on hyvä paikka. Täällä voi tutustua myös suomalaisiin opiskelijoihin. Opettajat ovat hyviä!

 

Kansanopisto kansain opistona

Kansanopistoilla on pitkä kokemus ulkomaalaisille ja maahanmuuttajille järjestetystä opetuksesta. Tämän tietää Jyväskylän kristillisen opiston hallituksen puheenjohtaja Heikki K. Lyytinen. Hänen suhteensa Jyväskylän opistoon alkoi jo 1970-luvulla, kun hän toimi arvosanaopettajana. Jo tuolloin järjestettiin opistolla suomen kielen kesäkursseja ulkomaalaisille.

Lyytinen toimi vuoteen 2010 Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston pääsihteerinä. Vielä eläkkeelle jäätyään hän on toiminut koulutuksen vientiin liittyvissä tehtävissä Keski-Aasiassa ja arabimaissa. Suomalainen kansanopistokenttä on tullut tutuksi paitsi opettajana, myös hallinnon tehtävissä ja Kansanopistoyhdistyksen toiminnassa.

-Nuorille turvapaikanhakijoille suunnattu yleissivistävä Nutukka-koulutus käynnistyi pilottihankkeena vuonna 2006. Körttiopistoista siihen ovat osallistuneet Raudaskylän, Turun ja Lieksan opistot. Vaikka Jyväskylä ei Nutukka-hankkeessa ollut mukana, kansainvälisyys on näkynyt Jyväskylän opiston opiskelijoissa jo pitkään.

-Olin kansanopistoyhdistyksen neuvottelukunnan kokouksessa Helsingissä vähän aikaa sitten, kertoo Lyytinen. -Siellä kerrottiin tutkimuksesta, jonka mukaan kansanopistot ovat osoittaneet vahvan osaamisensa kotouttamiskoulutuksessa.

Koulutuspolkujen määrä on kansanopistoissa laajin, samanlaista kirjoa ei ole helppo löytää. On varhaiskasvatuksesta korkeakouluopintoihin, on ammatillista koulutusta vahvalla työelämäyhteydellä. Kansanopistoissa on jo pitkään korostunut yksilöllinen, räätälöity opetus. Kaikki tämä antaa hyvän perustan maahanmuuttajakoulutukselle, jossa opiskelijoiden koulutustausta vaihtelee suuresti.

 

Kotouttamisen osaamiskeskus
Kansanopistot ovat vakiintumassa osaksi maahanmuuttojärjestelmää. Maahanmuuttajien kohdalla koulutustarve liittyy vahvasti kansalaisvalmiuksiin; kyse on siis sivistystehtävästä, joka liittyy luontevasti kansaopistojen perinteiseen rooliin vapaassa sivistystyössä. Osaaminen, osallisuus ja myönteinen, yhteiskuntaa rakentava kansalaisuus ovat kansanopistoaatteen ydintä.

Tilanteessa, jossa maahanmuuttajien nopeasti kasvanut määrä on herättänyt paljon huolta ja kriittistä keskustelua, tarvitaan realistisia, rakentavia näkyjä. Kansanopistoissa tuntuu olevan mahdollisuuksia tähän. Lyytinen näkee, että kansanopistojen yhteisöllisyys on valtti maahanmuuttajien kotouttamisessa.

-Tutkimukseen osallistuneet maahanmuuttajaopiskelijat kertoivat saaneensa kansanopistoilta keskeisen avaimen, kielitaidon, jolla pystytään luomaan verkostoja. Kansanopistojen yhteisöllinen oppimisympäristö mahdollistaa myös kontaktien syntymisen kantasuomalaisiin.

-Keskusteluissa on tuotu esiin ajatus siitä, että kansanopistoilla olisi mahdollisuus kehittyä alueellisiksi maahanmuuton ja kotouttamisen osaamiskeskuksiksi. Toimintamme on jo nyt monikulttuurista. Koko ajan karttuu kokemusta, jota ei oikeastaan muunlaisissa oppilaitoksissa voida saada; oppimispolut ovat kansanopistossa niin moninaiset. Kansanopistot ovat myös joustavuudessaan erinomaisia jatkuvaa räätälöintiä vaativassa tehtävässä.

Lyytinen on työuransa aikana toiminut lähes kolmessakymmenessä eri maassa.

-Koulutusviennin tehtävissä olen oppinut, että kulttuurien välisessä työssä kulttuurien tuntemus on ensiarvoisen tärkeätä. Pitää tuntea maan tapoja, järjestelmää ja historiaa. Sama toisinpäin; on ymmärrettävä maahanmuuttajien tapoja, että voidaan sovittaa ne suomalaiseen kulttuuriin. Omaa kulttuuria on myös osattava katsoa vieraan silmin.

Osmo Kangas

Tapahtuu
La 7.10.
Koulutuspäivä Lapualla seurapuhujille, seuraveisaajille ja paikallisosastoille. Ilmoittautuminen 29.9.2017 mennessä. Lisätietoja
Su 15.10.
Klo 10.00
Nilsiän herättäjäjuhlien kiitospyhä Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Pe 8.12.–9.12.
Miesten adventtitapaaminen Kainuun opistolla. Lisätietoja.
La 14.4.–20.4.2018
Hihtomatka Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi