Martin ja Paavon pitkät yhteiset jäljet
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Martin ja Paavon pitkät yhteiset jäljet

Kuva ja manipulointi: Joona Raudaskoski

Mitä tapahtui reformaation alkusysäysten ja körttiliikkeen synnyn välillä luterilaisessa maailmassa?


Luterilaisessa maailmassa vietetään näyttävästi uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlia. Lutherin toiminta sai aikaan sysäyksen, joka mullisti kirkollisen elämän. Sysäyksen jäljet näkyvät edelleen ympäri maailmaa.
Herännäisyys eli körttiläisyys elää luterilaisen uskon, elämän ja perinteen sisällä, sitä omalla korostuksellaan rikastuttaen. Körttiläisyys on luterilaista uskonharjoitusta. Mutta miten Martti-tohtorin teeseistä ollaan tultu Ukko-Paavon jalanjäljissä seurapenkkiin veisaamaan Siionin virsiä? Mitä tapahtui reformaation alkusysäysten ja körttiliikkeen synnyn välillä luterilaisessa maailmassa?

Minkä Luther teki opille...

Ahdistunut nuori munkki Martti oli Raamattua lukiessaan tehnyt elämäänsä muuttavan löydön. Hän oli etsinyt armollista Jumalaa, mutta saanut vastaansa ainoastaan ankaran tuomarin. Tuomari syytti Martti-poloista milloin mistäkin.

Martin elämä kuitenkin muuttui Roomalaiskirjeen äärellä: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, -. Onhan kirjoitettu: ’Uskosta vanhurskas saa elää.’" (Room. 1:16–17)

Tämä löytö mullisti Lutherin hengellisen elämän. Hänelle kirkastui armollinen Jumala. Evankeliumin ja armon löytänyt Luther sai toiminnallaan aikaan suurta hengellistä etsintää ja liikehdintää, joka ei mahtunut yhteisen kirkon seinien sisäpuolelle. Lutherin opetuksen ihmisen pelastuksesta voi tiivistää lauseeseen: ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, yksin Jeesuksen Kristuksen tähden. Tätä uskonvanhurskautta kutsutaan luterilaisuuden sisältöperiaatteeksi.
Lutherin mukaan jokaisen on syytä kuulla evankeliumi ymmärrettävällä kielellä. Siksi Luther vaihtoi jumalanpalveluskielen kansankielelle ja käänsi Raamatun saksaksi. Tätä omalla kielellä kuultavaa evankeliumia kutsutaan reformaation muotoperiaatteeksi. Muotoperiaate edellytti kansan opettamista. Tästä sai alkunsa kirkon tekemä työ lukutaidon hyväksi. Varsin tehokkaana innovaationa katekismuksen sisältöjen ymmärtämisessä toimi virsilaulu.

…sen Arndt teki elämälle…

Luterilaisuus vakiintui Lutherin jälkeen monien vaiheiden kautta niin Saksassa kuin Pohjolassa. Ensimmäisen sukupolven innostunut uudistuminen vaihtui vähitellen teologiseksi kiistakirjoitteluksi ja saivarteluksi siitä, kuka kantoi parhaiten Lutherin perintöä. Saksassa monet kokivat, että ns. puhdasoppinen luterilaisuus oli hengellisesti kuivaa opillisuutta.

Tässä maaperässä saksalainen Johan Arndt ja monet muut löysivät uudelleen myöhäisen keskiajan hengellisen perinteen. Keskiajan kilvoittelijoiden tekstejä sovitettiin luterilaiseen opilliseen kontekstiin. Näin saatiin aikaan uutta luterilaista hengellisyyttä.

Arndtin ja hänen aikalaistensa vaikutushistoria on ollut suuri. He loivat maaperää, jolle pietismiksi kutsuttu luterilainen liike saattoi kasvaa. Pietismissä korostui yksilökeskeinen suhde Jumalaan aikaisemman kollektiivisen seurakuntaelämän ohella ja kustannuksella. Pietismin parissa pyrittiin uudistamaan seurakuntaelämää seurojen kautta, jossa hengellisistä asioista saattoivat puhua myös maallikot.

Lähetyskipinän heitti Zinzendorf

Nuori kreivi Nicolaus Zinzendorf oli kasvanut pietistisessä hartaassa ja hurskaassa ympäristössä. Perittyään kotikreivikuntansa hän avasi ovet pakolaisille, joita tuli ympäri Keski-Eurooppaa Herrnhut-nimiseen kylään.
Nuorena Zinzendorf oli kuullut lähetystyöntekijöiden kertomuksia vieraista maista ja evankeliumin levittämisestä. ”Jeesuksen asialle” omistautuminen sai aikaan suuren lähetysherätyksen Herrnhutissa. Lähetit menivät kaukomaihin lähetystyöhön ja organisoivat yhteysverkostoa ympäri kristittyä Eurooppaa.

Yksi näistä ystäväverkoston tukikohdista sijaitsi Tukholmassa, jossa veisattiin uudesta kokoelmasta Sions sånger. Toinen hernnhutilaisten etappipaikka Pohjolassa oli Tornionjokilaakso, jossa lähettien toiminta sai aikaan herätystä. Tornion seudulta herätyskipinöiden keskeltä lähti muuan seppä Högman harjoittamaan ammattiaan Keski-Suomeen.

Luterilaisten ilmiöiden kaikuja körttiliikkeessä

Herännäisyys rakentui liikkeenä useiden paikallisten kansanherätysten varaan. Luterilainen muotoperiaate oli Suomessa lyönyt itseään läpi 1700-luvulle tultaessa niin hyvin, että kansan lukutaito alkoi olla hyvällä tolalla ja kristinoppi opittuna. Herännäisyys ei olisi voinut syntyä ilman luterilaisen kirkon massiivista lukutaitotyötä, rippikoulua yms.
Pietismi antoi herännäisyydelle sen tyypillisimmän toimintamuodon, seurat. Niissä hiljentyen, veisaten ja puhuen ollaan yhdessä yksilöinä Jumalan kasvojen edessä. Herrnhutilaisuuteen körttiläisyys on ollut kosketuksissa lähinnä välillisesti Siionin virsien ja muutamien muiden kirjojen kautta, mutta kosketukset ovat olleet merkittäviä.

Juha Takala
kirjoittaja on pastori, joka haaveilee työskentelystä Herrnhutin joulutähtiä valmistavalla tehtaalla

Tapahtuu
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Pe 27.10.–29.10.
Aikuisten kertausrippikoulu Aholansaaressa. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Pe 8.12.–9.12.
Miesten adventtitapaaminen Kainuun opistolla. Lisätietoja.
La 14.4.–20.4.2018
Kevätretki Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi