Uudistat armollasi — katsaus Nilsiän herättäjäjuhlien historiaan
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Uudistat armollasi — katsaus Nilsiän herättäjäjuhlien historiaan

Vuoden 1952 juhlat järjestettiin Vanhan kirkon puistossa. Ystäväpappeja puhujakorokkeen taustalla. Kuva: Herättäjä-Yhdistyksen arkisto

Vuoden 1985 juhlien alttari Vanhan kirkon puistossa. Kuva: Herättäjä-Yhdistyksen arkisto

Katselen Nilsiän vanhan kirkon leveästä lattialankusta tehtyä pöytääni. Kirveen jäljet näkyvät siinä vielä selvästi. Tiedän, että esivanhempani astelivat noilla lankuilla, kun ahkerasti kävivät tuossa jo kadonneessa kirkossa.

Istun tuvassani vanhaan, syvään ja hyvään keinutuoliin. Löysin sen erään seurakuntalaiseni aitasta punaiseksi maalattuna. Jostakin pilkottaa vielä nokimustaa kuin muistutukseksi siitä, että se pelastui tulipalosta kuin ihmeen kaupalla. Se on Nilsiän seuratuvan vanha puhujien tuoli, jossa ei ole yhtään naulaa.

”Ensimmäiset pappisvuoteni jouduin vasten tahtoani viettämään Nilsiässä, Paavo Ruotsalaisen kotiseudulla. Sekavilla tunteilla lähetyin tätä pyhien muistojen maata, jonka suurenmoinen luontokin jo on omansa vaikuttamaan ylevästi nuoreen mieleen. Tuossa on vanha vaatimaton puukirkko, jossa Herran kansa on sunnuntaisin huolensa Vapahtajalle puhunut; kiitoksensa veisaamissaan virsissä lausunut; tuossa sakastin ikkunan kohdalla Paavo Ruotsalaisen hauta tuuhean kuusen peittämänä, mutta ilman muuta muistomerkkiä; tuolla Syvärin saaressa rappeutuneen näköinen talo, jossa hän on aikansa asunut ja suurimmat taistelunsa taistellut; tuossa kamari, ’piispan vastaanottosali’, kenties neljä metriä pitkä ja kolme leveä, jossa niin monen ahdistuksessa olevan kuorma keveni; tuossa rahi, jossa ukko aina tapasi istua, Raamattu, josta hän henkeä ja elämää sai, ja tuossa maalaamattomista laudoista huonosti kokoonkyhätty sänky, missä hän kuolintautinsa kamppaili ja viimeiset vihollisensa voitti. Hartain mielin näitä elottomia muistoja katseli, mutta missä olivat menneiden aikojen elävät muistot, missä heränneet ihmiset”, näin kirjoitti Wilhelmi Malmivaara muistelmissaan saapumisestaan Nilsiän kappalaiseksi pappisvihkimyksensä jälkeen vuonna 1876.     

Juuri näihin samoihin maisemiin, sankaripuistoon rajoittuvaan Vanhan kirkon puistoon kokoonnutaan Nilsiän viidensille herättäjäjuhlille heinäkuun toisessa viikonvaihteessa, tänä kesänä. Vanhalle hautausmaalle, jossa vanha kellotapuli vielä muistuttaa vanhasta kirkosta. Vanha kuusi verhoaa edelleenkin siellä Ukko-Paavon hautaa, mutta aikojen saatossa Paavo Ruotsalainen on saanut Nilsiään hautakiven lisäksi myös muistomerkin. Syvärin saaressa on edelleenkin rappeutuneen näköinen talo kuolinsänkyineen, ja ukon juurakkorahista on ideoitu tulevien juhlien ja Herättäjä-Yhdistyksen toiminnan rahoittajaksi suuren suosion saavuttanut Paavon palli.

Paavo Ruotsalainen kuoli Nilsiän Aholansaaressa tammikuun 27. päivän aamuna 1852. Ukko-Paavon kuolinvuoteella kävi tammikuun alussa Nilsiän pastori B. K. Sarlin. Aholansaareen mennessään Sarlin oli sanonut isoukkini isälle Olof Pasaselle olevansa menossa sellaisen miehen luo, jolle hänellä ei ole mitään sanottavaa. Pastorilla ei ollut mukana edes ehtoollisvälineitä. Ukko-Paavon kysyessä ”välikappaleita” ja pyytäessä ehtoollista Sarlin valmisti öylätin talon ruisjauhoista ja viininä toimi ukon viinapullosta veteen sekoitettu tilkka. Ehtoollisen nautittuaan Paavo sanoi: ”Nyt on vihollinen voitettu.” Mutta taistelu ei ollut vielä ohi.

Paavo Ruotsalaisen kuoleman jälkeen herännäisyys hävisi Nilsiästä melkein kokonaan. Ukko-Paavon on kerrottu ennen kuolemaansa ennustaneen, että ”täällä ei herää kansaa ennen kuin kolmenkymmenen vuoden perästä”.  Asiassa auttoi erikoisella tavalla Nilsiän kirkkoherrana lähes neljännesvuosisadan (1881–1905) toiminut Teodor Dahlström, joka suoraan saarnatuolista kielsi ihmisiä menemästä lahkolaisten seuroihin. Vastustuksesta voimistuneena seuraliike virisi 1880-luvulta alkaen ja ihmisiä alkoi jälleen pukeutua körttipukuun mielenmuutoksen merkiksi.

Ensimmäiset herättäjäjuhlat pidettiin Ylistarossa, Juho Malkamäen talossa Herättäjän vuosikokouksen yhteydessä vuonna 1893. Nilsiän ensimmäiset herättäjäjuhlat vuonna 1906 olivat siis historian 14. herättäjäjuhlat. Niistä on säilynyt vain vähän tietoja. Nilsiäläinen opettaja Paavo Jäntti on muistellut juhlavieraita olleen noin 200 ja paikkakuntalaisia noin tuhat henkeä. Matkustaminen Pohjanmaalta Savoon oli hankalaa, koska poikkiratoja ei ollut. Ruoka tarjottiin juhlaväelle ilmaiseksi kansakoulun pihalla, sillä ruokatarpeet saatiin lahjoituksena.  Kansakoulun piha toimi myös juhlapaikkana ja juhlapuheen piti rehtori Mauno Rosendal. Jumalanpalvelus vietettiin viimeistä vuotta käytössä olleessa vanhassa kirkossa, missä rovasti Wilhelmi Malmivaaran juhlasaarna teki kuulijoihin voimakkaan vaikutuksen. Kun juhlilta jäljelle jääneet ruuat myytiin, saatiin 45 markkaa. Rahat lahjoitettiin seuratuparahastoon ja Nilsiän seuratupa rakennettiin vuonna 1910.

Isoisovanhempani Olli ja Reetta Väätäinen tuskin olivat Nilsiän ensimmäisillä herättäjäjuhlilla. He olivat kyllä juuri muuttaneet Nilsiän Lastulahteen nimenomaan ollakseen lähempänä kirkkoa, vankasti kirkollisia luterilaisia kun olivat. Kotihartauksia pidettiin ja virsiä veisattiin, mutta heränneisiin ei haluttu kuulua. Kun heidän Juhani Hannukselalta (Nilsiän kappalainen 1902–19) vaikutteita saanut miniänsä, Eeva-mummoni, tuli herätykseen, pukeutui körttipukuun ja lähti vuonna 1915 vielä Suonenjoen herättäjäjuhlillekin, Vanhassa Väätälässä ei kukaan sanonut mitään. Pian myös yhdelle talon nuorista isännistä ilmestyi räätäli Israel Holstin tekemä körttipuku. Nilsiän vanhat heränneet sanoivat, että jotkut ovat akkain herättämiä. Matti-ukkini lienee ollut tällainen ”akkain herättämä”.    

Nilsiän toiset herättäjäjuhlat järjestettiin jo 14 vuoden kuluttua, vuonna 1920. Juna toi juhlavieraita Siilinjärven asemalle asti, heitä saapui hevos- ja jalkakyydein ja laivalla Juankosken kautta.  Matkan aikana, yöpyessä ja levätessä, veisattiin paljon. Näiden herättäjäjuhlien iltaseurat pidettiin ensimmäisen kerran Ukko-Paavon haudan ympärillä, ja juhlaohjelmaan kuului myös retki kahdella laivalla Aholansaareen. Paavon Ruotsalaisen jo puretun pirtin paikalle istutettiin silloin kuusi. Aholansaaren nykyinen pirtti valmistui vasta Ukko-Paavon kuoleman jälkeen. Juhlilla vanhempiensa mukana ollut, tuolloin 10-vuotias Reino-setäni kertoi, että mieleen jäivät erityisesti ”isän ja äidin kyyneleiset silmät”. Näiden vuoden 1920 herättäjäjuhlien vaikutus Nilsiän seurakuntaan oli suuri. Tapahtui paljon herätyksiä, jotka tulkittiin juhlien jättämän siunauksen vaikutukseksi.

Herättäjän matkasaarnaaja Oskari Vihantola kirjoitti päiväkirjaansa Nilsiästä vuonna 1925: ”Kansa on kaikkialla liikkeessä täyttäen kirkot ja seuratuvat. Heräämisiä tapahtuu ja uusia körttiläisiä syntyy.” Kritiikkiä Vihantola antaa Nilsiän herännäisyyden ankarasta lakihenkisyydestä, jonka keskeisiä maallikkopuhujia olivat Kalle ja Paavo Tiihonen. Heikki-setäni on muistellut, että seurapuheissa oli niin paljon perkeleitä, että lasta pelotti. Näihin vaiheisiin liittyy hyvänä veisaajana tunnetun ukkini Matti Väätäisen sana kerran seuratuvalta lähtiessään: ”Elekeehän ihan kokonaan panna sitä taivaan ovvee kiinni.”

Kolmannet herättäjäjuhlat pidettiin Nilsiässä vuonna 1952. Edellisistä juhlista oli kulunut jo yli 30 vuotta. Kuluneiden vuosikymmenten aikana juhlien järjestelyissä ja mittasuhteissa oli tapahtunut valtava muutos. Siitä syystä verrattain pieni ja vähän syrjäinenkin Nilsiä oli pysynyt hiljaa juhlien järjestämisestä. Paavo Ruotsalaisen kuoleman 100-vuotisjuhlavuonna Nilsiä koki kuitenkin velvollisuudekseen toimia juhlien järjestäjänä. Juhlapaikkana oli nyt Vanhan kirkon puisto, joka rajoittui vielä varsin uuteen sankarihautausmaahan.

Tukkipuut kerättiin talvella Nilsiästä ja lähipitäjistä ja sahattiin keväällä 1952 kenttäsirkkelillä lankuiksi seuratuvan pihassa. Pukkien päälle levitetyille tikkuisille penkeille mahtui istumaan 25 000 juhlavierasta. Alttari-saarnatuolirakennelma oli Ukko-Paavon haudan vieressä. Juhlasaarnan piti Wilhelmi Malmivaaran poika, piispa Väinö Malmivaara, ja ehtoollisenvietto järjestettiin Nilsiän kirkossa. Ehtoollispöytään pyrkivän väen tungosta ohjaili juhlavalmisteluissa mukana ollut körttipukuinen Väätäisten veljessarja. Ehtoollisen vietto jatkui myöhään yöhön saakka. Sen jälkeen kirkossa yöllä vielä vihittiin kaksi körttiparia.
Herättäjäjuhlien ohjelmaan kuului myös retki Aholansaareen. Sinne mentiin Keyrityn rannasta isolla halkoproomulla, joka oli köytetty Syväri-laivan kylkeen. Proomu kallistui vaarallisesti Aholansaaren rannassa, kun ihmismassa yhtä aikaa siirtyi samalle puolelle lauttaa. Kerrotaan, että proomun päällikkö kirosi karkeasti ”tahallaan hukuttautuvia”.

Neljännet herättäjäjuhlat järjestettiin Nilsiässä vuonna 1985. Tuolloin kahdeksan tuhannen asukkaan Nilsiälle juhlien järjestäminen oli suuri ponnistus, sillä juhlat järjestettiin kokonaan talkootyönä. Juhlatoimikunnan asiantuntijana toiminut isänikin teki talkootöitä puolitoista kuukautta putkeen. Juhlien tunnukseksi valikoitui hänen ehdotuksensa Vastaa minulle Herra, joka oli lyhennelmä psalmista 69:17, Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi, tuolloin käytössä olleen vuoden 1933 käännöksen mukaan.

Juhlapaikkana oli jälleen Vanhan kirkon puisto, ja alttarirakenteet suunnitteli arkkitehti Esa Malmivaara. Juhlakentällä pidetyssä ja televisioidussa jumalanpalveluksessa saarnasi piispa Väinö Malmivaaran poika, piispa Jukka Malmivaara, ja maanviljelijä Toivo Tolppanen Nilsiästä piti juhlien päätösrukouksen. Päiväseurojen juhlapuheessa toiminnanjohtaja Jaakko Eleniuksen vaatimus sekä kirkolle että herännäisyydelle oli Ukko-Paavon sanoin kirkas: Kunnia Jumalalle, häpeä ihmisille!

Sovimme Jaakko Eleniuksen kanssa juhlien viestintätavoitteeksi sekä herännäisyyden historian että identiteetin ja kansankirkon vahvistamisen. Se sähköisti hyvällä tavalla juhlien tiedotustilaisuudet. Tapani Ruokasen Suuret suomalaiset -sarjaan Paavo Ruotsalaisesta kirjoittama teos oli valmistumassa ja siihen liittyneet Eero Kemilän erinomaiset valokuvat ikuistivat nämä juhlat. Television raskas kuvauskalusto viipyi Nilsiässä ja Aholansaaressa useita päiviä ja Areenassa lienee vieläkin niistä joku muisto. Näillä juhlilla Vanha Väätälä täyttyi unkarilaisista herättäjäjuhlavieraista.

Heinäkuun 9. päivänä vuonna 2017 on Påhl Henrik (Paavo) Ruotsalaisen syntymästä kulunut 240 vuotta. Se on Nilsiän viidensien herättäjäjuhlien sunnuntai. Juhlien tunnus on kaksi Ukko-Paavon virrestä irrotettua sanaa: Uudistat armollasi. Siihen voidaan sisällyttää sekä reformaation merkkivuoden tunnus että uusien Siionin virsien käyttöönotto. Uudistat armollasi on luonteeltaan ajallemme tyypillinen havainto tai huomio. Se ei ole rukous eikä pyyntö, vaan parhaimmillaan armon vakuutus ja uskon todistus. Herättäjäjuhlien sisältö on kaikkina aikoina ollut herännäisyyden teologian mukaisesti Jumalan valtakunnan etsimistä tässä ja tulevassa maailmassa. Uudistavan armon odottamista ja kiittämisen opettelemista.    
Yksi varhaisimmista lapsuusmuistoistani on, kun Veikko-setäni istuu keinutuolissa seuroissa seuratuvalla ja minä istun ja leikin lattialla naisten puolella. Katselen maahan asti ulottuvien mustien hameiden rivistöä ja niiden alla vilkkuvia nyöritettyjä kenkiä. Kun kohotan katseeni, ihmettelen mustalle kankaalle kirjailtuja kultaisia koukeroita. Vasta nyt alan ymmärtää, mitä ja miksi tuon tulipalossa tuhoutuneen seuratuvan huoneentaulussa luki: Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä.
 

Satu Väätäinen

 

Tapahtuu
Pe 15.12.
Klo 18
Uusin kirkkain sävelin -kuorokonsertti Oulunkylän vanhassa kirkossa. Lisätietoja
Pe 2.2.–4.2.
Seuraliikepäivät Aholansaaressa. Lisätietoja.
Su 18.2.
Klo 10.00
Siionin virsien juhlasunnuntai Kokkolassa. Lisätietoja
Pe 2.3.–4.3.2018
Lähde Herättäjä-Yhdistyksen matkalle Tallinnaan ja Taluun. Lisätietoja.
La 10.3.–11.3.2018
Talviveisuut Ylihärmässä. Lisätietoja.
La 14.4.–20.4.2018
Kevätretki Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi