Ruisleivän makua ja kiitollisuutta
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Ruisleivän makua ja kiitollisuutta

Seuroissa. Kuva: Juha Lepistö

Tutkija, kuoronjohtaja ja seurojen järjestäjä kertovat ajatuksiaan Siionin virsistä.

Kirkkomusiikin emeritusprofessori Erkki Tuppurainen kertoo Siionin virsien ja Vanhan virsikirjan virsien painuneen syvälle hänen mieleensä jo lapsuudessa.

- Kuljin isäni Uuno Tuppuraisen kanssa pitkin Itä-Suomea seuramatkoilla. Hän oli Herättäjä-Yhdistyksen matkapuhujana, kunnes siirtyi Sotkamon seurakunnan kappalaiseksi. Äitini oli kotoisin Kiuruvedeltä ja hän veisasi 1701 vuoden virsikirjaa.

Kuopiolainen Erkki Tuppurainen on toiminut Siionin virsien uudistustyössä sävelmäjaostossa. Tuppurainen ja Markku Kilpiö ovat edustaneet jaostossa myös edellisen uudistustyön asiantuntijuutta.

Siionin virren säveltyylissä on Tuppuraisen mukaan kuultavissa 1500–1600-lukujen kirkkosävellajisuus.

- Niissä soi jykevyys ja kestävyys, hän kertoo.

Tämä ”ruisleivän maku” on Tuppuraisen mukaan esimerkiksi Ukko-Paavon virressä Sinuhun turvaan Jumala. Vastakohtana hän nimeää Jeesuksen silmäin eteen -virren hempeän sävelen.

Uudistuksessa ei ole tehty suuria muutoksia virsien säveliin, vaan on kunnioitettu vanhojen kansansävelmien luonnetta. Maakunnallisia sävelmiä on pyritty häivyttämään, mutta veisuutilanteissa vapaa niekuttelu on sallittua.

- Siionin virret on omaleimainen kokoelma. Sävelmäjaostossa pidettiin yhtenä kriteerinä sitä, että virret ovat veisattavissa ilman säestystä. Uudemmat virret taitaisivat tarvita säestystä rytmin vuoksi, mutta niitäkin veisataan seuraveisuun tapaan.

- Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan Kahden maan kansalainen -virsi on hyvin siioninvirsimäinen, mutta sen rytmitys on vaativa. Löytyn ja Pispan virret ovat mainioita kaiken kaikkiaan.

Erkki Tuppuraisen oma lempivirsi on On vaatimattomuus sen aikaisemmassa tekstimuodossa. Uudistettuihin Siionin virsiin Leena-Marja Renko on muokannut virret 108 ja 116 yhteen, ja nyt virsi alkaa jälleen sanoin On yksinkertaisuus.

Professori Tuppurainen on jatkanut virsitutkimustyössään virsitutkimustyössään dosentti T. Ilmari Haapalaisen työtä. Laaja-alaisen tutkimustyön seuraavana aiheena ovat mahdollisesti uudistettujen Siionin virsien sävelmät.


- Virsi on ollut minulle läheinen jo lapsuudesta saakka. Puolisoni Pekka Mäntymaan myötä olen tutustunut herännäisyyteen ja Siionin virsiin ja olen kokenut hengen vastaavan mieleni maailmaa. Minut on sananmukaisesti rakastettu tähän seuraliikkeeseen, kertoo Mirjami Mäntymaa Lapualta.

Musiikin opiskelu ja harrastaminen ovat aina kuuluneet Mirjami Mäntymaan elämään. Päivätyö on Seinäjoella lastenpsykiatrian ylilääkärinä ja vapaa-aikanaan hän muun muassa johtaa Lapuan kristillisen opiston kuoroa, jonka ohjelmiston perusrungon muodostavat Siionin virret.

- Mieheni on kanttori ja hän on johtanut muun muassa H-Y:n valtakunnallista kuoroa. Kuorotoiminta on minullekin hyvin tuttua ja olen myös säveltänyt ja sovittanut monenlaista musiikkia, muun muassa Siionin virsien sovituksia sekakuorolle.

- Yleensä idea lähtee liikkeelle sanoista, ne alkavat soida. Sovittaminen on paljolti pianon ääressä istumista, hakemista ja kirjoittamista.
Hän on sovittanut opiston kuorolle kolme uutta Siionin virttä: Herra, kuule rukouksemme, Taas käymme kohti yötä ja Salattu Herra, valtakunnassasi, johon on yhdistetty virret 94 ja 161.

- Salattu Herra -virren mystisyys kosketti minua. Huikean vahva teksti, josta välittyy valtava riemu ja kiitollisuus.

Mäntymaa on tutustunut uudistettuihin Siionin virsiin. Uudistustyötä hän pitää hyvänä asiana, koska ajan muuttuessa on kielenkin uudistuttava. Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin myös niitä ihmisiä, joille virret ovat tuttuja pitkältä ajalta ja joille virsien uudistaminen ei tunnu niin hyvältä.
Hän on pahoillaan siitä, että virren Taas käymme kohti yötä b-sävelmä poistetaan. Samoin hän ihmettelee, miksi Paula Pääkkösen sävellys Arkihuolten alla -virteen poistetaan.

Kuoron johtajana ja sovittajana Mäntymaa etsii mielellään virteen tai lauluun uudenlaista otetta, joka voisi ajatuksen tasolla havahduttaa. Kun kuorossa hiotaan jotain virttä, hän on huomannut, miten hoitavia virren sanat ovat.

- Virsi liittää meidät elämänkulkuun, historiaan ja tulevaan. Virret sanoittavat elämää, jota me elämme nyt. Siksi on tärkeää, että sanat ovat ajanmukaiset. Virsissä sanotaan asioita, joita en osaisi muuten sanoa, tai en edes kehtaisi sanoa, Mirjami Mäntymaa miettii.


Joensuulainen Kaija Viinisalo muistelee äitiään Lilja Turusta. Hän veisasi paljon ja puhui tyttärensä jatkamaan vastuun kantamista seuraliikkeen toiminnasta.

- Äiti vei minut herättäjäjuhlille ja siitä se alkoi. Monet vuodet olen järjestänyt täältä bussikuljetuksia herättäjäjuhlille. Väki on vaan vähentynyt ja lähtijöitä kutsutaan nyt lähiseurakunnista mukaan.
Kaija Viinisalo kertoo katselleensa uudistettuja Siionin virsiä vähän tietokoneelta.

- Virsien oppiminen voi olla vaikeaa, kun ikää on jo yli 70 vuotta. Näiden virsien kanssa on jo elänyt pitkään, virsissä on mukana oma eletty elämä ja sen tunnot. Mutta varmaan uusistakin virsistä löytyy niitä, jotka alkavat elää.

Viinisalo kertoo, miten heidän seuroissaan pyydetään aina viimeiseksi virreksi Viimeisen laulun vielä laulan.

- Kyllä uudet virret voivat kolahtaa ikäihmiseenkin, hän päättelee.
Siionin virsien lisävihon virsiä Rantakylässä opeteltiin aikoinaan veisuissa. Messun ja kirkkokahvien jälkeen pidetyissä veisuissa osallistujia oli keskimäärin 40–50 henkeä.

- Kanttorimme Janne Piipponen toimi opettajana. Meillä oli myös tilaisuus, jossa veisasimme läpi lisävihon virret. Löytyn virret Tuuli työntää kulkijaa ja Kahden maan kansalainen tulivat silloin läheisiksi.

Viinisalon oma lempivirsi on Soi, virteni, kiitosta Herran. Säkeistö ”Kun matkalla Jaakobin lailla yön ankaran painia saan” on aivan erityisesti ollut hänelle lohduksi. Tärkeitä virsiä ovat myös Nyt kristiveljet, sisaret ja Herraa hyvää kiittäkää.

Ensi syksynä Rantakylässä järjestetään ainakin kerran veisuut. Toivon mukaan silloin opetellaan uusia virsiä.

Kaija Viinisalo huolehtii Rantakylän veisuista ja muistakin seuraliikkeen asioista. Väki on vähentynyt ja toimintaan odotetaan kovasti nuorempaa väkeä mukaan.

- Eläkkeelle jäänyt aluesihteeri Tuomo Ruuttunen kävi täällä ja meille hyvänä tukena. Nyt kun toiminta on vapaaehtoisten varassa, niin mietin usein, että jaksanko.

- Toivotaan, että uudet Siionin virret löytävät uusia veisaajia ja että me saisimme seurakuntaamme uusia Siionin virsikirjoja. Se olisi tärkeää, koska kaikilla ei ole omaa kirjaa.

Johanna Sointula

 

Tapahtuu
Pe 7.7.–9.7.
Herättäjäjuhlat Nilsiässä. Lisätietoja.
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi