Kolumni 3/2017
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Kolumni 3/2017

Jaana Marjanen. Kuva: Tuija Hyttinen

Sydämestä veisattavaksi

Viime elokuun sateisena sunnuntai-iltapäivänä poikkesimme Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon. Kirkosta kantautui jykevä, hidastempoinen veisuu. Astuimme hämärään kirkkoon arasti, kuulostellen, ja istahdimme penkkiin.

Tunnistin virsisävelmän ja sanoista yhden sieltä, toisen täältä. Ne kuulostivat tutuilta ja kuitenkin aivan vierailta. Olimme tulleet keskelle Länsi-Suomen rukoilevaisten seuroja. Kuuntelimme ihmetellen, kuinka seuraväki veisasi sydämen kyllyydestä vuoden 1790 Siionin virsiä ja Halullisten sielujen hengellisiä lauluja eli ”Akreniusta”.

Tunsin olevani ulkopuolinen keskellä tuota tummiin pukeutunutta seurakansaa. Hapuilin ulkomuistista viimeistä säkeistöä ja yritin veisata mukana: ”Ain seuraa sotaa rauha, päivämies palkitaan…” Se ei tuntunutkaan hyvältä, joten tyydyin kuunteluoppilaan paikkaani. Oivalsin, miten tärkeää on aika ajoin uudistaa virsiä.

Silti on haikeaa luopua vuosikymmenien seurakaverista, omasta ”siionista”, joka kastui Lapin-vaelluksella läpimäräksi ja jota kuivateltiin nuotion ääressä. ”Siionista”, jonka sisäkansiin olen liimannut nuoruusvuosien herättäjäjuhlamerkkejä. Yksi tarroista mainostaa saippuaa, jolla hankittiin suihkuja Aholansaareen. On haikeaa luopua juuri niistä sanoituksista, joiden kautta koen tulleeni rakastetuksi tämän liikkeen mietiskelevään veisuuseen ja selkeään Kristus-keskeisyyteen.

Uudistaminen ei ole itsetarkoitus, vaan sitä tehdään ja on aiemminkin tehty tulevia sukupolvia varten. Kieli kehittyy, elämänpiiri muuttuu ja vaihtuu, vanhat kielikuvat menettävät merkityksensä. Uusien uskoa ilmaisevien sanojen ja kielikuvien löytäminen on vaikeaa ilman, että sorrutaan latteuksiin tai liian arkisiin ilmauksiin. Sen havaitsimme virsikirjan lisävihkon valmistelutyössä ja sen ovat varmasti kokeneet myös Siionin virsien uudistajat.

Uusien virsien opettelu on työlästä meille, jotka emme laula suoraan nuoteista. Kaikki virret ovat kuitenkin olleet kerran uusia. Sävelmää on tapailtu alkuun korvakuulolta seuratuvassa tai kirkonpenkissä. Vähitellen tapailusta on tullut hyräilyä arjen askareissa, sanat ovat ruokkineet sielua. Kohta virttä on voinut laulaa ulkoa, ”by heart” eli sydämestä, kuten se englanniksi ilmaistaan.

Siionin virsien uudistajat ovat tehneet paljon työtä. He ovat etsineet ilmauksia, jotka sanoittavat ihmisen kysymyksiä pyhän Jumalan edessä, luoneet sävelmiä, jotka sopivat sydämestä veisattaviksi. Aika ja veisaava seuraväki näyttävät, miten uudistus on onnistunut ja miten se kantaa herännäisyyden sydänääniä ja Kristus-keskeistä uskoa tuleville sukupolville.


Jaana Marjanen

”Kirjoittaja on kuopiolainen kirkkoherra ja lääninrovasti. Hän kurkistelee kulttuurin kautta ihmismielen syvyyksiin ja maailmoihin, joihin ei muuten näkisi. Hän rakastaa rantamaisemia, metsää ja kirkkoaan.”

 

Tapahtuu
Pe 7.7.–9.7.
Herättäjäjuhlat Nilsiässä. Lisätietoja.
Su 16.7.
Herääminen - ooppera Paavo Ruotsalaisesta. Esitys Nivalassa. Lisätietoja
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi