Kolumni 1/2017
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Kolumni 1/2017

Tiia Orpana on uskonnon- ja konfliktintutkimusta opiskeleva TK, joka hakee perspektiiviä burleskista ja
vieraisiin paikkoihin hakeutumisesta.

Katoavaisuudessa kylvetään

 

Kuinka kuvaat mennyttä tai tulevaa päivääsi kertoessasi siitä jollekin, joka haluaa kuulla? Rohkenen väittää, että asenne, jolla puhun omasta elämästäni, tavoittaa jotakin todellista siitä, kuinka kohtelen elämää. Elämää, joka ei ole luonnos tai kenraaliharjoitus, vaan vääjäämättömästi
meneillään.

Viime vuosina olen kiintynyt hengelliseen kutsumusajatteluun. Ajatus siitä, että poukkoilevilla nuoruusvuosillani olisi kiinnike iankaikkisuudessa asti, on tuntunut rohkaisevalta. Pohjimmiltaan kutsumus rakentuu niissä jokapäiväisissä hetkissä, joissa avaan itseni yhteyteen Jumalan ja vasta hänessä rauhan löytävän todellisen itseni kanssa. ”Suola on tarpeellista. Mutta jos suolakin menettää makunsa, millä se saadaan taas suolaiseksi?”, Vapahtajamme kysyy. Elänkö suolana maailmassa ojentaen asenteillani, sanoillani ja teoillani Jumalan
tuntemisen makua ympärilleni? Entä onko tunneissani tilaa sellaiselle tekemiselle, jossa Luojan minuun istuttama luovuus saa toteutua – niin että nautin siitä aivan häpeilemättä? Sillä, koenko aikani maan päällä toistuvana lattiakaivoon valumisena vai sateena, joka ravitsee maata
ja synnyttää uutta elämää, on väliä.

Samalla tiedostan, että on kohtuutonta käskeä ketään rakastamaan omaa elämäänsä. Ota itseäsi niskasta kiinni! Kenties julmin tapa kääntää selkänsä masentuneelle tai elämänsä mielekkyyden kadottaneelle on
ilmaista hänelle, ettei hän kelpaa siinä tilassa, missä on.
Että maailma ei kestä häntä sellaisena. Luojan kiitos maailma
on vain maailma, olen huokaissut omissa alakulon vaiheissani. Positiivisella psykologialla ei ole valtaa kaataa ristiä, joka vakuuttaa, ettei mikään inhimillinen ole Jumalallemme vierasta tai vieroksuttavaa.

Synnyinkaupunkini Joensuun hautausmaan siunauskappelin seinään on maalattu mieleenpainuva tiivistys: ”Katoavaisuudessa kylvetään”. Muistutus on aivan olennainen meille eläville. Aikani maan päällä on kallista, sillä se on vain lainassa – minun jälkeeni tulee muita.
Aikani maan päällä on kallista, sillä se on ainutlaatuista – toista minunlaistani ei tule. Olen kokenut hautajaisten ja muistokirjoitusten kauneuden kumpuavan siitä, kuinka arvostavasti elämää niiden yhteydessä pidellään. Hetken kaikki on selvää. Jäljellä ovat enää vainajan ympärilleen kylvämät pellot. Se elämä, jota hän on saanut toisissa aikaan tavalla tai toisella. Mutta kylvetyn elämän yllä ja
edessäpäin kaukana horisontissa on vastaansanomaton taivas. Niin aikamme suurten vaikuttajien kuin suosiosta syrjäytettyjen ihmisten kutsumukset ovat kiinnitettyjä samaan perustaan, itse Elämän Antajaan.

Tiia Orpana

Tapahtuu
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Pe 27.10.–29.10.
Aikuisten kertausrippikoulu Aholansaaressa. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Pe 8.12.–9.12.
Miesten adventtitapaaminen Kainuun opistolla. Lisätietoja.
La 14.4.–20.4.2018
Kevätretki Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi