Martti Lutherin jouluajatuksia
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Martti Lutherin jouluajatuksia

Jorma Matikainen ja Ulla Havunen

 

Lutherin perheessä odotettiin joulua vuonna 1535. Kaksi luostarielämän kokenutta ihmistä oli solminut avioliiton ja perustanut perheen, mikä oli tuohon aikaan tavatonta.

Isä- Martti oli sepittänyt jouluvirren lapsille. Virsi esitettiin lasten kirkossa kuvaelmana. Alttarin eteen oli asetettu kehto, jossa Jeesus-lapsi lepäsi. Sen kahden puolen polvistuivat Maria ja Joosef.

Kuorissa esiintyi yksi lapsista laulaen: ”Mä suuren ilon ilmoitan, maan kansoille nyt tulevan”

Paimenet seisoivat sillä aikaa saarnastuolissa johtavien portaiden alla ja lauloivat: ”Ja tää on teille merkiksi: seimessä lapsi makaapi.”

Tämän säkeistön jälkeen lapset yhtyivät lauluun: ”Ja riennä, katso sieluni, ken seimessä nyt makaapi.”

Tämä tuttuakin tutumpi Enkeli taivaan-virsi on vielä lähes kaikille suomalaisille rakas joululaulu. Virsi kuvaa Lutherin selkeää, yksinkertaista ja kansanomaista ajattelua ja opetusta.

Hänen suuri elämäntehtävänsä oli saarnata ja selittää evankeliumi jokaiselle ihmiselle. Luther puhui kieltä, jota kaikki ymmärsivät. Hän tahtoi kääntää Raamatunkin saksankielelle. Teologia ei enää ollut vain oppineiden omaisuutta vaan Jumalan Sanan aarteet piti avata kansan käyttöön.

Joulun sanomassa meitä luterilaisia puhuttelee erityisesti ajatus Jumalan työn suunnasta. Kaikkivaltias alentaa itsensä; tulee pieneksi, köyhäksi, heikoksi lapseksi. Lutherin teologista ajattelua läpäisee ns. ristinteologia. Jumalan suunta on aina ylhäältä alas. Hän näyttäytyy heikossa ja halveksitussa.

Näin Luther kirjoittaa Mariasta, Jeesuksen äidistä:

”Nasaretissa on koyhä, nuori tyttö, Maria, jolle ei kukaan anna arvoa, vaan hänen katsotaan kuuluvan kaupungin vähäpätöisimpiin asukkaisiin. Hän on orpo tyttöparka, isätön ja äiditön, noin neljätoistavuotias. Ei kukaan huomaa suurta ihmettä, jota hän kantaa. Maria ja Josef lähtevät kotoaan; ehkä heillä on aasi, jonka selässä Maria istuu, vaikka evankeliumi ei sitä kerrokaan, niin että yhtä hyvin voisi olettaa heidän kulkeneen jalan.

Huono juttu, kun nuori vaimo, joka ei ole vielä vuottakaan ollut naimisissa, ei saa synnyttää lastaan kotona Nasaretissa, vaan hänen täytyy raskaudentilassaan matkustaa lähes kolme päivää.

Kun he nyt ovat päässeet Betlehemiin, evankelista sanoo heidän olleen alhaisimpia ja halveksituimpia kaikista. Majapaikoista kaikki muut syrjäyttivät heidät, kunnes heidät lopulta majoitettiin talliin yhdessä eläinten kanssa, kun samaan aikaan moni heittiö loikoili herrana majatalossa.”

Maria ei näyttäydy Lutherin ajattelussa kuninkaallisena, taivaallisena Jumalansynnyttäjänä, vaan köyhänä tyttösenä, jonka Jumala valitsee suureen tehtävään. Itse syntymän hetkeäkin Luther lähestyy varsin arkisesti pohtien tapahtuman yksityiskohtia seuraavasti:

”Synnytys on vielä säälittävämpi. Kukaan ei armahtanut nuorta vaimoa, joka oli synnyttämässä ensimmäistä kertaa, kukaan ei ottanut hänen raskaana olevaa ruumistaan sydämelleen, kukaan ei huomannut, että hänellä ei ollut näissä vieraissa paikoissa mitään siitä, mitä synnyttävä äiti tarvitsee. Hän oli yksin pimeässä, ilman mitään valmisteluja, ilman valoa, ilman tulta, keskellä yötä. Kukaan ei suorita hänelle tavanomaisia palveluksia. Majatalossa on täysi meno, joka puolelta virtaa vieraita, niin että kukaan ei välitä tästä naisesta. Luulen myös, että hän ei ole odottanut synnytyksen tapahtuvan näin pian; muutenhan hän olisi jäänyt Nasaretiin. Mistä hän mahtoi muuten saada vaatteita, mihin hän lapsen kietoo; ehkä hän käytti siihen huntuaan-mutta ei varmaankaan Joosefin housuja, jotka tätä nykyä ovat näytteillä Aachenissa.”

Tuo viimeinen lause kertoo meille ehkä humoristisellakin tavalla Lutherin piikittelyn katolista reliikkikäytäntöä kohtaan. Kaikki pyhät esineet oli tuotteistettu esireformatorisella ajalla anekaupan tarkoituksiin, myös Joosefin housut. Aachenissa on tänäkin päivänä Pyhän Joosefin kirkko.

Seuraavaksi Lutherin ristinteologinen katse suuntautuu paimeniin. Kuten tiedämme, paimenen ammatti oli siihen aikaan yksi halveksituimmista tehtävistä. Tässäkin Luther näkee Jumalan viisaan suunnitelman. Kristuksen syntymästä täytyy kertoa ensin vähimmille veljille. Näin Luther kirjoittaa:

”Lammaslaumojen vartioiminen yöllä oli väheksytty tehtävä. Kaiken järjen mukaan se oli alhaisinta työtä ja sitä tekeviä miehiä halveksittiin. Ja mitä he tekivät? He tekivät sitä, mitä paimenille kuuluu. He pysyivät paikallaan ja tekivät kutsumustyötään. Kuka olisi voinut kuvitella, että näitä miehiä, joiden työnä oli tyhmien eläinten hoitaminen, kerran ylistettäisiin niin suuresti, ettei paavi eikä piispa ole arvollinen ojentamaan heille vesikupillista.”

Kaiken kaikkiaan joulunsanoma kirkastuu Lutherin saarnoissa ja kirjoituksissa ihmeellisellä tavalla. Tuosta kuvasta on riisuttu kaikki renessanssiajan kulta ja kimallus, kaikki hienous ja korkeus. Jäljelle jää vain köyhä perhe, jonka pitää pian paeta vainoa ja vihaa. Siellä on Kristus, maailman Vapahtaja.

Näin Luther saarnaa:

”Jumala on hämmästyttävä. Lapsi lepää seimessä, hänen ei ole katsottu tarvitsevan edes kehtoa ja kapaloita. Ja kuitenkin häntä sanotaan Vapahtajaksi ja Herraksi. Enkelit laulavat hänestä ja paimenet tulevat kunnioittamaan häntä, jota yksikään palvelustyttö ei palvele hänen maatessaan härän ja aasin seurassa. Jos minä olisin tullut Betlehemiin ja nähnyt sen, olisin sanonut: Tässä ei ole järkeä! Voiko tämä olla Messias? Tämähän on sulaa hulluutta. En olisi halunnut toisten näkevän minua tallissa.”

Juuri näin mekin ajattelemme. Kristus-lapsi nukkuu jossain yksin ja hylättynä ja me käännämme katseemme pois!

Jaana Holma

Luther-lainaukset: Roland H. Baintonin, Joulukirja,
Sley-kirjat 1985
Tapahtuu
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
Ti 5.9.
Klo 20.00
Siioninvirsiseurat Pyhän Laurin kappelissa Äkäslompolossa.
Pe 8.9.
Klo 20.00
Suomi 100 Juhlavuoden Ruskakonsertti Siionin virsin Pyhän Laurin kappelissa Äkäslompolossa. Esa Ruuttunen, baritoni, Jenni Ljung, piano Ohjelma 25 €/aikuinen ja 15 €/lapset alle 16 v.
Pe 22.9.–24.9.
Körttifoorumi Aholansaaressa. Lisätietoja.
Su 15.10.
Klo 10.00
Nilsiän herättäjäjuhlien kiitospyhä Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
La 14.4.–20.4.2018
Hihtomatka Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi