Luukku 11, Paavo J. Kattelus: Jouluvirsi
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Paavo J. Kattelus: Jouluvirsi

Paavo J. Katteluksen kirjoitus vuoden 1935 Talvikynttilöissä.

Adventtikalenterin luukku 7.12.2016, Talvikynttilät 1935

Jouluvirsi on tuollainen kodin tuttu ja siksi varmaan myös meidän jokaisen jo lapsuudessamme kuulema ja oppima. Erikoisesti heränneiden kotien lapsilla liittyy siihen paljon kauniita muistoja. Olihan se keskeisenä meidän lapsuutemme joulujen vietossa. Kesken joululahjojen tuoman riemun hiljensi äitimme aloittama jouluvirsi meidät syvään vakavuuteen, ja sitä veisatessamme me saimme pyhän aavistuksen joulun suurimmasta lahjasta, Jeesus-lapsesta. Siinä virressä kylvettiin myös sydämiimme itävimmät siemenet, jotka ovat silloinkin, kun myöhemmät hallapäivät ovat uhanneet kylmettää routaan ja jäähän sydämemme pellon, osoittaneet parhainta kasvuvoimaa. Tähän jouluvirteen sisältyi kiinteästi sanoma joulun lapsesta. Hänelle meidän tuli taivaallisen enkel'joukon virttä veisata ja ylistystä kantaa. ”Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa —!” Isän lukema vanha ja tuttu, mutta kuitenkin aina uusi ja sydäntä uudistava joulun evankeliumi voimisti jouluvirren herättämää tunnelmaa. Lapsuuteni jouluun liittyy myös eroittamattomasti kotimme vanhus, joka omasta syrjäisestä sopestaan vakavana ja hillitsevänä seurasi lasten jouluiloa. Hänen halunsa oli saada nämä lapset itse lukemaan joulun sanomaa pyhästä kirjasta. Siksi hän vuorotellen nosti meidät polvelleen ja opetti aakkosia.

Nämä muistot nousevat mieleen kuvina lapsuuteni joulusta. Monille nämä ovat omia kokemia, tuttuja kotoa. Koko joulun ajan, milloin vain ystäviä kokoontui kotiin tai milloin pistäydyttiin kylään, kaikui jouluvirsi yläpuolella kaiken muun. Vielä iltaisin, kun hiljennyttiin levolle, äiti sen veisasi. Muistan erikoisesti, miten tuo äidin veisuu vaikutti pieneen lapsen sydämeen. Jeesus-lapsi tuli silmien eteen niin viattomana ja puhtaana, että siinä joutui oman pahan tahtonsa takia väkisin häpeämään. Siksi täytyikin esiinpurkautuvan itkunnyyhkytyksen tukahduttaa vuoteen pielukseen ja pyyhkiä salaa vuolaat kyyneleet lakanan kulmaan.

Jouluvirren kaiku on tuttu heränneiden kodeissa. Sen sävel piirtyy vanhempien opettamana syvälle sydämeen. Vielä vuosien takaa se pulpahtaa sieltä esiin pienenkin sysäyksen saatuaan. Silloin se tuo mukanaan juhlan niillekin, jotka jo ovat joutuneet kauaksi kotoaan. Siksi tuo virsi on niin siunattu, siksi myös ne, jotka sen kerran ovat oppineet, siunaavat aina sitä muistaessaan vanhempiaan. Se on perintö, jota mikään muu ei voi korvata. Vielä senkin jälkeen, kun tuon virren opettajat ovat siirtyneet veisaamaan sitä Jumalan kirkkauteen, iäiseen joulujuhlaan, sen sävel ja sanoma synnyttävät elämää, tuovat joulun maan matkamiehellekin.

Olen tahtonut kertoa jouluvirrestä. Olen rohjennut mainita myöskin niistä rakkaistani, jotka ovat pyytäneet minulle jo lapsuudessani jouluvirttä opettaa. Nuo vanhempani ja kotimme vanhus ovat jo päässeet lepoon. Mutta heidän muistonsa elää voimakkaana siinä työssä, jota he kaikessa hiljaisuudessa ovat tehneet. Siksi olen heille paljosta kiitoksen velkaa. Sitä tuntiessani tahtoisin kaikille teille, isät ja äidit, tämän kautta yhtenä heränneen kodin lapsena antaa kehoituksen: Veisatkaa taas tänä jouluna jouluvirtenne lastenne sydämiin! Se painuu sinne syvälle, ja joulun Herra saattaa sen virren kautta tulla kerran eläväksi lapsillenne, ellei nyt, niin joskus myöhemmin, vielä vuosien jälkeen. Silloin lapsenne tulevat siunaamaan teitä. — Ja te heränneiden kotien lapset: Opetelkaa jouluvirttä nyt, kun siihen on tilaisuus! Kiittäkää Jumalaa, että saatte kuulla sitä vielä vanhempienne suusta! Heidän silmänsä sammuvat pian, mutta heidän veisaamansa jouluvirsi jää vielä sittenkin elämään — teidän sydämiinne tarjoten teille pimeimpinä aikoinanne elämän suurinta lahjaa, joulun lasta. Häntä me kaikki tarvitsemme.

Ja itselleni ja kodilleni uskallan toivoa taasen elämää vanhempieni, esi-isieni jouluvirrestä.

 

Tapahtuu
To 3.8.
Klo 13.00
Tunturiseurat Muotka-tuntureiden alueella Tuanganuaivin huipulla. Lisätietoja.
Su 20.8.
Klo 10.00
Herättäjän päivä Laukkalan kirkossa seppä Högman -perinnön merkeissä. Lisätietoja.
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi