Hyvän ja kauniin puolustaja
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Hyvän ja kauniin puolustaja

Kuva: Risto Aikonen

Juha Luodeslammen haastattelu

Juha Luodeslampi työskentelee Seurakuntaopistolla uskonnonpedagogisessa instituutissa. Varsinaisena leipätyönään hän tuottaa uskonnon- ja luokanopettajille uskonnonopetukseen liittyvää täydennyskoulutusta. Tämän lisäksi Luodeslampi käy puhumassa seurakunnallisissa ja yliopistollisissa seminaareissa ja luentotilaisuuksissa. Teemoina ovat erityisesti kasvatus, uskonto ja taide.

– Valitsin kasvatusuran henkilökohtaisen vakaumuksen takia. Halusin puolustaa hyvää ja kaunista, maailmassa kun on toisenlaista niin paljon. Luodeslampi sanoo.

Luodeslampi kertoo perehtyneensä jo nuorena monien merkittävien filosofien ja ajattelijoiden kirjoituksiin. Erityisesti hän arvostaa ranskalaisia eksistentialisteja.

– Monet heistä korostavat yksilön äärimmäistä arvoa ja elämän ainutkertaisuutta. Haluan itsekin olla mukana prosessissa, jossa maailmaa otetaan haltuun ja tehdään paremmaksi paikaksi. Uskon siihen, että unelmat voivat toteutua ihmisten omien valintojen kautta.

Luodeslampi valmistui teologian maisteriksi vuonna 1994. Tämän jälkeen hän aloitti opettajan työt vantaalaisessa lähiössä.

– Pidin työstäni kovasti. On hienoa, että Suomessa jokaisella on mahdollisuus opiskella. Lähiöalueella oppilailla oli hyvin erilaisia taustoja. Koetin kannustaa heitä maailman valloittamiseen koulutuksen kautta. Muitakin tapoja toki on, mutta opettajalle tämä oli luontevin viesti, toteaa Luodeslampi, jolla on myös pappisvihkimys.

Vantaalta Luodeslampi siirtyi opettajien täydennyskouluttajaksi Järvenpäähän. Ratkaisu ei ollut yksiselitteinen, vaan pienen kriisin paikka.

– Työskentely lasten ja nuorten parissa oli antoisaa, koska he ovat niin välittömiä. Mutta sitten ajattelin, että kouluttajana voin pyrkiä tukemaan opettajien kukoistusta ja lisäämään heidän pedagogista osaamistaan. Näin hyöty voi tulla opettajien kautta suuremman joukon hyväksi. Kun aloin ajattelemaan tällä tavoin, koin opettajien kouluttamisen hyvin kiintoisana tehtävänä.

Ihmettelyn valtatie auki

Luodeslammen mielestä kasvatus on kasvun sallimista. Ihmiseltä ei pidä lukita ovia. Sen sijaan niitä pitää avata mielekkäisiin suuntiin.

– Ihmistä saatetaan kasvattaa joissakin tilanteissa ja asioissa ankaruudella. Näin voi olla esimerkiksi uskonnollisten asioiden kohdalla. Jos ihminen kokee kasvatuksen ankarana, ahdistavana tai pelottavana, hänen täytyy oppia tästä myöhemmin pois uskaltaakseen tarttua aiheeseen jostakin uudesta näkökulmasta ja avoimin mielin.

Luodeslampi on markkinoinut koulutuksessaan hymyn pedagogiikan käsitettä.

– Jos esimerkiksi luokkatilanteessa opettajan ja oppilaiden välillä oleva vuorovaikutuksen tila on negatiivinen, ihminen voi mennä lukkoon.

Hymyn pedagogiikassa kohtaamiseen halutaan luoda turvallinen, kannustava, innostava ja rohkaiseva tunnelma.

– Tämä pitää ihmisellä ihmettelyn valtatietä auki. Etenkin uskontoon liittyvissä kysymyksissä ihmettely on yksi tärkeimmistä asioista.

Hymyn pedagogiikassa on kolme keskeistä tekijää.

– Jokainen ihminen tulee nähdä äärimmäisen arvokkaana tälle maailmalle; ilman häntä maailma ei ole sama. Toiseksi jokaisen ihmisen silmät huutavat: ole minulle hyvä. Hymyn pedagogiikka voi toteutua vain katseen etäisyydellä. Täytyy olla oikealla kohtaamisen alueella.

– Kolmanneksi hymy voi tapahtua vain nyt, tietyssä hetkessä ja tilanteessa; ei etukäteen tai jälkikäteen. Hymy ei ole myöskään sama kuin nauru, koska hymy sisältää turvallisuuselementin. Ja hymyssä on lupa myös itkeä.

Hymyn pedagogiikka ei tarkoita sitä, että asioista pitäisi välttämättä olla samaa mieltä.

– Oman mielipiteensä saa pitää. Ihmiset ovat yhdessä arvokkaita omine mielipiteineen.

Suvaitsevaisuuden tulee olla aktiivista toimintaa

Luodeslammen mukaan vääränlaiset sosiaaliset mallit voivat osaltaan synnyttää väkivaltaa ja sortoa.

– Yhteisössä saattaa olla jokin paikka henkiselle tai fyysiselle väkivallalle. Tällaista vastaan hyvän ja kauniin on ehdottomasti taisteltava. Yhteisöön on saatava sellaisia vahvoja sosiaalisia malleja, joissa erilaisuus ja erilainen ajattelu sallitaan. Oma paha olo on pystyttävä käsittelemään niin, ettei se uhkaa toista ihmistä.

Luodeslampi toteaa maailman olevan nykyään automaattisesti monikulttuurinen.

– Näin on vähintään internetin kautta. Lähes jokaisessa suomalaisessa peräkammarissa on sen välityksellä yhteys koko maailmaan. Suomessa olevaa monimuotoisuutta ja monikulttuurisuutta on voitava ihmetellä ja siitä on voitava keskustella. Se ei saa olla tabu.

Luodeslampi muistuttaa, että suomalaisessa kulttuurissa on aina ollut erilaisia kansainvälisiä virtauksia.

– Maassamme on ollut paljon venäläisiä, ruotsalaisia ja saksalaisia vaikutteita. Menneet sukupolvet ovat saaneet rakennettua hienoja asioita eri kulttuurien kohtaamisesta. Esimerkiksi Mikael Agricola ja J.V. Snellman opiskelivat Saksassa.

Nykytilanteessa suomalaiset ovat jälleen luomassa uutta.

– Meillä ei ole valmiita sosiaalisia malleja nykyiseen monikulttuurisuuteen. Erilaisuuden kohtaamisesta nousee väistämättä jotain uutta ja kukoistavaa. Nykyään monet lapset kohtaavat kouluissa ja päiväkodeissa monikulttuurisuutta. Tämä on suuri mahdollisuus.

Luodeslammen mukaan suvaitsemattomuuden ja väkivallattomuuden aktiivinen tukeminen on jokaisen ihmisen tehtävä.

– Jokaisen tulee toimia omassa lähiympäristössään. Sillä on samalla merkitystä globaalilla akselilla. Lähiympäristössä toimiminen on toisaalta helppoa, toisaalta vaikeaa. On paljon asioita, joita me ulkoistamme ja annamme jonkun toisen hoidettavaksi. Todellisuudessa useimmat asiat ovat sellaisia, että meillä itsellämme on niistä joku vastuu.

– Suvaitseminen yhdistetään usein sietämiseen. Se muka riittää, kun siedämme erilaisia ihmisiä. Mutta minun mielestäni suvaitsevaisuus on sitä, että teemme tekoja hyvien asioiden puolesta. Suvaitsevaisuuden tulee olla aktiivista toimintaa. Hyvän ja kauniin puolustaminen on jokaisen kynnelle kykenevän tehtävä.

Juhana Unkuri

Tapahtuu
To 3.8.
Klo 13.00
Tunturiseurat Muotka-tuntureiden alueella Tuanganuaivin huipulla. Lisätietoja.
Su 20.8.
Klo 10.00
Herättäjän päivä Laukkalan kirkossa seppä Högman -perinnön merkeissä. Lisätietoja.
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi