Kolumni 7-8/11
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Pettyneiden ja kasvonsa menettäneiden juhlatoivo

Paavo Kettunen

Kuva: Jörgen Schopp

Millaisille ihmisille herättäjäjuhlat on tarkoitettu? Ja millainen on herättäjäjuhlien Jumala?

Mielessäni on kahdelta keski-ikäiseltä suomalaiselta saamani kirjeet. Toinen on Miisa, joka toteaa elämänsä olleen niin resuinen, että siitä on vaikea kertoa. Seurakunta oli hänelle ollut lapsesta saakka luonnollinen osa elämää. Rippikoulun jälkeen hän tutustui naapuriseurakunnan ”tosiuskovaisiin” nuoriin, lähti heidän kanssaan uudenvuoden tapahtumaan ja tuli ”ns. uskoon”, kuten hän kirjoittaa. Myöhemmin hän epäonnistui kilvoittelussa ja seurustelusääntöjen noudattamisessa.

Toisen kirjeen kirjoittaja on ortodoksi Petri. Hänen mukaansa hänen hengellinen elämänsä ”palaa nyt hyvin, hyvin pienellä ja lepattavalla liekillä. Jumala on olemassa jossakin, mutta ainakin minulle kovin, kovin kaukana.”

Näitä kahta ihmistä yhdistää se, että he ovat menettäneet kasvonsa. He ovat omassa elämässään kokeneet, etteivät ole täyttäneet mittoja ja ihanteita. Miisan tavallinen, seurakunnan usko ei riittänyt. Hänestä piti tulla ”tosiuskova”. Molempia yhdisti se, että he olivat kokeneet avioeron, Petri useammankin. ”Mitä vaikeammaksi aviosuhteemme muuttui, sitä etäämmälle Jumalasta jouduin. Taisin piiloutua Jumalalta. Sain tuomion läheisiltäni ja ystäviltäni, mutta kukaan heistä ei tiennyt, mitä elämämme oikeesti oli.” Miisa koki epäonnistuneensa naisena, mutta ennen kaikkea kristittynä. Petri mietti, pitäisikö hänen erota kirkosta, koska hän oli epäonnistunut avioliitossa, hänet oli jätetty.

Miisa ja Petri eivät vain kokeneet arkuutta osallistua seurakunnan toimintaan. He kokivat myös läsnäolon siellä kivuliaana, koska kaikki näkivät, millaisia he todella olivat. Heidän ei tarvinnut sanoa mitään. Toiset näkivät, kuinka epäonnistuneita ja mitat täyttämättömiä he olivat. Ja mikä kovinta: ihmisten katse näyttäytyi Jumalan katseena. Syvälle sisimpään ankkuroitui usko: niin kuin ihmiset seurakunnassa, niin Jumalakin katsoo heitä. Unelmien särkyessä he eivät kyenneet asettumaan edes Jumalan kasvojen eteen. Se olisi ollut liian paljastavaa. Vain Jumalan kaukana pitäminen ja häneltä piiloutuminen tuntuivat mahdollisilta. Läheisempää Jumalaa oli vaikea kestää, ymmärtämisestä puhumattakaan.

Ei taidakaan olla niin, että yksinomaan Jumalan läheisyys ja läsnäolo tuo ihmiselle turvan ja toivon. Joskus Jumalan kätkeytyminen ja kaukana oleminen tuntuu helpottavalta ja vapauttavalta. On liian raskasta olla Kaikkinäkevän katseen alla. Jumalan poissaolo voi olla merkki Jumalan hienotunteisuudesta. Kun Jumalan kasvot ovat piilossa, ihmisen ei koko ajan tarvitse tuntea olevansa kaikkinäkevän katseen tarkkailtavana. Hän saa olla rauhassa. Jumala ei ole vain kaikkinäkevä silmä. Hänellä on myös ihmisen tunnetilaa aistiva ja kunnioittava sydän. Jumalalla on aikaa.

Tällainenko toivo kantoi Miisaa, kun hän kirjoittaa: ”Kävin herättäjäjuhlilla kuitenkin, koska siellä pystyi ns. piiloutumaan sakkiin. Siellä ammensin itseeni Sanaa, sillä kaipasin Jumalan yhteyteen. Siellä minun ei tarvitse kertoa itsestäni mitään. Saan olla joukossa Jumalani hoidossa.”

Lähellä on ajatus, että Miisan täytyi piiloutua ihmisiltä, jotta hän pääsisi kaipaamaansa Jumalan yhteyteen. Hänen oli piilouduttava ihmisiltä, jotta nämä eivät näkisi hänen todellisuuttaan – hänen samanaikaista kelvottomuuttaan ja jumalakaipuutaan. Ihminen voi samanaikaisesti sekä olla paossa Jumalaa että kaivata hänen yhteyteensä.

Kantaako tällainen toivo myös Oulun herättäjäjuhlilla?

Paavo Kettunen

Tapahtuu
Pe 8.12.–9.12.
Miesten adventtitapaaminen Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Pe 2.2.–4.2.
Seuraliikepäivät Aholansaaressa. Lisätietoja.
Su 18.2.
Klo 10.00
Siionin virsien juhlasunnuntai Kokkolassa. Lisätietoja (kelaa sivun alalaitaan)
Pe 2.3.–4.3.2018
Lähde Herättäjä-Yhdistyksen matkalle Tallinnaan ja Taluun. Lisätietoja.
La 10.3.–11.3.2018
Talviveisuut Ylihärmässä. Lisätietoja.
La 14.4.–20.4.2018
Kevätretki Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi