Jukka Malmivaaran syntymästä 100 vuotta
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Jukka Malmivaaran syntymästä 100 vuotta

Piispa Malmivaara saarnaamassa Nilsiän herättäjäjuhlien jumalanpalveluksessa 7.7.1985.

Kuva: Herättäjä-Yhdistyksen arkisto

Isien perintö oli todellisuutta Jukka Malmivaaran elämässä.

Niilo Kustaa Malmberg, Wilhelmi Malmivaara ja Väinö Malmivaara, herännäisyyden vaikuttavat isät, loivat pohjan Jukka Malmivaaran elämälle ja työlle. Suku oli kuljettanut mukanaan uskon perintöä, vaalinut sitä ja siirtänyt sen uudelle polvelle.

Lokakuun 13. päivänä 2016 tulee kuluneeksi 100 vuotta Jukka Malmivaaran syntymästä. Hänen lapsuutensa ja nuoruutensa juuret olivat Pohjanmaan ja Pohjois-Savon herännäisyydessä. Täältä hän ammensi rakkautensa isänmaahan ja isiensä kirkkoon.

Jukka Malmivaara ryhtyi opiskelemaan teologiaa, mutta kansamme kohtalot johtivat hänet muiden nuorten miesten tavoin rintamalle. Talvi- ja jatkosota tulivat olemaan hänen elämälleen merkittävä vaihe. Talvisodassa nuori upseeri sai johdettavakseen Kiuruveden miehiä, monet heistä jo entuudestaan tuttuja.

Sotien välivuosina hyvin tehtävänsä hoitanut reservinupseeri syvensi taitojaan kadettikoulussa. Jatkosota toi uudet haasteet ja vastuut. Vähäeleinen, rauhallinen ja määrätietoinen upseeri saavutti niin esimiestensä kuin alaistensa luottamuksen. Sodan kurimuksessa hän haavoittui kahdesti, Pertjärvellä ja Pohjolan suurimmassa maataistelussa Tali-Ihantalassa.

Mieleeni on jäänyt Tuupovaaran piispantarkastus, jonka aikana piispa vieraili alueella, josta hän johti joukkoaan rajan yli. Muistot palautuivat hänen mieleensä. Niinpä kahvihetki ennen luottamushenkilöiden neuvottelua venyi normaalia pitemmäksi, kun jatkosodan upseeri kertasi joukkojen etenemistä ja ihmeellistä varjeltumista vihollisen hyökkäyksissä.

Isänmaa kutsui Malmivaaraa vielä uudelleen sodan jälkeen, kun upseerien piirissä haluttiin varautua mahdolliseen sissisotaan kokoamalla aseita ja muita varusteita salaisiin varastoihin. Asian paljastuttua Malmivaarakin toimitettiin tutkintavankeuteen Helsingin Keskusvankilaan. Malmivaara hyödynsi tämän ”kolmannen sota-ajan” jatkamalla teologian opintojaan.

Papiksi valmistuttuaan Malmivaara toimi 20 vuotta johtajana Kainuun ja Raudaskylän kristillisissä opistoissa. Hän kehitti Raudaskylästä aikansa suurimman kansanopiston ja halusi, että opistoissa säilyy herännäisyyden henki seuroineen, virsineen ja muine hartauselämän muotoineen.

Vuonna 1967 Malmivaara kutsuttiin sotilaspapin tehtäviin. Hänestä tuli puolustusvoimien kirkollisasiain toimiston päällikkö. Everstiluutnantiksi ylennettyä pappia kaavailtiin kenttäpiispaksi, joksi kuitenkin nimitettiin Yrjö Massa. Tämän jälkeen Malmivaara halusi siirtyä jälleen siviiliin, nyt Kiuruveden kirkkoherraksi. Täältä käsin hän hoiti myös lääninrovastin ja jumaluusoppineen asessorin tehtäviä.

Jukka Malmivaara sai kahdesti enimmät äänet Kuopion hiippakunnan piispan vaalissa. 1974 nimitetyksi tuli toiselta vaalisijalta professori Paavo Kortekangas. Kirkolliskokous valitsi Malmivaaran 1978 kirkkoneuvokseksi. Vuoden 1981 piispanvaalissa Malmivaara sai toistamiseen enimmät äänet ja tuli nimitetyksi.

Jukka Malmivaara toimi Herättäjä-Yhdistyksen päätoimikunnan jäsenenä lähes 30 vuotta, tästä ajasta 14 vuotta puheenjohtajana.

Hän oli 1972 käyttöön otetun Siionin virsien uudistamiskomitean jäsen ja Hengellisen Kuukauslehden päätoimittaja koko puheenjohtajakautensa.
Herännäisyyden edustajana hän oli myös virsikirjakomitean jäsenen. Nykyisessä virsikirjassa on 46 Siionin virttä.

Tutustuin lähemmin Malmivaaraan kirkolliskokouksessa ja sain olla asessorina koko hänen piispuuskautensa. Opin syvästi kunnioittamaan tätä monet kriittiset elämänvaiheet läpikäynyttä esipaimenta. Hän oli kaikissa tehtävissään karismaattinen johtaja. Hänen johtamistyylinsä oli rauhallista ja käytännönläheistä, jalat tukevasti maassa olevaa. Ennen muuta hän johti esimerkillään.

Hänellä oli ystävällinen ja luonteva tapa kohdata kanssakulkijoita. Eräässä piispantarkastuksessa muuan kainuulainen lahjoitti hänelle kiitollisuuden osoituksena isokokoisen himmelin, jota asessori sai kotimatkan kannatella autossa.

Jukka Malmivaaran tukena oli hänen viisas Kaisu-puolisonsa. Heidän yhteinen taipaleensa alkoi jatkosodan aikana. Piispuuskautena Kaisu Malmivaara oli jo eläkkeellä ja se mahdollisti sen, että piispatar kulki mukana eri puolilla hiippakuntaa.

Jukka Malmivaara kuoli 14.4.2002. Malmivaaran seuraaja piispanvirassa Matti Sihvonen luonnehti edeltäjäänsä: ”Jukka Malmivaara oli kaiken muun ohella herännäisjohtaja. Se ei kuitenkaan rajoittanut hänen toimintaansa millään tavalla. Hän oli ihailtu ja kysytty julistaja kaikkialla, erityisesti sotaveteraanien kokoontumisissa.”

Kun käy Jukka ja Kaisu Malmivaaran haudalla Kuopion hautausmaalla, mieleen palautuu virsi 212, jolla Jukka Malmivaara päätti jokaisen piispantarkastuksen. ”Ain seuraa sotaa rauha, päivämies palkitaan. Kun loppuu taipaleemme, voitosta iloitaan. Me isänmaahan kerran taas yhteen pääsemme, jos armon kerjääjinä Jeesusta seuraamme.”

Reijo Mattila

Lähteenä on omien muistojen ohessa ollut Kalevi Toiviaisen kirja
”Jukka Malmivaara, Sanan ja miekan mies. Kirjapaja 1999.


Jukka Malmivaaran muistojuhla 15.−16.10. 2016 Kiuruvedellä
15.10. Malmivaarojen konsertti Kiuruveden kirkossa
16.10. Jumalanpalvelus, Matti Malmivaara
kirkkokahvit ja kuvan paljastaus srk-talolla
Jukka Malmivaaran sotilas- ja pappisurat, Niilo Kustaa Malmivaara ja Eero Svärd
seurat
 

 

Tapahtuu
La 8.4.
Samoilla oljilla - seuratoiminnan ideointi- ja virkistyspäivä Raudaskylässä. Lisätietoja.
Ma 17.4.
Klo 11.30
Kohti herättäjäjuhlia: reformaatio ja Siionin virret. Kolme puheenvuoroa herännäisyydestä Nilsiän seurakuntakodilla. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi