Kolumni 6/2016
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Kolumni 6/2016

Kolumnisti Pia Ruotsala

Erilaisuuden sietämisen vaikeus yhteisössä

Viron kirkko on uudessa tilanteessa ja kysymme, ovatko virolaisseurakunnat avoimia yhteisöjä, joissa huolehditaan heikoimmassa asemassa olevista –vammaisista, mielenterveysongelmaisista, maahanmuuttajista ja eronneista? Voivatko kristittyjen silmät ja sydän avautua sellaisillekin ihmisryhmille, joita Virossa kartetaan ja joiden erilaisuus ylittää sietokyvyn rajat?

Neuvostoajalla pakkosyötetyt ajatusmallit elävät syvällä asenteissa. Tuolloin kaikki normista poikkeava oli piilotettava tai hävitettävä, sillä se uhkasi sosialistista yhteisöllisyyttä. Kaikkien oli oltava samanlaisia yleisen turvallisuuden nimissä ja paha oli sijoitettava poikkeavuuteen. Kehitysvammaisen äiti kantoi häpeää ja masennusoireinen nuori lukittiin hullujenhuoneelle. Poissa silmistä, poissa mielestä.

Lähimmäinen on aina itselle peili. Vasta suhteessa toiseen ihmiseen tulevat esille pelkomme, kaipuumme, pettymyksemme ja arvomme. Millainen on oma sietokykyni? Pystynkö ylittämään itseni, sietokykyni ja astumaan itseni ulkopuolelle löytääkseni yhteyden toiseen ihmiseen?

Tällainen kysymyksenasettelu haastaa pohtimaan myös omaa pohjaa, kuinka turvallisella pohjalla elämäni on ja mitä voin menettää. Ensimmäisten seitsemän kiintiöpakolaisen saapuminen Viroon kirvoitti median uutisoimaan otsikoilla: ”Ensimmäiset pakolaiset saapuivat – tästä alkoi itsenäisen Viron alasajo”.

Usein pystymme aidosti liittymään toiseen, kokemaan empatiaa ja hyväksymään toisen sellaisenaan vasta sitten, kun olemme kohdanneet oman kipumme, vajavaisuutemme ja ihmisyytemme, suostuneet siihen, ettemme voi hallita elämää. Kun ymmärrämme, ettemme itsekään ole täydellisiä, alamme avartua. Se, miten hyvin siedämme itseämme kaikkine puolinemme, vaikuttaa sosiaaliseen sietokykyymme. Vasta erilaisina, erillisinä yksilöinä voimme kasvaa tasavertaiseen ja aitoon yhteyteen, vapauteen perustuvaan yhteisöllisyyteen.

Huhtikuussa Virossa vierailleet Herännäisnuorten kuoro ja H-Y:n eläkeläisten ryhmä kohtasivat paikallisia kristittyjä. Kohtaamisessa esimerkiksi Tallinnan Jaanin kirkon katakombeissa pidetyssä nuortenillassa tapahtui jotain ihmeellistä. Toisilleen entuudestaan tuntemattomat ihmiset kokivat vahvaa yhteyttä, erilaisina samankaltaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Meitä yhdisti Kristus, rikkinäistä maailmaa yhdistävä Herra. Hän antaa meille voimaa ylittää sisäisiä ja ulkoisia rajoja rakkaudellisesti ja jonka voimassa voimme olla yksi. Tuo ilta keskittyi enemmän yhdistäviin kuin erottaviin tekijöihin, mikä mahdollisti erilaisten maailmojen kohtaamisen. Nuortenilta päättyi Isä meidän -rukoukseen, jonka jokainen luki omalla äidinkielellään. Erilaisten joukko, yhteisö, löysi yhteisen toivon.

Vierailin helmikuussa Kauhavalla pakolaisten vastaanottokeskuksessa. Olen jakanut myös Virossa Kauhavan toimintamalleja ja johtaja Ilkka Peuran viestiä: ”Avainasia on se, että olemme heidän kanssaan tasa-arvoisina ja laitamme heidät samaan tasa-arvovastuuseen. Rakennamme ihmisille toivoa. Kaikki tietävät, miten ihmisten kanssa pitää olla –asia ei ole vaikea.”

Ehkä se ei olekaan niin vaikeaa?

Pia Ruotsala

Tapahtuu
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
Ti 5.9.
Klo 20.00
Siioninvirsiseurat Pyhän Laurin kappelissa Äkäslompolossa.
Pe 8.9.
Klo 20.00
Suomi 100 Juhlavuoden Ruskakonsertti Siionin virsin Pyhän Laurin kappelissa Äkäslompolossa. Esa Ruuttunen, baritoni, Jenni Ljung, piano Ohjelma 25 €/aikuinen ja 15 €/lapset alle 16 v.
Pe 22.9.–24.9.
Körttifoorumi Aholansaaressa. Lisätietoja.
Su 15.10.
Klo 10.00
Nilsiän herättäjäjuhlien kiitospyhä Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
La 14.4.–20.4.2018
Hihtomatka Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi