Osastojako
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Osastojako

Uudistettuun kokoelmaan ehdotetaan seuraavanlaista osastojakoa:

  1. Ikävä                              
  2. Havahtuminen
  3. Ahdistus
  4. Armo
  5. Ilo
  6. Yhteys
  7. Oikeus
  8. Juhla
  9. Aamu
  10. Ilta
  11. Elämä

 

 

Tausta

Siionin virsien käytön ja kokonaisuuden jäsennyksen kannalta yksi tärkeä tekijä on virsien jaottelu osastoihin. Aikaisemmat kokoelmat (Sions sånger, Lagus 1790 ja Malmivaara 1893) noudattivat pietismille tyypillistä armojärjestystä (Jumalan armokutsu, syntiviheliäisyyden tunto, evankeliumin armoääni, halu armon perään, Kristuksen elämästä, kärsimisestä ja kuolemasta, armosta ja uskon elämästä).

Herännäisyyden piirissä esiintynyt kritiikki armonjärjestysajattelua ja muuta systeemikristillisyyttä kohtaan (vrt. usein toistettu Paavo Ruotsalaisen lausuma: ”heitä pois ne rappuset”) näkyy Haavion laitoksen (1972) pelkistetymmässä jäsennyksessä. Se alkaa (virsikirjaa mukaillen) juhla-ajoista. Virret 58-174 asettuvat laajan ”Uskonkilvoitus”-otsikon alle. Kaikissa kokoelmissa loppupäästä löytyvät aamu- ja iltavirret sekä kuolemasta ja iankaikkisesta elämästä kertovat virret.

 

Ehdotus uuden kokoelman osastojaoksi

Tekstijaosto on hahmotellut uuden Siionin virret -kokoelman osastojakoa aikaisemmista kokoelmista hieman poikkeavasti. Kokoelman virret pyritään jäsentämään seuraavien hyvin yksinkertaisten mutta laajojen käsitteiden alle:

  1. Ikävä                              
  2. Havahtuminen
  3. Ahdistus
  4. Armo
  5. Ilo
  6. Yhteys
  7. Oikeus
  8. Juhla
  9. Aamu
  10. Ilta
  11. Elämä

 

Ymmärrettävyys

Tavoitteena on, että otsikkonimikkeet olisivat ymmärrettäviä. Siksi on pitäydytty yhden sanan mittaisissa otsikoissa. Otsikoiden avulla yritetään välittää virsien yleistä henkeä ja rukouksen aihepiiriä. Aihepiirivalikoimasta puuttuu Kiitos-osasto. Tämä siksi, että hyvin monet virret päättyvät kiittävään loppusäkeistöön. Tämän lisäksi teemat Ilo, Juhla ja Elämä sopivat hyvin myös erityisten kiitosvirsien otsikoiksi.

 

Käytettävyys

Koska virret eivät pääsääntöisesti ole yhden otsikon alle meneviä teemavirsiä, on lähdettävä siitä, että jäsennys riittävän väljänä voisi kuitenkin ohjata virsien käyttöä ja sopivan virren etsintää. Yksin osastojaolla tätä ei voi varmistaa. Paljon jää kokeneen ja harjaantuneen seuraveisaajan vastuulle. Käytettävyyttä on kuitenkin mahdollista osastojaon lisäksi helpottaa mahdollisesti kirjan loppuun sijoitetuilla hakemistoilla (säkeistöjen alkujen mukaiset ja hakusanapohjaiset hakemistot sekä mahdollisesti raamatunviitehakemisto).

 

Teologia

Perinteisesti kirkkovirsikirjan osastojaon rungon muodostavat kirkkovuosi, jumalanpalvelusten eri vaiheet sekä perheen ja seurakunnan enemmän ja vähemmän sakramentaaliset juhlat. Valtaosa Siionin virsien vanhimmasta aineistosta (Laguksen kokoelma sekä Halullisten sielujen hengelliset laulut lisäosineen) ei ole istutettavissa näihin kirkkovirsikirjoille ominaisiin osastoihin. Sen sijaan näiden virsien perustilanteena on jokin hengellisen vaelluksen tilanne tai ihmisen sisäisen elämän olotila. Ehdotettu osastojako korostaa tätä perusasennoitumista. Siionin virttä ei lähdetä ensisijaisesti etsimään katsomalla kalenteria tai kirkollisen toimituksen vaihetta, vaan veisaajan, virren ehdottajan tai kotihartauden harjoittajan sisintä.

Ehdotetussa jäsennyksessä on muistumia vanhempien Siionin virsikokoelmien pietistisestä pelastusjärjestyksestä nousevasta osastojaosta. Osastojen otsikot on kuitenkin pyritty pitämään sen verran laajoina, ettei niistä tule mielikuvaa Jumalan puristamisesta tarkasti määritettyyn systeemiin.

Tietoisena ratkaisuna herännäisyydelle ominainen ja leimallinen uskonnollisen asenteen kuvaus ”Ikävä” on sijoitettu ensimmäiseksi (vrt. Lagus: Halu armon perään) ja vasta sen jälkeen ”Havahtuminen” (vrt. Lagus: Jumalan ääni ja armo-kutsumus). Tällä pyritään ilmentämään lähtökohtaa, että Jumala puhuttelee jokaista ihmistä hänen luotuisuutensa perusteella. Jumala on laittanut luomaansa ihmiseen spontaanin suuntautumisen kohti luojaansa. Virsistä huokuva ikävä ei ole tarkoitettu vain harvoille Jumalan jo puhuttelemille, vaan kaikille. Jumala on puhutellut jokaista jo luomisen hetkenä. Tämä osastojaollinen ratkaisu korostaa myös Siionin virsien liittymäkohtaa klassiseen lännen kirkon yhteiseen perintöön (vrt. Augustinus: cresiste nos ad te, Sinä loit meidät itseäsi varten)

Ikävän jälkeen keskiöön tulevat ihmisen elämään kuuluvat rajatummat reunaehdot: ”Havahtuminen” ja ”Ahdistus”. Näiden otsikoiden alle tulevissa virsissä pääpaino on ihmisen kokemuksissa ja pyynnöissä niissä tilanteissa kun olemisen rajat tulevat vastaan, kun suuntaa on tarkistettava tai kun tunnettu tai määrittelemätön kuorma painaa veisaajaa (antropologinen painotus).

Otsikoiden ”Armo” ja ”Ilo” alle on koottu virsiä, joiden keskeinen viesti ja painopiste on evankeliumissa. Lähtökohtana on sen muistaminen, mitä Jumala on ihmisen eteen tehnyt ja tekee. Näissä virsissä soi ”körttiläinen varmuus” siitä, että maailma ja kaikki mitä siinä on, on Jumalan hallussa (armo-opillinen painotus, usko)

Tästä lähtökohdasta avautuvat seuraavat aihepiirit ”Yhteys”, ”Oikeus”, ”Juhla”, ”Aamu” ja ”Ilta”. Virsien säkeiden suunta on kohti lähimmäistä, yhteisöjä ja yhteiskuntia (rakkaus).

Kokoelman päättää otsikko ”Elämä”. Kuoleman teemojenkin äärellä virret asettuvat otsikon alle, joka kertoo ylösnousemuksesta ja ikuisesta elämästä (eskatologinen näkökulma, toivo).

 

Kokoelma aloitusvirreksi esitetään virttä 268 ja päätösvirreksi 261+259.


docx liite

Osastojako
Tapahtuu
La 8.4.
Samoilla oljilla - seuratoiminnan ideointi- ja virkistyspäivä Raudaskylässä. Lisätietoja.
Ma 17.4.
Klo 11.30
Kohti herättäjäjuhlia: reformaatio ja Siionin virret. Kolme puheenvuoroa herännäisyydestä Nilsiän seurakuntakodilla. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi