Avoin seurakunta tulee vastaan
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Avoin seurakunta tulee vastaan

-Ihmisoikeudet eivät ole riippuvaisia siitä, mistä ihmiset tulevat, sanoo Haaparannan kirkkoherra Juha Rauhala.

 

Turvapaikanhakijat ovat tervetulleita Haaparannan seurakuntaan.

Juha Rauhala aloitti viime vuoden elokuussa Haaparannan kirkkoherrana Ruotsissa. Virkaanasettamispäivän iltana hän sai sähköpostilla tiedon Luulajan hiippakunnasta, että seuraavana päivänä Haaparantaan tulee 500 turvapaikanhakijaa.

- Siitä se alkoi! Juha tuumaa.

Työjärjestelyissä sovittiin, kuka hoitaa seurakunnan omat työt ja ketkä pystyvät irrottautumaan Haaparannan ja Tornion yhteiseen matkakeskukseen, jonne oli yhdessä Tornion seurakunnan kanssa organisoitu vapaaehtoisia auttamaan tulijoita.

Pakolaisten virta oli lähes tauoton. Matkakeskuksen pihassa saattoi olla joku päivä jopa 15 kaksikerrosbussia, joista tulijat purkautuivat ulos etsien seuraavaa etappia.

- Oli päiviä, jolloin toista tuhatta turvapaikanhakijaa saapui matkakeskukseen. Tarjosimme heille ruokaa ja neuvontaa. Yleisimmät kysymykset olivat, missä on Suomi ja mistä voi ostaa lipun Kemiin? Hämmennystä aiheutti myös Ruotsin ja Suomen välinen aikaero, Juha kertoo.

Pakolaisvirrasta saatiin koko ajan tietoa, kuinka suuria ryhmiä etelästä oli lähtenyt kohti pohjoista tai jos joku oli sairastunut ja tarvitsi erityistä apua.

Vapaaehtoiset toimivat reilun viikon ajan, kunnes Suomen Punainen Risti tuli ja perusti tilapäisen vastaanottokeskuksen.

- Hiki hatussa siinä touhuttiin, Juha muistelee.

 

Vastaanottava seurakunta

Kun tilanne rauhoittui matkakeskuksessa, oltiin seurakunnassa pian uusien kysymysten äärellä, koska seurakunnan jumalanpalveluksiin osallistui säännöllisesti 20- 30 turvapaikanhakijaa.

Aluksi papit sopivat keskenään saarnan englanninkielisestä tiivistelmästä, sitten mietittiin jo englanninkielisten jumalanpalvelusten aloittamista. Asia esiteltiin libanonilaiselle turvapaikanhakijalle, joka halusi kutsua koolle kokouksen vastaanottokeskuksessa. Siellä keskusteltiin ja myös äänestettiin.

- Lopputulos oli, että he haluavat ruotsinkielisen jumalanpalveluksen, englanninkielisen tiivistelmän saarnasta ja rukouksista arabiankielisen käännöksen paperiversiona.

Turvapaikanhakijat ovat tervetulleita Haaparannan seurakuntaan. Siellä koetaan, että turvapaikanhakijat rikastuttavat seurakuntaa ja että turvapaikanhakijat ovat heille annettuja, joita heidän tehtävä on nyt auttaa.

- Laadimme syksyllä luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kanssa linjauksen, jonka mukaan haluamme olla avoin seurakunta. Olemme muuttaneet seurakunnan jumalanpalvelusta ja toimintaamme ekumeenisempaan suuntaan.

Osa syksyllä tulleista turvapaikanhakijoista on jo lähtenyt eteenpäin ja uusia on tullut. Seurakunnan linjaus on pitänyt, vaikka pakolaisvirta on jatkuvassa liikkeessä ja aiheuttaa siten seurakunnan toimintoihin omat paineensa.

- Sitä elää nyt tässä virrassa mukana. Onhan se ihan pistämätön tunne, kun turvapaikanhakijat laulavat jumalanpalveluksessa mukana ja lukevat oman rukouksensa, Juha kuvailee.

Seurakunnan ompeluseuratoiminta oli jo hiipumassa neljän osallistujan kahvitteluksi. Nyt on konseptia vähän muutettu ja osallistujamäärä on kasvanut paikallisista ja turvapaikanhakijoista 25 osallistujaan. Tämä piiri toimii nyt ilman yhteistä kieltä, mutta iloa ja tarmoa uhkuen.

Seurakunnassa toimii useita ruotsinkielen opetusryhmiä, joissa vapaaehtoiset toimivat opettajina.

Kuoroihin on myös liittynyt turvapaikanhakijoita ja seurakuntaan on perustettu uusi Maailman kuoro, jossa puolet laulajista on turvapaikanhakijoita.

- Kuorotoiminnassa ihmisten liikkeelläolo voi olla vähän stressaavaa, kun koko ajan mukaan tulee uusia ääniä! Juha naurahtaa.

Ruotsin kirkolla on projekti, jossa huomioidaan turvapaikanhakijoista erityisesti traumatisoituneet lapset. Haaparannassa projektiin lähti mukaan myös kaupunki ja nyt pakolaissihteerin virkaa hoitaa Kaarina Rauhala, Juhan vaimo.

 

Ihmisoikeudet ovat aina tärkeimmät

Kotouttamistoiminnalla on Ruotsissa pitkät perinteet ja järjestöjen toiminta on vahvaa ja monipuolista. Juha kuvailee ruotsalaisten kotouttamistoiminnan olevan hyvin luonnollista ja perustuvan kaikkien ihmisten väliseen ystävyyteen.

- Vapaaehtoisten joukossa on paljon eläkeläisiä, mutta myös eri ikäisiä. He toimivat maahanmuuttajien kielenopettajina, aktiviteettien luojina ja ystävinä, vievät heitä koteihinsa syömään jne. Vaikka suurin osa turvapaikanhakijoista lähtee täältä pois, heitä halutaan auttaa.

Kun Ruotsissa otettiin syksyllä käyttöön rajatarkastukset, kuultiin monia kriittisiä ääniä. ”Häpeän olla ruotsalainen.” ”Rajat auki!” – monet kommentoivat.

- Maahanmuuttajista ei puhuta kriittisesti vaan painotetaan sitä, että he tarvitsevat nyt meidän apuamme. Ihmiset korostavat puheissaan inhimillisyyttä, Juha kertoo.

- Liittokansleri Angela Merkel sanoi syksyllä, että kukaan ei saa omia Saksaa itselleen. Kenelläkään ei ole myöskään oikeutta omia Suomea tai Ruotsia. Pakolaisten tulo synnyttää helposti keskustelua oikeuksista, maan kansalaisten oikeuksista ja pakolaisten oikeuksista. Ne asetetaan herkästi vastakkain. Kenen oikeudet ovat tärkeimmät? Vastaus kysymykseen on lyhyt: ihmisoikeudet ovat aina tärkeimmät.

- Kansalaisuus ei anna kenellekään oikeutta syrjimiseen. Sivuun ei voi sysätä heitä, jotka ovat jo valmiiksi ahtaalla. Ihmisoikeudet eivät ole riippuvaisia siitä, mistä ihminen tulee.

 

Turvapaikkana toinen ihminen

Ekumeeninen ja uskontojen välinen toiminta on tullut osaksi Haaparannan seurakunnan arkea. Juha mieltää Haaparannan seurakunnan ja kirkon tilaksi, minne kaikki voivat tulla omana itsenään.

Adventtikahvi-tilaisuudessa kirkossa laitettiin penkkien tilalle pöydät ja tuolit. Tilaisuudessa puhuivat piispa ja kaupunginjohtaja, laulettiin joululauluja ja nautittiin ruotsalaisia leivonnaisia. Osallistujia oli 300 henkilöä, joista turvapaikanhakijoita oli 150. Monet maahanmuuttajat, niin kristityt kuin muslimit ovat kuvanneet kirkkoa paikaksi, missä voi rauhoittua ja olla turvassa.

Rauhalan perheen koti Haaparannassa on rajan pinnassa. He ovat ennenkin olleet vieraan kulttuuriin keskellä ”kahden maan kansalaisena”. Ollessaan Suomen Lähetysseuran palveluksessa Botswanassa, luterilaisen seurakunnan jäsenenä oli 11 kirkkokuntaa.

Erilaisuuden keskellä alkaa ehkä etsiä ihmistä, ystävää ja kaikkia ihmisiä yhdistäviä asioita.

Pakolaiset kulkevat rajalta rajalle, heillä ei ole entiseen paluuta eikä tulevasta ole tietoa, mutta onneksi aina jossain on ihminen vastassa.

 

Johanna Sointula

 

Tapahtuu
Pe 7.7.–9.7.
Herättäjäjuhlat Nilsiässä. Lisätietoja.
Su 16.7.
Herääminen - ooppera Paavo Ruotsalaisesta. Esitys Nivalassa. Lisätietoja
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi