Lasten kuorossa lauletaan ja riehutaan!
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Lasten kuorossa lauletaan ja riehutaan!

Lasten kuoron harjoituksissa.

Kuva Lauri Lind

Musiikkikasvattaja Leena Untamala johtaa Lasten kuoroa.

Kuva Lauri Lind

- Yhdessä on kiva laulaa, kertovat kuorolaiset Helsingin Seuratuvalla.

Rusinat, greipit ja sateenkaariunet

 

- Lauletaan, tokaisee Lumi Untamala, 4, vastaukseksi kysymykseen, mitä Lasten kuorossa tehdään? Varmuuden vuoksi hän vielä selventää, mitä laulaminen on:

- Lauletaan sanoja laulussa.

Sitten Lumi nostaa käsivartensa kohti kattoa ja puhisee. - Alussa on alkulämmittely. Siinä me tehään greippejä ja rusinaa, Eveliina Huovinen, 6, selittää.

- Tykkään lämmittelystä, koska ne ovat laululeikkejä, Kevin Si, 7, kommentoi.

Vilho-Topias Lampela, 8, ehtii avata kuoron alkulämmittelyä tarkemmin. - Aluksi me venytämme kroppaa ja ääntä. Teemme ääniharjoituksia, ne on joskus vähän hassun kuuloisia. Sitten kurkottelemme kattoon asti.

Entä ne greipit ja rusinat?

- Kasvon lihaksia jumpataan kuvittelemalla ne rusinaksi ja greipiksi, kertoo kuoron johtaja musiikkikasvattaja Leena Untamala.

Lumi arvioi naamajumpan ihan kuoron parhaimmiksi asioiksi. – Se on niin hassua, kun Leena tekee peräkkäin rusinaa ja greippiä!

 

Höpöhöpö-juttuja välillä

Lasten kuorotoiminta aloitettiin Helsingin Seuratuvalla Kampissa 2013 syksyllä, kun Minna Ruuttunen aloitti Herättäjä-Yhdistyksen lapsityön projektia.

- Kuorossa on nykyisin noin 10 aktiivista laulajaa. Harjoittelemme kaksi kertaa kuukaudessa ja meillä on yleensä noin neljä laulua harjoitteluputkessa, Leena kertoo.

Kuoro laulaa pääasiallisesti hengellisiä lasten lauluja ja muita lasten lauluja, mukana on myös jokunen Siionin virsi.

Esiintymisiä kuorolla on vähintään kerran lukukaudessa. Nyt kuorossa harjoitellaan äitienpäivä-illan konserttia varten.

Kuorolaiset ovat 4−13-vuotiaita, joten vetäjältä vaaditaan myös mielikuvitusta. – Välillä täytyy olla ihan höpöhöpö-juttujakin, että treeneistä jäisi kaikille mukava ja mielekäs kokemus, Leena tuumaa.

Varsinkin pienemmät lapset tykkäävät laulutreenit päättävästä riehuhetkestä.

- Riehuhetki on hauskinta, Iris Pesonen, 5, kommentoi.

Samaa mieltä on Eveliina. - Ehkä joku laulu on myös kiva, hän lisää.

Laulaminen ja riehuminen ovat myös Vilho-Topiaksen mieleen. – Seisominen on ikävää ja se kun pidetään taukoja laulamisessa.

Emilia Pesosta, 13, riehuminen vähän häiritsee. - En tykkää siitä, kun lauluja ei saada laulettua läpi, kun kaikki häröö niin hirveesti.

- Ärsyttävää on se, kun kerrataan laulujen sanoja silloin, kun itse jo osaan ne, Laura Si, 9, lisää.

Liian tutut laulut harmittavat 11-vuotiasta Erenja Pesosta. Sisarukset Emilia ja Erenja ovat saaneet joskus säestää laulutreeneissä ja se on ollut tosi mukavaa.

Sitten Eveliina saa kertoa suositusta riehuhetkestä tarkemmin:

- Me riehutaan silloin vain, kun musiikki soi. Kun musiikki loppuu, me pysähdytään. Mun lempipaikka on verhojen takana ja Leenan tuolin alla. Mä menen joskus sinne, Eveliina nauraa.

 

Sanoilla ja rytmillä on merkitystä

Yhdessä tekeminen ja laulamisen ilosta nauttiminen ovat Leenan mukaan heidän kuorossaan tärkeää.

- Mitään laulukokeita ei ole, vaan kaikki saa laulaa. Merkityksellistä on se, että harjoitellaan yhdessä.

Nyt treenataan lauluja: Sateenkaariunet (Jaakko Löytty), Olkoon juhlamme loppumaton (kiinalainen kansansävel, sanat Jaakko Löytty), Ihme ja kumma (Marjatta Pokela ja Pirkko Koskimies) ja Oi Jeesus ota sylihis (SV 204 Väinö Malmivaara)

- Sateenkaariunet-laulua kailotetaan kuorossa täysillä, Leena kertoo yhdestä kuorolaisten suosikki-laulusta.

- Siinä on niin kiva sävel ja kertosäe, Laura perustelee suosikkiaan.

Lumi on eri mieltä. Sateenkaariunet-laulun sanat ovat vaikeat. - Tykkään vaan Signore- ja Moi,moi,moi -lauluista.

Leena vinkkaa niiden olevan äänenavauslauluja.

Toinen kuorolaisten suosikkilaulu on rytmikäs Olkoon juhlamme loppumaton.

- Ihme ja kumma -laulusta en pidä, koska se on niin pitkä, Kevin huomauttaa ja Laura lisää siihen, että koko laulu on hänen mielestään tylsä, koska sanat ovat niin päivänselviä.

 

Millainen on hyvä lasten virsi?

- En edes tiedä, mikä on lasten virsi, Kevin ihmettelee.

Erenja toteaa, että hyvässä lasten virressä sanat eivät ole synkkiä.

Siunaa koko maailmaa on Vilho-Topiaksen mielestä hyvä lasten virsi. – Siinä on lapsille tärkeitä juttuja, hyvät sanat, helppo kertosäe ja sitä on kiva laulaa mukana.

- Hyvä lastenvirren sävelmä ei ole kummallinen, sen sanat tajuaa ja niitä pystyy lukemaan, Laura tietää.

Onko Siionin virsissä lasten virsiä? - Ei ole sellaisia, joissa olisi esim. lasten käyttämiä ilmaisuja, mutta haittaako se?, Leena miettii.

Hän muistelee itse tykänneensä lapsena Mua siipeis suojaan kätke-, Lahjoita Herra perheisiimme- Herraa hyvää kiittäkää-virsistä.

- Näissä virsissä on hyvä sanoma ja ne sopivat kaikille. Kun samoja virsiä lauletaan yhdessä kerta toisensa jälkeen, luo se lapselle turvallisuutta.

- Yhteisössä koettu turva on niin tärkeää. Ei haittaa, vaikka kaikkia sanoja ja käsitteitä ei ymmärtäisikään, ne avautuvat sitten myöhemmin, Leena vakuuttaa.

 

Aina ei pysy laulun perässä

Kuorolaiset Helsingin Seuratuvalla ovat sitä mieltä, että lauluja ja virsiä on kiva laulaa yhdessä.

- Parasta on se, että saa laulaa ja venyttää ääntä. Vaikeinta on se, että aina ei pysy laulun perässä. Vilho-Topias tuumaa.

Lumi tykkää kuoroharrastuksessa siitä, kun mennään perheiden luo! Kuorotreenien päätyttyä lapset pääsevät Seuratuvan eteisessä odottavien vanhempiensa luo.

Johanna Sointula

 

Tapahtuu
Pe 7.7.–9.7.
Herättäjäjuhlat Nilsiässä. Lisätietoja.
Su 16.7.
Herääminen - ooppera Paavo Ruotsalaisesta. Esitys Nivalassa. Lisätietoja
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi