Virsikohtaiset perustelut myöhemmin poistetuille virsille
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Virsikohtaiset perustelut myöhemmin poistetuille virsille

143

   Virttä voidaan käyttää välineenä oman oikeassaolon sekä oman ylemmyydentunnon nostattamiseen suhteessa toisiin sekä kärsimysten vääränlaiseen glorifioimiseen. Virsi ei ole kovin suuressa suosiossakaan (4 osumaa käyttötutkimuksessa).

 

184

   L. Nybergin alun perin 16-säkeistöinen virsi (”Rukous-virret” osastossa) jaettiin Malmivaaran laitoksessa kahtia. Haavio laitokseen virret tulivat numerolla 86 ja 184. Nyt siis jälkimmäistä osaa esitetään poistettavaksi. Virsi sisältää melko vahvasti ajatuksen pienestä todellisesta Jumalan laumasta, jossa veisaaja on mukana. Virrestä sisältöä jää virteen 86.
   Virttä 184 on käyttötutkimuksen mukaan veisattu 6 kertaa.

 

208

   Virren tapa käsitellä nuorten maailma ja tilannetta on vanhentunut ja sen uudistaminen tai korjaaminen on vaikeaa. Kyseessä on ylhäältä päin tuleva ”rukous”. Hyvää toivoen virttä saatetaan seuroissa esittää kun paikalla havaitaan olevan muutamia nuoria. Virsi on rakas ja paljon käytetty erityisesti opiston käyneiden keskuudessa.
   Poistosta huolimatta virsi säilyy virsikirjassa. Virren sävelmänä oleva kaunis toisinto on uniikki, mutta siihen on mahdollista tehdä kokonaan uusi sanoitus. Jos sävelmä säilyy Siionin virsissä – niin kuin sävelmäjaosto toivoo – siihen palautetaan vanha niekutteleva toisintomuoto.

 

213

Virttä 213 ehdotetaan poistettavaksi sen vähäisen käytön takia. Tämä ruokavirsi ei ole enää kovinkaan runsaassa käytössä. Monissa seuraliikkeen yhteisissä tilanteissa käytetään ruokavirtenä joko virren 172 viimeistä säkeistöä tai virttä 212. Virren vähäistä käyttöä kuvastaa se, ettei virren sanoja löydy seuraliikkeen käyttämistä yhteisistä ruokailutiloista muiden ruokavirsien rinnalta (Aholansaari, Wanha Karhunmäki, opistot). Uudistuksessa ollaan valmistelemassa yhtä virsimuokkausta ajatellen uutta ruokavirsiehdokasta.

 

263

   Virsi kuuluu vahvasti luterilaiseen perinteeseen ja sillä on oma paikkansa myös herännäisyyden perinteessä. Virttä on kerrottu veisatun Kalajoen käräjien tuomion annon yhteydessä ja herättäjäjuhlilla virrellä aloitetaan (em. syystä) päiväseurat. Tällöin körttikansa ikään kuin toistaa uskollisuutensa ja liittymisensä luterilaiseen perinteeseen veisaamalla yhden ”omien virsien” ulkopuolelta olevan vahvan ”yleisluterilaisen” virren. Tämä symboliikka virren veisaamisella päiväseuroissa oli erityisesti aikana, kun virsi ei ollut osa Siionin virsiä.
   Verrattuna muihin lisävihkoprosessin yhteydessä kokoelmaan otettuihin virsikirjan virsiin, tämä virsi ei ole niin leimallisesti körttivirsi. Virsi on ennemmin koko luterilaisen kirkon virsi. Käyttötutkimuksen mukaan virttä on veisattu kohtuullisen hyvin (28 kertaa). Tutkimuksen tekoajankohtana lisävihko oli uusi (2006), mikä kasvatti erityisesti muista yhteyksistä tuttujen lisävihkon virsien osumia. Tulos saattaisi tänään olla toinen. Seurakäytössä virsi poikkeaa voitonvarmuudellaan ja uhmakkuudellaan useimpien Siionin virsien yleisestä ”maan matojen” tasolla kulkevasta hengestä.
   Vaikka virsi poistettaisiinkin kokoelmasta, ei virren herättäjäjuhlaperinteen tarvitse katketa. Tällöin palattaisiin siihen perinteeseen, missä yhden virsikirjan, ei Siionin virsistä löytyvän, virren veisaaminen päiväseuroissa korostaa liittymistä yhteiseen kirkkoon.

 

280

   Vaikka tämä kuolemaan valmistava virsi muuttuu jokaisen osalta päivä päivältä ajankohtaisemmaksi, ei tämä todennäköisesti kasvata suosiotaan (käyttötutkimuksessa lisävihkon vähiten veisatuimpia virsiä, 9 osumaa). Monissa kuoleman läheisyyden tilanteissa kaivetaan esille muita, ehkä hiukan vähemmän tilanteen luomia kysymyksiä alleviivaavia, virsiä.

 

290

   Aamuvirsien veisaamiselle ei ole, kotihartauden lisäksi, moniakaan tilanteita. Siionin virsissä on jo useita aamuvirsiä eikä tämä virsi tuo aamuvirsien kokoelmaan merkittävästi mitään uutta.

 

304

   Virren runomitta sopii hankalasti yhteiseen seuraveisuuseen. Virsi ei sisällöllisestikään tuo luovuttamatonta lisuketta Siionin virsien kokonaisuuteen.

 

305

   Jouko Ikolan Jeesuksen voi-huutoihin perustuva virsi on maailman tilaan ja omaan syyllisyyteensä heränneen virsi. Virsi kuvaa näitä teemoja niin voimallisilla ilmauksilla, että ne eivät tavoita suurimman osan veisaajien omaa ilmaisua. Virsi jää ikään kuin pinnalliseksi, jos veisaaja ei itse sanoita näitä tuntemuksia näin suurella paatoksella. Virttä esitetään näistä syistä poistettavaksi.
   Virttä 305 on käyttötutkimuksen mukaan veisattu 7 kertaa

 

310

   Virsi ei tuo mitään suurta lisäarvoa kokoelman kokonaisuuteen.

 

313

   Virsi on käyttötutkimuksen mukaan lisävihkon vähiten veisatuimpia virsiä (9 osumaa). Virressä ei ole mitään sellaista sanomaa, joka sanoittaisi osuvasti jotakin uutta tai toisi uutta näkökulmaa vanhaan. Kokoelma toimii hyvin ilman tätä virttä.

 

Tapahtuu
Pe 7.7.–9.7.
Herättäjäjuhlat Nilsiässä. Lisätietoja.
Su 16.7.
Herääminen - ooppera Paavo Ruotsalaisesta. Esitys Nivalassa. Lisätietoja
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi