”Täällä näkee tenttikirjojen vastapainoksi eläviä ihmiskasvoja!”
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

”Täällä näkee tenttikirjojen vastapainoksi eläviä ihmiskasvoja!”

Aamupala. Alatorpan tunnelmaa Helsingin Körttikodilla.

Kuva Miikka Huuskonen

 

Oulun Körttikodin asukkaita ja vierailijoita.

Körttikodit Helsingissä, Joensuussa, Kuopiossa ja Oulussa tarjoavat opiskelijoille tällaisenkin mahdollisuuden.

Mikä on Körttikoti?

Yhteisöllisyys ja edullinen asuminen ovat leimallisia Körttikodeille. Entä mitä sanovat asukkaat itse?

- Olen viihtynyt täällä tosi hyvin, kertoo Aleksi Nivala, maantieteen opiskelija Oulusta.

Lähes viiden vuoden asumiskokemuksen jälkeen Aleksi toteaa ensimmäisenä Körttis-päivänään kuulemansa neuvon toimivan edelleen:

”Körttikoti on nimenomaan koti. Ole ja elä kuin kotonasi, mutta muista, että tämä on myös muiden koti.”

Erimielisyyttä syntyy useimmiten – yllätys, yllätys, kotitöistä!

- Jos täällä jotain erimielisyyksiä on, niin ne useimmiten liittyvät yleiseen siisteyteen ja tiskeihin. Se on kuitenkin pientä, eikä mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia ole tullut vastaan.

- Ihmiset painottavat siisteydessä eri asioita ja niistä syntyy soluasumisessa erimielisyyksiä, tuumaa Helsingin Körttikodin asukas Dina Hongell, gradua vaille valmis Lähi-idän tutkimuksen maisteri.

- Körttis on todellakin enemmän kuin pelkkä katto pään päällä, siitä tulee kotisi ja sen asukkaista perheesi. Arki on paitsi eloista ja lämminhenkistä, myös hyvin järjestettyä siivousvuoroineen kaikkineen, Dina jatkaa.

Teologian opiskelija Miikka Huuskonen muutti toissa syksynä Helsingin Körttikodille suoraan lapsuudenkodistaan niin kuin useimmat muutkin asukkaat. Körttikodissa on pakko opetella elämistä erilaisten ihmisten kanssa.

- Oppiminen talon tavoille tiskeineen ja siivousvuoroineen vie aikansa. Täällä ei ole tavatonta, että joku ajattelematon valvottaa muita aamuyöllä käymällä suihkussa. Ongelmat kyllä ratkeavat, kun niistä puhutaan avoimesti.

Joensuun Körttiksellä asukkaat ovat vaihtuneet viime vuosina tiuhaan. Se harmittaa yhteiskuntapolitiikan opiskelija Mikko Nissistä.

- Ihmiset tekevät kodin, jos tekevät. Asukkaiden vaihtuvuus vaikuttaa kodin yhteiselämään, koska ihmisiin ei ehdi oikein tutustua.

Mikko on miettinyt omaa rooliaan kodin vastuuhenkilönä. - Olen yrittänyt olla helposti lähestyttävä, että en puuttuisi pelkästään epäkohtiin.

 

Parasta Körttikodissa on

Sosiaalipsykologian opintojaan viimeistelevä Sanna Heikkinen nauttii Kuopion Körttikodin rennosta meiningistä.

- On kiva, kun ei tarvi tulla pimeeseen kämppään. Täältä löytyy aina kavereita ja meillä pelaa avunanto hyvin. Jos vaikka iteltä on loppunut kahvi, voi aina lainata toiselta.

Körttikotien yhteiset keittiöt ovatkin asukkaiden suosiossa.

- Parasta Körttiksellä asumisessa on se, että tarvitsee vain avata ovi, jos kaipaa seuraa ja ystäviä, Aleksi tietää.

Dina arvostaa myös mahdollisuutta valita yhdessäolo.

- Aina löytyy seuraa, jos haluaa pelata lautapelejä, laittaa ruokaa, tai ulkoilla. Järjestämme sushi-iltamia ja lettukestejä, bileitä ja spontaaneja illanistujaisia tai sitten vaan hengailemme keittiössä.

Miikka kokee tärkeänä kodin hengen ja yhteisen aaltopituuden. Keskustelut voivat venyä myöhälle, kun jaetaan opiskelun iloja ja taakkoja, tai kaikenlaisista ihmiselämän asioita maan ja taivaan välillä.

- Kodin hengen luovat asukkaiden yhteiset tilanteet, erityisesti iltapalat ja seurat. En asu missä tahansa solussa tai kommuunissa, vaan herännäishenkisessä opiskelijayhteisössä. Tämä luo meille yhteistä maaperää.

 

Kuka pääsee asumaan?

Kaikille asukkaille herännäisyys ei ole entuudestaan tuttua. Herännäisyyshenkisyys ei ole pääsyvaatimuksena Körttikodille.

Sanna sai vinkin Körttiksestä ystävältään, joka kannusti myös hakemaan asukaspaikkaa.

- En tuntenut körttejä ja minulla oli vahvoja ennakkoluuloja koko herätysliikkeestä. Mutta muutettuani tänne, huomasin heti miten kivoja ihmiset ovat.

Hän on kokenut, että opiskelijoista todella välitetään, kun asumiskustannukset pidetään pieninä ja muullakin tavalla pyritään kiinnittämään huomiota opiskelijoiden viihtyvyyteen.

- Olen täällä huomannut, miten körttiläisyydessä onkin suvaitsevaisuutta ja avoimuutta, Sanna toteaa.

Mikolla oli seuroista jotain käsitystä, kun oli käynyt kotipaikkakunnallaan Lahdessa herättäjäjuhlilla. Hän halusi tutustua opiskelujensa alussa eri kristillisten opiskelijajärjestöjen toimintaan ja päätyi Körttikselle seuroihin.

Vähitellen hän tutustui asukkaisiin ja silloiseen yhteyshenkilöön Kristian Vepsäläiseen, joka sitten ehdotti muuttamista Körttikselle.

Dina päätyi Körttikselle sattumalta ja tutustunut siellä körttiläisyyteen, josta ei aiemmin tiennyt mitään.

- En ole oikeastaan herännyt tai edes kristitty, mutta tunnen jotain hengenheimolaisuutta körttien kanssa. Keskustellessamme maailmankatsomuksesta ja hengellisyydestä kämppisteni kanssa, olemme löytäneet monia yhteneviä kohtia. Minua onkin leikkisästi kutsuttu “piilo-körtiksi”

Aleksi muistelee kuullensa Körttikodeista jo Aholansaaren rippileirillä. Lapsuudenystävä Iida-Liisa Repo asui silloin kodilla ja rohkaisi hakemaan asukkaaksi.

Miikka kävi lukioaikana Körttikodilla seuroissa. Opiskelujensa alettua hän huomasi vierailevansa siellä opiskelu- ja kuorokavereitaan tapaamassa, joten hakeutuminen kodille oli selvää.

 

Ollaan yhtä ja samaa perhettä

Herättäjä-Yhdistyksen opiskelijatyöstä ja körttikotitoiminnasta vastaava pastori Raisa Jarkkola kertoo monien kristillisten ylioppilaskotien lopettaneen toimintansa taloudellisista syistä, viimeisimpänä Suomen Lähetysseuran opiskelijakoti. Helsingissä toimivat edelleen Körttikodin lisäksi Ylioppilaskoti Konvikti ja Lestadiolaisten ylioppilaskoti.

- Heränneiden ylioppilaskodit, eli Körttikodit tarjoavat reilusti hengellisen, mutta myös monenlaisille ihmisille avoimen yhteisön pohtia ja rakentaa itseään. Vaikka muualla voi joutua perustelemaan ja ottamaan kantaa seuraliikkeen, luterilaisuuden tai kristinuskon puolesta, ovat Körttikodit paikkoja joissa näin ei tarvitsisi tehdä, Raisa kertoo.

Heränneiden ylioppilaskodit ovat yksi herännäishenkisen kasvatuksen kulmakiviä. Körttikotien yhteisöllisyys ulottuu sukupolvien läpi.

- ”Kodin tyttäret ja pojat” kokevat suurta yhteenkuuluvuuden tunnetta ikään katsomatta Tätä todistaa se, että aina löytyy yhteisiä keskustelunaiheita ja muisteluja, Raisa sanoo.

 

Sattumuksia Körttikodeilla

Körttikodeilla on omat sisäpiirin juttunsa ja tarinansa ja kai ne tunnetaan kodin ulkopuolellakin näiden tarinoiden valossa.

Muuttaessaan Alatorppaan, Miikka löysi huoneestaan vanhojen joulukoristeiden ja alushousujen lisäksi pöytäliinan ja tietokoneen emolevyn.

- Nämä kuuluvat menneiden torpparien perintöön, jonka hävittämistä eivät muut katso hyvällä. Olen kuitenkin omavaltaisesti siivonnut osan Alatorpan reliikeistä pois. Aina voi luottaa siihen, että tekonsa saa anteeksi, Miikka heittää alatorppahuumoria.

Aleksi muistelee, miten eräänä kesäiltana soi ovikello ja tuntematon mies kysyi: "Onko tämä oikeasti Heränneiden Ylioppilaskoti?". Saatuaan myöntävän vastauksen, hän pyysi puhelinta lainaan, koska hänen omastaan oli loppunut akku.

- Kävi ilmi, että mies oli samana päivänä vapautunut vankilasta. Iltapäivän aikana häneltä oli jo ehditty huijata rahat asekauppojen yhteydessä. Lisää vaikeuksia aiheutti se, että ystävät olivat hänen vankilavuosiensa aikana vaihtaneet asuinpaikkaa tai eivät vastanneet puhelimeen. Lainattuaan puhelinta hän lähti melko reippaana eteenpäin.

Seuroja pidetään säännöllisesti kaikilla Körttikodeilla. Aleksin mielestä opiskelijaseuroihin onkin ollut helppo mennä, koska seurapaikka on seinän takana olohuoneessa.

Mikko on kokenut seurojen katkaisevan arkea. Hyviä muistoja on Joensuun Körttikodin 10-vuotisjuhlaviikonlopusta viime syksyltä, kun väkimäärä, 30 seuravierasta yllätti juhlajärjestelijät. Kaikille riitti tilaa ja tunnelma oli hieno.

- Kyllä tämä ajanjakso elämässäni tulee jäämään ikuisesti mieleeni, Mikko tuumaa.

Johanna Sointula

 

Heränneiden ylioppilaskoti, Körttikoti, Körttis

  • Perustaja Aarne Roering 1928 Helsinki. Tavoitteena oli tarjota edullinen, herännäishenkinen koti maalta tuleville opiskelijoille
  • Herättäjä-Yhdistys toimii ylläpitäjänä.
  • Ylioppilaskoteja on Oulussa (4 asukaspaikkaa), Joensuussa (4), Kuopiossa (7) ja Helsingissä (21)
  • Ensimmäiset naiset muuttivat syksyllä 1974
  • Asukkaat ovat eri alojen opiskelijoita, Helsingissä noin puolet on teologeja
  • Asukkaaksi haetaan heinäkuussa. Syksyn 2016 asukashaku päättyy 15.7. Hakemukset Raisa Jarkkolalle osoitteeseen Ratakatu 1a A3, 00120 Helsinki tai **@**. Kuoreen tai viestin otsikkokenttään on laitettava maininta ”ASUKASHAKEMUS”
  • Asukkaaksi otetaan ensisijaisesti täysi-ikäisiä päätoimisia opiskelijoita

 

Tue Heränneiden ylioppilaskotien toimintaa

antamalla lahja Herättäjä-Yhdistyksen kevätkeräykseen:

FI29 4747 0010 0394 77

viestikenttään teksti: Ylioppilaskodit

(Herättäjä-Yhdistys ry:llä on rahankeräyslupa POL-2014-17522, myönnetty 5.6.2015)

 

 

 

Tapahtuu
Pe 7.7.–9.7.
Herättäjäjuhlat Nilsiässä. Lisätietoja.
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi