Diakoniatyöntekijä on lähiössä lähellä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Diakoniatyöntekijä on lähiössä lähellä

- Avun tarve on täällä Sampolassa suurempi kuin, mitä resurssimme ovat. Mietin usein, millä tavalla voisin vastata siihen hätään, mitä täällä on, kertoo Porin Teljän seurakunnan diakoniatyöntekijä Marja-Terttu Sundell.

Sampolan lähiö Porissa syntyi 1970-luvun alussa, jolloin kaupungin asukasluku ja teollisuuden työpaikat lisääntyivät voimakkaasti. Lähiön ostoskeskuksen edustalla on kuvanveistäjä Kerttu Horilan luoma keramiikkareliefi.

Diakoniatyöntekijä Marja-Terttu Sundell on vierellä kulkija, joka kuuntelee, ohjaaja, kannustaa ja rukoilee.

- Kun elämäänsä tuskastunut ihminen tulee vastaanotolleni, hän ikään kuin levittää tähän pöydälle kaikki ongelmansa. Alamme yhdessä etsiä siitä sekamelskasta langan päitä, jotka voisivat auttaa häntä selvittämään elämänsä tilannetta. Yritän ohjata häntä eteenpäin vaikka varaamalla ajan seuraavaan etappiin, kuten Kelaan, sosiaalitoimeen tai lastensuojeluun, kertoo Porin Teljän seurakunnan diakoniatyöntekijä Marja-Terttu Sundell.

Hänen työpaikkansa on ollut vuodesta 1996 lähtien Sampolan lähiö. Virka perustettiin silloin vastaamaan lähiössä ilmenneisiin mielenterveys- ja päihdeongelmiin, joita erityisesti pitkittynyt työttömyys oli saanut aikaan.

Avun tarvitsijoiden määrässä on vuosien aikana ollut pieniä heilahteluja suuntaan ja toiseen. Tänä päivänä apua hakevien ongelmat ovat entistä monimutkaisempia.

- Taloudellisen avun tarve on taas voimakkaasti kasvussa, Sundell kertoo lähiön tämän hetkisestä tilanteesta.

 

Lähiö ajan hengen mukaan

Sampolan lähiö Porissa syntyi 1970-luvun alussa, jolloin kaupungin asukasluku ja teollisuuden työpaikat lisääntyivät voimakkaasti. Outokummun tehdas sijaitsee Sampolan läheisyydessä.

Reilun kolmen kilometrin päähän kaupungin keskustasta kaavoitettiin tasaiselle peltoaukiolle 4 000 asukkaan asumalähiö, joka koostui kerrostaloista ja omakotitaloista.

Sampolan maineeseen on liittynyt kautta vuosien negatiivisuutta. Sen taustalla ovat vaikuttaneet erityisesti pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvat ongelmat.

Viimeisten vuosien aikana Sampolan lähiöön on muuttanut enenevässä määrin monikulttuurista väkeä. Lapsiperheiden osuus on pienentynyt ja vastaavasti iäkkäiden asujien määrä on kasvanut. Lähiön palveluja on vähennetty, sen sijaan Teljän seurakunnan toimitilat ja diakoniatyöntekijä ovat pysyneet alueella.

 

Köyhyyskin periytyy

Marja-Tertun työhuone kertoo hänen ajatuksestaan työnsä painopisteestä: toimitilakin on luotu ihmisen kohtaamista varten.

Aloittaessaan virassaan, hän lähti etsimään ihmisiä lähiön sydämestä, Sampolan kauppakeskuksen pubista.

- Aluksi sain juoda kahvini yksin, mutta vähitellen ihmiset tulivat juttelemaan. Kerroin heille kuka olen ja mistä minut löytää, jos he haluavat selvin päin selvitellä ongelmiaan.

Diakoniatyön vastaanotolle alettiin löytää ja kahdenkymmenen vuoden aikana on syntynyt myös vakioasiakassuhteita – valitettavasti, toteaa Marja-Terttu.

- Myös uusia asiakkaita tulee päivittäin. Pääasiallinen syy vastaanotolle tulemiselle on asiakkaan heikentynyt taloudellinen tilanne.

Marja-Tertulle on tärkeää olla lähellä alueensa ihmisiä. Välillä hän siirsi työtilansa kauppakeskuksessa toimivan Sampolan Asukastuvan tiloihin. Pieni työhuone oli keskeisellä paikalla, mutta se ei taannut asiakkaille mitään yksityisyyttä, joten hän palasi takaisin seurakunnan tiloihin, lähelle kauppakeskusta.

Työssään hän on nähnyt, miten köyhyys periytyy eteenpäin. Hänellä on asiakkaita, joiden kohdalla huono-osaisuus on periytynyt jo kolmanteen polveen asti.

Köyhyys ei ole vain aineellisten resurssien puutetta, se syö ihmisen voimavaroja kokonaisvaltaisesti. Vaikutukset heijastuvat myös ihmisen sosiaaliseen ja psyykkiseen tilaan. Köyhyys ja sen seuraukset siirtyvät usein sukupolvelta toiselle.

- Lapset ja nuoret saavat kotoaan elämisen mallin, jonka muuttaminen ei ole helppoa. Olen nähnyt, miten esimerkiksi työttömät vanhemmat kannustavat lastaan opiskelemaan. Tosiasia on kuitenkin se, että heidän lapsellaan on matalampi kynnys ajautua samaan kierteeseen kuin missä he itse ovat.

 

Erään asiakkaan tavallinen tarina, mutta myös erilainen

Lähes kymmenen vuotta sitten Marja-Tertun vastaanotolle tuli noin 40-vuotias työtön asiakas kysymään taloudellista avustusta muuttokuluihinsa. Taustalla oli avioero päihdeongelmaisesta ja väkivaltaisesta puolisosta.

Asiakas oli löytänyt Sampolasta sopivan vuokra-asunnon, jonne oli muuttamassa 8-vuotiaan lapsensa kanssa.

Asiakassuhde on jatkunut näihin päiviin asti ja he ovat tavanneet säännöllisesti. Tapaamisten aiheet ovat liittyneet pitkittyneen työttömyyden aiheuttamiin ongelmiin, mutta myös hengelliset asiat ovat olleet esillä.

Keskusteluissa on purettu asiakkaan omaa alkoholin käyttöä, jaksamistaan yksinhuoltajana ja kasvavan lapsen kasvatusvastuuta.

Yksinhuoltajan monin tavoin vaikeassa perhetilanteessa, on tällä hetkellä myös ilon aiheita. Lähiönuorista poiketen tämä yksinhuoltajan lapsi on selvittänyt koulunsa hyvin.

- Lapsi on saanut vanhemmaltaan kannustusta ja on menestynyt hyvin myös harrastuksessaan, johon olen hankkinut avustusta, Marja-Terttu kertoo.

 

Yhteistyöllä eteenpäin

Diakoniatyössä tarvitaan Marja-Tertun kokemuksen mukaan laaja-alaista yhteistyötä niin kaupungin kuin seurakunnan muiden toimijoiden kanssa.

Sampolan lähiössä on toiminut muutamia projekteja, joissa diakoniatyö on ollut mukana. Artelli-projektissa Marja-Tertulla oli työpari. Erilaisia ryhmiä kokoontui, miehillä oli työpaja, jossa saattoi tehdä remppatöitä ja projektin päätteeksi tehtiin Lapin matka.

- Kun projekti päättyi, toimintakin loppui. Hankkeet eivät pystyneet tuottamaan toimintaansa, eikä seurakunnassa ollut resursseja jatkaa toimintaa. Projekti kuitenkin mahdollisti vertaistukiryhmiä. Päihteettömissä ryhmissä tutustuttiin toisiinsa ja puuhasteltiin juttuja, joita ei oltu tehty vuosikausiin.

Tällä hetkellä Sampolan lähiön ikärakenteessa tapahtunut muutos aiheuttaa diakoniatyölle paineita satsata enemmän vanhustyöhön.

- Yksinäisten vanhusten löytäminen olisi tärkeää, Marja-Terttu toteaa.

Kaksi vanhusten ryhmää on jo toiminnassa ja kerran viikossa on avoin vastaanotto. Vanhukset tulevat yleensä mittauttamaan verenpainettaan, mutta kuulumisetkin ehditään siinä vaihtaa.

- Lähiössä ei ole säännöllistä terveydenhoitajan vastaanottoa, joten tänne on vanhusten helppo tulla, Marja-Terttu perustelee.

Vapaaehtoisten kanssa hän järjestää Sampolaan tapahtumia. Lauluillat, joulurauhan julistaminen ja sampolalaisten messu ovat suosittuja. Yhteisen retken omavastuu pidetään niin pienenä, että jokaisella on mahdollisuus osallistua siihen.

- Iäkkäät vapaaehtoiset ovat innokkaasti mukana, mutta toivovat joukkoonsa jo nuorempiakin. Minulle ryhmä on tärkeä, koska saan heiltä kuulla kentän äänen, sampolalaisten ajatuksia ja toiveita.

Yhteistyössä seurakunnan diakoniapastorin kanssa aloitettiin viime keväänä päihdeongelmaisten ryhmän kokoontumiset.

Kolmen vuoden ajan Teljän seurakunnassa on toteutettu Tukholmasta haetun mallin mukaisesti ns. Syke – päivää. Marja-Terttu on saanut vähitellen myös sampolalaisia mukaan Teljän kirkolle, missä joka keskiviikko aloitetaan päivä hartaushetkellä ja ruokailulla. Päivän aikana voi osallistua seurakunnan työntekijöiden vetämiin ryhmiin, kuten laulaa virsiä tai tutkia Raamattua. Kirpputorilta saa hakea tarvitsemaansa ja lapsillekin on toimintaa.

 

Kuuntelijalla on kuuntelijansa

- Avun tarve on täällä Sampolassa suurempi kuin, mitä resurssimme ovat. Mietin usein, millä tavalla voisin vastata siihen hätään, mitä täällä on, että ihminen kokisi tulleensa autetuksi? Marja-Terttu kertoo.

Esimiehen ja työtovereiden antama tuki auttaa jaksamaan haastavassa työssä. Marja-Terttu pitää tärkeänä myös työnohjausta, perheensä antamaa tukea ja oman hengellisen elämän hoitamista.

Hän korostaakin diakoniatyön hengellisen puolen merkitystä. Diakoniatyön vastaanotolle tuleva asiakas on tietoinen siitä, että on tullut kirkon työntekijän luo apua hakemaan.

- Vaikka välillä tunnen olevani sosiaalityöntekijä, puhumme asiakkaan kanssa myös hengellisistä asioista ja rukoilemme. Olen huomannut, miten rukoileminen tuo asiakkaalle valtavaa lohtua, se huojentaa myös minua, Marja-Terttu Sundell toteaa.

Johanna Sointula

 

Tapahtuu
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
Ti 5.9.
Klo 20.00
Siioninvirsiseurat Pyhän Laurin kappelissa Äkäslompolossa.
Pe 8.9.
Klo 20.00
Suomi 100 Juhlavuoden Ruskakonsertti Siionin virsin Pyhän Laurin kappelissa Äkäslompolossa. Esa Ruuttunen, baritoni, Jenni Ljung, piano Ohjelma 25 €/aikuinen ja 15 €/lapset alle 16 v.
Pe 22.9.–24.9.
Körttifoorumi Aholansaaressa. Lisätietoja.
Su 15.10.
Klo 10.00
Nilsiän herättäjäjuhlien kiitospyhä Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
La 14.4.–20.4.2018
Hihtomatka Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi