Mahdollisuuksien maaseutu
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Mahdollisuuksien maaseutu

Minna Kettunen on emäntä ja yrittäjä Väärnin Pappilassa Lapinlahdella. Paikasta tuli pappila jo 1760-luvulla eli ennen Paavo Ruotsalaisen syntymää. Nykyinen pappilarakennus on valmistunut vuonna 1839, ja sitä edelsi pari pienempää pappilarakennusta.

Kuva: Eino Rissanen
 

”Maalla on totuttu satokausien vaihteluun ja yhteisvastuuseen. Maaseudun perinteestä löytyy elämänuskoa ja luottamusta siihen, että tulevaisuus on hyvä, vaikka se voi huolettaakin”, toteaa Lapinlahden kirkkoherra Lauri Jäntti.

Millaista on maaseudun henki ja elämä Lapinlahdella? Siitä kertovat Väärnin Pappilan emäntä Minna Kettunen ja kirkkoherra Lauri Jäntti

* Maaseudulla sijaitsee monen suomalaisen koti.

* Lähes kolmannes meistä suomalaisista asuu maaseudulla.

* Maaseutu on myös monelle kaupungissa asuvalle tärkeä vapaa-ajan ympäristö ja lomanviettopaikka.

* Monissa maaseutukunnissa asukasluku kaksinkertaistuu tai jopa kolminkertaistuu loma-aikoina

* Maaseutu elää suurten ja nopeiden muutosten keskellä.

* Maaseutua ei voi ajatella yhtenä, yhtenäisenä maaseutuna. Neljä erilaista aluetta ovat: kaupunkien läheinen maaseutu, maaseudun paikalliskeskukset, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu.

* Suomi on yksi Euroopan maaseutumaisimmista maista.

* Maamme pinta-alasta yli 95 % on maaseutua.

 

Kirkon maaseututoimikunnan toukokuussa julkaisema Kirkon maaseutulinjaukset 2015, Lähiseurakunta — maaseudun henki ja elämä pohtii ratkaisuja maaseudun tilanteeseen.

Kirkko näkee tärkeänä, että maaseudun elinvoimaisuus säilyy ja siellä asuvien ihmisten hyvinvointi varmistetaan. Seurakuntien rooli paikallisyhteisönä korostuu entisestään.

Kirkon maaseutulinjauksissa tarjotaan keskittämiseen tähtäävän politiikan rinnalle ymmärrystä sekä työtä pienen ja paikallisen vahvistamiseksi. Yhteiskuntaa tulisi kehittää ihminen edellä ja talouden pitäisi olla vain väline.

- Seurakunnan tulee pysyä ihmisten lähellä myös siellä, missä yhteiskunnan palvelut ohenevat, toteaa kirkon maaseututoimikunnan puheenjohtaja Lauri Jäntti.

- Ihmisten tulisi voida kokea, että seurakunta on olemassa ja tavoitettavissa. Tärkeintä on läsnäolo, hän jatkaa.

Miten tämä tehtävä toteutetaan myös kaikkein syrjäisimmässä maaseudun kolkassa?

- Läsnäolon toteuttaminen on mietittävä paikallisella tasolla ja etsittävä paikallisia ratkaisuja. Toteutus, joka toimii Ruuhka-Suomessa, ei toimi samalla tavalla Utsjoella.

Kirkon maaseutulinjauksissa ei anneta kaiken kattavia toimintamalleja, koska on mahdotonta luoda yhtenäisiä ratkaisuja erilaisille alueille. Tarjolla on sen sijaan suuntaviivoja ja virikkeitä.

- Kaikille sopivaa, yhtenäistä käytäntöä ajettiin myös seurakuntarakenteen uudistuspaketissa, joka hylättiin kevään kirkolliskokouksessa. Hyvä näin, koska erilaiset lähtökohdat edellyttävät paikallisia ratkaisuja myös seurakuntarakenteissa, Lauri Jäntti toteaa.

Jäntti edustaa kirkkoa Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä (YTR). Se on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin ja laaja verkosto. YTR esittelee Maaseutupolitiikan kokonaisohjelmassa 2014-2020 maaseutuvaikutuksien arviointien tekemistä kunta- ja seurakuntaliitosten valmisteluissa.

Rakenneuudistusten maaseutuvaikutuksien arvioimista suositellaan myös Kirkon maaseutulinjauksissa 2015 ja annetaan siihen ohjeet.

 

Maaseudun henki ja elämä Lapinlahdella

Ylä-Savossa sijaitseva Lapinlahti on reilun 10 000 asukkaan kunta. Lauri Jäntti on toiminut seurakunnan kirkkoherrana 18 vuotta ja sitä ennen yhdeksän vuotta Lapinlahdella sijaitsevan Portaanpään opiston rehtorina.

Hän kertoo asuvansa perheensä kanssa syrjäkylällä, jonne keskustasta on 20 kilometrin matka.

- Maaseudulla on oma rauha. Luonnossa oleskelukin tekee ihmiselle hyvää, Jäntti väittää.

Eläminen luonnon rytmissä on hänelle merkityksellistä. Olohuoneen ikkunasta voi seurata, miten järvi elää eri vuodenajoissa ja kodin lähistöltä löytyy hyviä aineksia ruokailuun.

Lapinlahti luokitellaan ydinmaaseuduksi. Seurakunnan kannalta se tarkoittaa sitä, että työntekijöitä löytyy ja pystytään toimimaan vanhalla mallilla.

Seurakunnalla on kuitenkin isoja haasteita. Negatiivinen kehityssuunta on vuositasolla 1-2 prosentin luokkaa. Seurakuntaan liittyy vähemmän kuin siitä eroaa ja ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy.

- Muutosvauhti on suhteellisen hidasta, mutta opettelemme elämään siinä tilanteessa, että seuraava vuosi on niukempi kuin edeltäjänsä.

Seurakunnassa tilanne ei ole aiheuttanut lamaantumista vaan tulevaisuutta katsellaan luottavaisin mielin.

- Olemme päättäneet keskittyä mahdollisuuksiin, eikä uhkiin, kirkkoherra Jäntti kertoo.

Resurssien niukkenemisen myötä seurakunnassa on alettu entistä enemmän vaalia yhteistyötä, rohkeutta ja luovuutta. Yhteistyötä tehdään työalojen sisällä, seurakuntalaisten kanssa ja yhteistyökumppaneidemme kanssa.

Jäntti kertoo esimerkin, miten vierailevalle ryhmälle kirkon esittelyn hoitivat diakoniatyöntekijä, kanttori ja nuorisotyöntekijä. Vieraat olivat ihmetellen ihastelleet kolmikon yhteistyötä.

Seurakunnan nuorisotyö tekee tiivistä yhteistyötä kunnan nuorisotyön kanssa. Lapinlahtelainen nuori ei Jäntin mukaan välttämättä edes tiedä, kuka on seurakunnan nuorisotyöntekijä. Nuori saattaakin kysyä vaikka rippikoulusta kunnan nuorisotyöntekijältä, joka myös tietää siitä!

- Maaseudulla on opittu siihen, että yksin ei pärjää. Täällä on luontevaa toimia yhdessä.

 

Yhteistyön tulos – Paavon patikka

Lapinlahden seurakunnan ja paikallisen yrityksen Väärnin Pappilan yhteistyönä toteutettiin kesäkuussa Paavon patikka - Soratien pyhiinvaellus.

Paavon patikka, noin 20 kilometrin mittainen vaellus tarjoaa mahdollisuuden pyhiinvaellukseen Savon sorateillä seutukunnan omaan historiaan liittyvän henkilön Paavo Ruotsalaisen (1777-1852) merkeissä.

Paavon patikka on matka sekä toisten kulkijoiden seurassa että yksin omine ajatuksineen. Se antaa mahdollisuuden oman elämän mietiskelyyn kauniissa luonnonmaisemissa kulkien.

Paavon patikan ideasta ja käsikirjoituksesta vastaa Väärnin Pappilan emäntä Minna Kettunen. Retriitinohjaaja Minna Karttunen toimii patikanohjaajana. Idea syntyi yhteistyöneuvotteluissa Aholansaaren Tytti Lintusen ja retriitinohjaaja Minna Karttusen kanssa.

- Olin miettinyt pitkään, miten toteutettaisiin omissa maisemissamme ja oman perintömme jalanjäljissä kulkeva pyhiinvaellus, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta matkustaa ulkomaille esim. Santiago de Compostelaan vaeltamaan, Minna Kettunen kertoo.

Yksi hänen tavoitteistaan on jo täyttynyt, kun yhteistyö Lapinlahden seurakunnan kanssa on syntynyt.

- Seurakunta on sitoutunut siihen, että Paavon patikka toteutetaan yhteistyössä vuosittain kesäkuun alkupuolen lauantaina. Erilaiset ryhmät voivat tilata patikkaa ohjelmapalveluna haluamanaan ajankohtana.

Vaellus kulkee Paavo Ruotsalaisen syntymäkylältä Tölvältä Väärniin, jossa oli pappila jo hänen aikanaan. Reitin varrella on pysäkkejä, joissa ohjaaja lukee Paavon elämään liittyvän tekstin ja pienen mietiskelytekstin. Yhdessä veisataan Paavon seuraliikkeen käyttämiä Siionin virsiä.

Minna Kettunen toivoo, että Paavon patikka herättäisi patikoijissa kiitollisuutta kaiken Hyvän antajaa kohtaan ja halua toimia Hänen “hommissaan” omalla paikallaan ja tavallaan.

- Jos jollekin heräisi halu parantaa huonoja ihmissuhteitaan, sekin olisi hienoa, hän lisää.

Kirkkoherra Lauri Jäntti oli mukana Paavon patikan testiryhmässä huhtikuussa.

- Paavon patikka palvelee ihmistä kokonaisvaltaisesti. Siinä ovat fyysinen -, henkinen - ja hengellinen puoli hienosti yhdistettynä.

 

Johanna Sointula

http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content3B14A8

www.vaarninpappila.fi

www.maaseutupolitiikka.fi

 

 

Tapahtuu
Pe 15.12.
Klo 18
Uusin kirkkain sävelin -kuorokonsertti Oulunkylän vanhassa kirkossa. Lisätietoja
Pe 2.2.–4.2.
Seuraliikepäivät Aholansaaressa. Lisätietoja.
Su 18.2.
Klo 10.00
Siionin virsien juhlasunnuntai Kokkolassa. Lisätietoja
Pe 2.3.–4.3.2018
Lähde Herättäjä-Yhdistyksen matkalle Tallinnaan ja Taluun. Lisätietoja.
La 10.3.–11.3.2018
Talviveisuut Ylihärmässä. Lisätietoja.
La 14.4.–20.4.2018
Kevätretki Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi