”Yhteiskunnassa tarvitaan äitien viisautta”
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

”Yhteiskunnassa tarvitaan äitien viisautta”

”Jaksan luottaa hyvyyteen koska olen itse saanut kohdata sitä", kertoo kirjailija Sirpa Kähkönen.

Kuva Tommi Tuomi/Otava

 

Kirjailija Sirpa Kähkösen (s. 1964 Kuopio) teoksissa historia konkretisoituu elämäksi, jossa tavallinen ihminen elää omaa arkeaan itsekseen ja yhdessä muiden kanssa.

Kähkösen historiallisten romaanien sarjan kerrotaan saaneen alkunsa kysymyksistä, jotka liittyivät kirjailijan oman suvun historiaan ja hänen haluunsa ymmärtää suvun ristiriitoja ja vaiteliaisuutta.

Tietokirja Vihan ja rakkauden liekit, Kohtalona 1930-luvun Suomi ilmestyi vuonna 2010. Kirja kertoo kirjailijan äidinisästä Lauri Tuomaisesta (1904–1971). Teos oli vuoden 2010 Tieto-Finlandia-palkintoehdokkaana.

Vihan ja rakkauden liekit kuvaa 1920- ja 30-lukujen jännittynyttä poliittista tilannetta Suomessa. Kärjistyneessä ilmapiirissä äärimmäinen oikeisto ja vasemmisto ottivat rajusti yhteen ja sisällissodan vääryyksiä kostettiin puolin ja toisin, myös poliittiset vangitsemiset olivat todellisuutta. Yhteiskunta oli jakautunut kahtia.

Osa kommunisteista tuomittiin vankeuteen ja toiset pakenivat itärajan yli päätyen siellä Stalinin vainojen uhreiksi. Lauri Tuomainen suoritti tuomiotaan valtiopetoksen yrityksestä kahteen otteeseen (1928-1930 ja 1932-1938) Tammisaaren pakkotyölaitoksessa ja Riihimäen vankilassa.

Teos avaa lähihistorian tapahtumia ja niissä mukana eläneet saavat ihmisen hahmon. Kirjailija taustoittaa tilanteita tasapuolisesti, yhteistä ymmärrystä hakien.

Lukijana alkaa peilata lähihistorian tapahtumia tähän päivään ja kysellä itseltään. Mikä synnyttää vihan ja väkivallan? Kuinka oppisin hyväksymään erilaiset ihmiset? Miten ääri-ilmiöt syntyvät? Löytyykö vielä ihmisiä, jotka omalla toiminnallaan kertovat välittämisestä, ihmisten välisestä ystävyydestä, antaen näin toivoa ja käsityksen hyvästä?

 

Ymmärrystä, sovintoa ja rauhaa

Kirjailija Sirpa Kähkönen kirjoittaa: “Minä kerron romaaneissani ihmisen pohjimmaisesta hyvyydestä juuri sen lyijynraskaan takia, jonka perin isoisältäni. Perin näkymän maisemaan, josta ovat kadonneet maamerkit.”

 

Mistä saat voimaa, miten jaksat luottaa hyvyyteen?

- Saan voimaa siitä, että minulla on tehtävä. Tämä tehtävä liittyy vaikeiden asioiden avaamiseen ja sitä kautta yhteyden hakemiseen. Jos lukijani käsittävät, että muillakin on ollut samanlaisia kokemuksia ja vapautuvat salailun taakasta, olen päässyt päämäärääni.

- 1900-luvun historiaan liittyy paljon taakkoja ja tunnistamatonta surua, vihaa ja häpeää. Näiden tutkiminen on minusta tärkeää. Psykoanalyytikot puhuvat taakkasiirtymistä. Niistä on paljolti kysymys sukuihin haudatuissa salaisuuksissa.

- Jaksan luottaa hyvyyteen koska olen itse saanut kohdata sitä.

 

Jos hyvyyden vastakohtana on viha, niin miten siitä pääsee eroon?

- En tiedä mikä on hyvyyden vastakohta. Ehkä välinpitämättömyys tai passiivisuus? Viha ja hyvyys voivat asua samassa ihmisessä. Peri-inhimillisestä vihasta tunteena ei voi päästä eroon, mutta peritystä vihasta voi ja täytyy minun näkemykseni mukaan päästä irti, jottemme toteuttaisi toisten meille antamia tehtäviä toisessa, jo muuttuneessa ajassa.

 

Miten olet onnistunut voittamaan isoisäsi hirvittävät kokemukset niin, ettei kirjasi tekstissä tunnu katkeruus, musta-valkoinen hyvä-paha-ajattelu tai syyllisten etsiminen?

- Olen ottanut isoisäni kokemukset osaksi itseäni, matkannut sinne missä hän eli, yhteiskuntaan ja aikaan, jotka olivat perustavanlaatuisesti toiset, ja koettanut kaikin voimin tajuta millaiset olivat silloin yhteiskunnan eri puolten näkemykset.

- Olen ymmärtänyt ettei minun tehtäväni ole tuomita menneitä, vaan tutkia omaa taakkaani ja näyttää sen kautta, kuinka viha periytyy ja kuinka perittyä vihaa, surua, ahdistusta ja häpeää voi tietämisen ja ymmärtämisen kautta käsitellä. Sillä tavoin alankin siirtää ymmärrystä, sovintoa ja rauhaa.

 

Vihan ja rakkauden liekit - kirjassasi tuot esiin ihmisiä, jotka uskaltavat toimia toisin. Esimerkiksi Mary Pekkala ja hänen perustamansa Vankien apu, tai saksalainen sotilas Toni Rap tai Gunnar Keltamäki. He puolustavat teoillaan ihmisyyttä ja hyvyyttä.

Millaisin ajatuksin olet tuonut kirjassasi ihmiset näkyviksi?

- Olen kaikki kirjani ihmiset tuonut näkyviin mahdollisimman moniulotteisina, jotta lukija käsittäisi, kuinka monin eri tavoin historian vaikeissakin tilanteissa voi toimia. Valinta on kaikissa oloissa lopulta yksilön itsensä tehtävä.

 

Elämme aikaa, jossa eriarvoisuus ja yhteiskunnan kahtiajakautuminen ovat todellisuutta ja ääri-ilmiöt ovat voimistuneet.

Miten pitäisi toimia, että me ihmiset ymmärtäisimme paremmin toisiamme?

- Yhteisön voimaa pitäisi korostaa, vanhempien ihmisten kokemusta ja viisautta kunnioittaa. Ne jotka ovat kokeneet sodan kauheuden mutta myös vaikeiden aikojen tuottaman yhteisöllisyyden tunteen, voivat opettaa meitä siinä miten kriisiaikoina ihmisen tulisi toimia.

- Kaikkien tulisi ymmärtää kansalaisvastuunsa eikä sokeasti kuunnella johtajia. Ihmisten pitäisi hoitaa ja lohduttaa toisiaan. Yhteiskunnassa tarvitaan äitien viisautta.

 

Miten tullaan ihmiseksi? Hirvittävien kokemustenko kautta? Kuinka monta kurssia on käytävä tai opasta luettava? Onko hyvä ihminen uskottava?

- Hyvä ihminen on uskottava. Hyvä ihminenkään ei ole hyvä kokonaan vaan hänessäkin on vikoja, mutta hän rohkenee tunnustaa ne. Hän ei pakene pintakiillon taakse eikä syytä muita vioistaan. Hyvä ihminen kuuntelee herkästi muita ja itseään. Vaikeudet kasvattavat ihmistä, jolleivät ne ole niin suuria, että ne rikkovat. Ukkini ei ollut kärsivällinen isä mutta vanhuudessaan hän oli hellä ja hyvä isoisä.

 

Kirjoitit taannoin sosiaalisessa mediassa: “Poliitikot vaihtuvat, taide pysyy ihmisten sydämissä.”

Miten taide voi yhdistää erilaisia ihmisiä?

- Taide voi antaa liittymisen kokemuksen niille, jotka ovat kokeneet, ettei heitä eikä heidän tarinaansa kuulla eikä hyväksytä. Taide voi toimia siten sovituksen ja harmonian lähteenä. Taide voi onnellistuttaa ihmistä vaikka se käsittelisi raskaita ja ratkaisemattomia ristiriitoja.

- Tarinan liike muistuttaa keinuttamisen liikettä; sanat ja kuvat ja äänet voivat hoivata ihmistä ja herättää uinuvia voimavaroja.

Johanna Sointula

Tapahtuu
Pe 22.9.–24.9.
Körttifoorumi Aholansaaressa. Lisätietoja.
La 7.10.
Koulutuspäivä Lapualla seurapuhujille, seuraveisaajille ja paikallisosastoille. Ilmoittautuminen 29.9.2017 mennessä. Lisätietoja
Su 15.10.
Klo 10.00
Nilsiän herättäjäjuhlien kiitospyhä Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
La 14.4.–20.4.2018
Hihtomatka Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi