Taiteella ei ole rajoja
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Taiteella ei ole rajoja

”Taiteilijana toivon voivani tehdä tästä maailmasta värikkäämmän ja saada ihmiset ajattelemaan”, Reetta-Sofia Maunumaa kertoo.

Reetta-Sofian, taiteilijanimeltään Sofia Saikåin, töissä on valokuvan tarkkuutta. Kuvassa lyijykynäpiirros, "Körttiukko".

 

- Rakastan taidetta, kulttuuria ja ihmisiä! Ilman taidetta ei ole elämää eikä kulttuuria, väittää Reetta-Sofia Maunumaa.

Klassista maalaustaidetta Pietarin taideakatemiassa opiskeleva Reetta-Sofia, 23, on seurannut ihanteitaan Venäjälle asti. Kilometreissä mitattuna etäisyys kotimaan ja opiskelukaupungin välillä ei ole suuri, mutta kulttuuriset erot ovat melkoiset.

 

- Pari ensimmäistä kuukautta olivat yhtä vuoristorataa ja epätoivon hetkiä oli aluksi paljon. Pelotti olla yksin vieraassa paikassa, hän kuvailee viime syksyn tuntojaan koulun alkaessa.

Haasteista ja seikkailuistakin nauttiva, perusoptimistinen Reetta-Sofia teki aluksi tuttavuutta kulttuurishokin kanssa. Vähitellen arki kuitenkin alkoi rullata ja venäjänkieli sujua. Uudet ystävyyssuhteet auttoivat sopeutumisessa.

 

Elämäkin on valon ja varjon vuorottelua

Vasilin saarella sijaitseva 250-vuotias Pietarin taideakatemia, eli Pietarin Repinille nimetty maalaustaiteen, kuvanveiston ja arkkitehtuurin valtiollinen akateeminen instituutti on Venäjän arvostetuin kuvataiteen oppilaitos.

Reetta-Sofia löysi klassisen maalaustaiteen omaksi lajikseen opiskeltuaan vuoden Kotkassa Repin-instituutissa, joka on Pietarin taideakatemian ”sivupiste”.

Reetta-Sofian, taiteilijanimeltään Sofia Saikåin, töissä on valokuvan tarkkuutta. Pysähtyneessä hetkessä voi kuulla myös musiikkia tuntea elämän lämpöä ja karheutta. Katsojana jää ihmettelemään, miten viivasta syntyy muoto ja miten valon ja varjon vuorottelut luovat kuvan.

- Taiteilijana toivon voivani tehdä tästä maailmasta värikkäämmän ja saada ihmiset ajattelemaan. Haluan kertoa menneestä, nykyhetkestä ja tulevasta.

Ulkomaalaisilla opiskelijoilla on ensimmäinen vuosi Pietarin taideakatemiassa valmistava. Sen jälkeen he voivat hakea varsinaisille vuosikursseille.

Valmistavalle vuosikurssille ei ole pääsykoetta, vaan valinnat tehdään opiskelijoiden töiden perusteella. Reetta-Sofia koki yllätyksen viime keväänä käydessään taideakatemiassa näyttämässä töitään.

- Dekaani katseli töitäni ja totesi, että minut on hyväksytty! Luulin saavani vastauksen kirjeessä vasta joskus kesällä.

Loppukesällä hän odotti joka päivä koulusta jotain infoa - mutta turhaan.

- Minulla ei ollut mitään hajua, milloin koulu alkaisi! Tiesin vain päivän, milloin siellä pitäisi olla. Muistan, kun istuin junassa matkalla Pietariin. En ole ikinä jännittänyt niin paljon, että meinasin oksentaa.

Vasilin saaren metroasemalla Reetta-Sofia pyysi oppaakseen venäläisen tytön, joka ohjasi hänet taideakatemian ovelle.

- Tyttö höpötti koko matkan venäjää. En ymmärtänyt siitä mitään, mutta opin pari uutta sanaa! Meillä oli tosi mukavaa.

Samaan aikaan taideakatemiaan tuli puolalainen tyttö. Dekaani kertoi heille parilla englanninkielen sanalla ja näytti oven, jonka edessä heidän tulisi olla seuraavana maanantaina.

- En tiedä miten tuosta päivästä selvisin!, Reetta-Sofia huokaisee.

Päivä opetti paljon maasta ja sen tavoista. - Venäjä on mahdollisuuksien maa. Vaikka mikään ei toimi, niin lopulta asiat järjestyvät. Tämä on ollut tähänastisen elämäni suurin askel, pelottava mutta sittenkin palkitseva.

 

Mielenkiintoista hullunmyllyä

Koulupäivät alkavat klo 9.30. Päivittäin on kaksi tuntia piirustusta, kolme tuntia maalausta, puolen tunnin ruokatauko ja kolme tuntia venäjänkielen opiskelua - kaikki opetus on venäjänkielellä. Pitkät päivät ovat tiiviitä, ja kotona jatketaan esimerkiksi sommittelutehtävien tekemistä.

- Oppilailta vaaditaan ihan liikaa!, Reetta-Sofia puuskahtaa.

Toisaalta venäläinen opettamistyyli tuntuu hänestä hyvältä, tosin kärsivällisyyttäkin se on vaatinut.

- Sietokykyni on kasvanut huimasti. Pikkuasiat eivät enää hetkauta pätkän vertaa, mutta minulle tämä sopii kuin nenä päähän!

Avoimin mielin – asenne on auttanut Reetta-Sofiaa myös venäläiseen aikakäsitykseen sopeutumisessa.

- Venäläisten ”kohta” saattaa tarkoittaa ”ei ikinä”. Monesti saa vastaukseksi ”huomenna”, joka voi tarkoittaa mitä tahansa ajankohtaa. Täällä ei mikään mene niin kuin on suunnitellut, mutta juuri se tekee kaikesta niin mielenkiintoista.

Naureskellen hän toteaa ”Siperia opettaa” – sanonnan tulleen hänelle todeksi.

- Auttaa varmasti, kun tykkää tästä elämäntyylistä. Niin ja ehkä on oltava myös hieman hullu!

Tulevana kesänä Reetta-Sofia hakee taideakatemian ensimmäiselle vuosikurssille. Pääsykokeet kestävät 10 päivää ja töitä tehdään aamusta iltaan.

 

Ystävä on aina lähellä

Venäläiset ovat Reetta-Sofian kokemuksen mukaan hyvin ystävällisiä. Hän kertoo asuneensa aluksi Inkerin kirkon Kelton Teologisessa Instituutissa ja saaneensa kokea ylenpalttista huolenpitoa.

- Minut on otettu vastaan avoimin sylin. Ihmiset haluavat huolehtia asioistani ja ovat kiinnostuneita Suomesta.

Hän ihailee venäläisten sitkeyttä. Elämän voima on ihmeellistä, vaikka he ovat käyneet mullistavia asioita läpi viime vuosikymmenien aikana.

Suomalaisten asenteissa venäläisiä kohtaan Reetta-Sofia on havainnut myös tietämättömyyttä ja tuntemattoman pelkoa.

- Sosiaalisessa mediassa näkyy paljon negatiivisia kommentteja, joista suurin osa tietysti liittyy Ukrainan tilanteeseen.

Hän kannustaa ottamaan asioista selvää, tutustumaan Venäjään ja venäläisiin. Mediaa ei hänen mukaansa kannata uskoa kaikessa. Suomalaisten asenteiden Venäjää ja venäläisiä kohtaan Reetta-Sofia soisi muuttuvan.

- Yhteistyötä Venäjän kanssa tulisi vaalia. Tulevaisuudessa haluaisin edistää Suomen ja Venäjän välisiä kulttuurisuhteita.

Reetta-Sofia innostuu kertomaan Pietarin toinen toistaan kauniimmista kirkoista. Venäläiset käyvät tilastojen mukaan ahkerasti kirkossa. Seremonioihin ja uskonnollisiin juhliin panostetaan, ja niitä järjestetään paljon.

Pyhän Marian kirkko, Inkerin evankelisluterilaisen kirkon pääkirkko on Reetta-Sofialle tärkeä paikka.

- Olen syvästi kiitollinen Pyhän Marian kirkon työntekijöille Merja Kramsulle ja Andrey Heikkilälle. En olisi selvinnyt tästä vuodesta ilman heidän apuaan.

Reetta-Sofia sanoo uskovansa johdatukseen. - Kun heittäytyy Jumalan käsille ja luottaa armoon, voi löytää itsensä mitä mielenkiintoisimmista tilanteista ja paikoista.

Johanna Sointula

www.rah.ru

www.repininstituutti.fi

 

Tapahtuu
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
Ti 5.9.
Klo 20.00
Siioninvirsiseurat Pyhän Laurin kappelissa Äkäslompolossa.
Pe 8.9.
Klo 20.00
Suomi 100 Juhlavuoden Ruskakonsertti Siionin virsin Pyhän Laurin kappelissa Äkäslompolossa. Esa Ruuttunen, baritoni, Jenni Ljung, piano Ohjelma 25 €/aikuinen ja 15 €/lapset alle 16 v.
Pe 22.9.–24.9.
Körttifoorumi Aholansaaressa. Lisätietoja.
Su 15.10.
Klo 10.00
Nilsiän herättäjäjuhlien kiitospyhä Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
La 14.4.–20.4.2018
Hihtomatka Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi