Ominaispiirteitä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Ominaispiirteitä

Herännäisyyden ominaispiirteitä

Ikävöivä mieli ja odottava usko

Jumala on suuri ja ihminen pieni. Tässä asetelmassa Jumala on antaja ja ihminen saaja, ja ihminen on kokonaan sen varassa, mitä Jumala hänelle lahjoittaa. ”Ei elämää Kristuksessa löydetä muuten, kuin että opitaan syntisenä, kirottuna, pyhänä ja pahana armoa anomaan ja nälkimään, se on, kuten apostoli sanoo, ilman töitä uskomaan häneen, joka tekee jumalattoman vanhurskaaksi.” (Paavo Ruotsalainen). Ihmisen on tyytyminen Jumalan suunnitelmiin ja aikatauluihin. Näin usko on muodoltaan odottavaa uskoa. Odottavaa uskoa ja ikävöivää mieltä on herännäisyydessä kuvattu myös ilmauksilla hengellinen köyhyys, Herralle sairastaminen ja lapsen oikeuden kyseleminen.

Murhehuone ja ristin koulu

Siellä missä Jumala saa suuren paikan, siellä ihminen on pienellä paikalla. Vastoinkäymiset ja hätä tekevät usein ihmisen avuttomaksi Jumalan edessä. Tähän kokemukseen herännäisyydessä on viitattu ilmauksella ristin koulu. Ristin koulussa ihmiseltä riisutaan pois omat hengelliset kokemukset ja uskonnolliset tunteet ja ihminen kokee olevansa ”alaston” Jumalansa edessä. Hän on murhehuoneessa, jossa ei koeta Jumalan läsnäoloa, ei osata rukoilla eikä kyetä selittämään uskonnollisen uskon sisältöä tai Jumalan ja itsensä välistä suhdetta. Ihminen voi vain odottaa ja toivoa.

Toivo

Toivo on olemukseltaan sitkeää ja kestävää: vaikka sitä ei olisikaan, silti toivotaan.

Vaikka vaellus on vaivaista, minä vielä jaksan toivoa. Olen kahden maan kansalainen. (SV 312)

Kahden maan kansalaisuus

Herännäisyyden uskonkäsitykseen sisältyy ajatus kristityn kahdesta isänmaasta ja arjen kristillisyydestä. Herännäisyydessä rohkaistaan ihmistä osallistumaan ympäröivään elämään ja olemaan kriittisesti kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista iankaikkisuuden asiaa unohtamatta.

Armollisuus ja joukkoon rakastaminen

Jumalan ehdoton armo ja Kristuksessa ilmi tullut ihmisrakkaus on lähtökohta myös ihmisten väliselle hyväksymiselle ja rakkaudelle. Syntiset ihmiset ovat Jumalan edessä samanvertaisia. Herännäisyydessä lähimmäisen rakkautta ja tasavertaisuutta on kuvattu ilmauksin ystävä, ystävyys ja joukkoon rakastaminen.

Vakavin kasvoin, iloisin mielin

Herännäisyyden profiili näyttää yksinkertaiselta, karulta ja vakavaltakin. Kuitenkin huumorilla, itseironialla ja elämänmyönteisyydellä on olennainen osa yhteiselämässä. Huumori on paitsi keskinäisen luottamuksen mittari myös luottamuksen vahvistaja.

Siionin virret ja seurat

Siionin virsien veisaaminen yhdessä tai yksin on körttiläisen hartaudenharjoituksen ydin. Rukouksen muotoon kirjoitettuja virsiä kokoonnutaan veisaamaan seuroihin. Seuroissa vuorottelevat veisuu, hiljaisuus ja lyhyet puheet. Siionin virsien veisaamisella on tehtävänsä myös lasten kasvatuksessa ja yksinäisessä hartauden harjoittamisessa.

”Murheen alla veisaa Siion heleimmin Herralle kiitosta. Elvyttäkööt nämäkin virret ahdistetun kansan toivoa, tukekoot sitä kestävyyteen elävässä Jumalassa ja hänen Kristuksessansa, herättäkööt ikävää isänmaahan, joka ylhäällä on.”  Vilhelmi Malmivaara Siionin virsien esipuhe (1893)

Tapahtuu
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Pe 27.10.–29.10.
Aikuisten kertausrippikoulu Aholansaaressa. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Pe 8.12.–9.12.
Miesten adventtitapaaminen Kainuun opistolla. Lisätietoja.
La 14.4.–20.4.2018
Kevätretki Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi