Kolumni 3/2015
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Kolumni 3/2015

Kolumnisti Irene Roivainen

Kuva Kimmo Torkkeli/Suomen Passikuvaamo Tampere

Jumalan selän takana

Olen elänyt lapsuuteni kainuulaisessa syrjäkylässä, josta matkaa lähimpään kaupunkiin on yli kuusikymmentä kilometriä ja kirkollekin melkein saman verran. Alakoululaisena kuljimme kouluun aamuin illoin viiden kilometrin matkan, vuodenajasta riippuen kävellen tai hiihtäen, yläkoululaisena istuimme sen päälle linja-autossa kuutisenkymmentä kilometriä suuntaansa. Ihmiset säälittelivät ja sanoivat, että me asuimme "Jumalan selän takana" ja tarkoittivat, että todella perukassa, nykykielellä "keskellä ei mitään".

Syrjäkyläläisyydestä ei pienempänä paljon ymmärtänyt, olivathan kotikylällä kaikki samanlaisia ihmisiä. Mutta kun vähän isompana siirryimme kouluun kirkolle, huomasimme poikkeavamme muista. Äitien ompelemat vaatteet tuntuivat erilaisilta, puhetapammekin vaikutti oudolta, eikä me muutenkaan tiedetty maailmanmenosta mitään. Syrjäkylälle kun tulivat sähkötkin viimeisenä, eikä pirteissä ollut siksi televisiota.

Näihin lapsuusmuistoihini liittyy vahvasti kokemus ulkopuolisuudesta ja toiseudesta. "Jumalan selän takana" oleminen merkitsi syrjässä olemista. Syrjässä olijoiden tarpeet ja toiveet oli helppo ohittaa päätöksenteossa. Kyllä me ymmärsimme, ettei Jumala ollut meitä unohtanut, mutta ihmisten hyvästä tahdosta emme olleet niinkään varmoja.

Kyläläiset pitivät kuitenkin yhtä vaikeuksienkin keskellä, niin kuin siellä päin on edelleen tapana. Elämässä eteenpäin mentiin Nälkämaan laulun hengessä: ”Meidänpä vapautta vaarat on nää … Taival lie hankala – olkoon vaan … Luonto lie kitsas – siis kilpaillaan…”

Vielä tänäkin päivänä "Jumalan selän takana" oleminen tuntuu antavan luvan syrjässä olijoiden syrjimiseen. Kun metsäyhtiö parturoi tutut metsämaisemat tai kaivos pilaa kotijärven vedet, kyse ei ole siitä, etteikö Jumala näkisi, vaan siitä, etteivät kanssaihmiset ja etenkään päättäjät välitä.

Ensi kesänä, jos Jumala suo, kokoonnumme Herättäjäjuhlille kotiseudulleni Sotkamoon, Vuokatin vaarojen pitäjään. Kun Siionin virret kajahtavat Salmelan koulun pihapiirissä tai viimeistään silloin, kun juhlakansa laskeutuu päätösseuroissa polvirukoukseen, toivon, ettei kukaan juhlavieraista kokisi enää olevansa "Jumalan selän takana", vaan Hänen rakastavien kasvojensa edessä, ja tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen teeman mukaisesti myös ”meidän silmiemme edessä”.

Jumalan työtovereina ja matkaikoneina meidät on kaikki kutsuttu armon sanoman välittäjiksi tässä maailmassa. Kuten niin rakkaassa Jaakko Haavion sanoittamassa Siionin Virressä 199 rukoillaan: ”Meidänkin salli kuljettaa, suloista armon sanomaa.”
 

IRENE ROIVAINEN

 

Tapahtuu
La 8.4.
Samoilla oljilla - seuratoiminnan ideointi- ja virkistyspäivä Raudaskylässä. Lisätietoja.
Ma 17.4.
Klo 11.30
Kohti herättäjäjuhlia: reformaatio ja Siionin virret. Kolme puheenvuoroa herännäisyydestä Nilsiän seurakuntakodilla. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi