Jaakko Löytyn haastattelu
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Jaakko Löytyn haastattelu

Jaakko Löytty Tampereen kaupungin ytimessä, Tammerkosken rannalla ja muusikkouransa alkulähteillä. Mestarillinen lauluntekijä on myös virsinikkari.

Yhdessä vaimonsa Kaija Pispan kanssa he ovat olleet mukana rukoilevaisten virsien uudistamistyössä Armon lapset veisatkaa- kirjaksi. He kuuluvat myös Siionin virsien uudistamisryhmään.

Suomen ev.lut. kirkon uuteen virsikirjaan on valittu Kaijan ja Jaakon luoma Siionin virsi Kahden maan kansalainen.

Jaakko Löytty Katso ihmistä-konsertissa Haapajärven herättäjäjuhlilla 2013.

Kuva: Joonas Tikkanen

- Juhla on hieno asia, toteaa Löytyn Jaska 60-vuotisjuhlakiertueensa Hyvät sanat – Taivaallinen sävel kynnyksellä.

 

Kolminkertainen kiitos elämälle!

Juhlakiertueensa lähtökohdaksi Jaakko nimeää kiitollisuuden.

- Olen kiitollinen lähetystyölle, vaimolleni Kaijalle ja musiikkini kuuntelijoille.

Syntymäpäiväsankari, joka on muun muassa lähetyslapsi, ensimmäisiä suomalaisia gospelmuusikoita, lauluntekijä, virsien uudistaja ja Herättäjä-Yhdistyksen (H-Y) aluesihteeri istuu Tampereen Hämeenkadulla sijaitsevassa Siilinkarin kahvilassa. Se on hänelle tärkeä ja tuttu paikka jo nuoruutensa ajoilta.

- Tammerkoski on kuin Baabelin virta, jonka varrelta, pajujen oksilta löysin kitaran, Jaska kuvailee.

- Muusikon urani alkoi täällä Tampereella -70 luvulla. Kiersin Tampereen seurakuntien nuorisomuusikon sijaisena rippikoululeirejä parina kesänä. Nuorisotyöllä oli studio tuossa Kyttälänkadulla ja täällä Siilinkarissa käytiin kahvilla.

- Tampere on minulle rakas paikka. Muuttaessamme Ylöjärvelle halusin, että pihaltamme näkyy Näsinneula. Vaikka en päässyt Tampereelle asumaan, se siintää kotipihalleni, Jaska hymähtää.

 

Lähetystyön saartamana

Myös lähetystyö on aina ”siintänyt” Löytyn Jaakon ”kotipihalle”.

- Olen syntynyt lähetyslapseksi ja lähtenyt vanhempieni mukana Namibiaan alle vuoden ikäisenä. Palasimme Suomeen ollessani 12-vuotias. Vanhempieni elämässä lähetystyö on ollut aina mukana, Jaakko kertoo.

- Lähetystyö on leimannut elämääni aina. Minulla on siihen sellainen viha-rakkaus –suhde, hän kuvaa.

”Pitäisikö lähteä?”-kysymys haastoi myös Jaakon ja puolisonsa Kaija Pispan perhettä. He lähtivät lastensa, Karoliinan ja Ruusan kanssa Suomen Lähetysseuran (SLS) ja H-Y:n nimikkolähetteinä Senegaliin vuonna 1988 ja palasivat sieltä vuonna 1994.

Afrikka on asettunut heidän perheeseen myös lasten puolisoiden kautta. Karoliinan puoliso on Senegalista ja Ruusan puoliso on Zimbabwesta.

Jaakko muistelee Senegalin työvuosia kiitollisena. Dialogi muslimien kanssa oli antoisaa.

- Islamilla on paljon annettavaa kristinuskolle. Lähtökohtamme ei ollut siellä paremmuus vaan jakaminen.

Lähetysinnostus syntyi heränneen kansan parissa varhain. 1800-luvulla kerättiin varoja lähetykselle ja ensimmäiset Heränneen kansan nimikkolähetit lähtivät SLS:n kautta 1900-luvulla. Motiivi lähetysrakkauteen nousi kohtalotoveruudesta, jollakin oli vielä suurempi puute kuin minulla.

- Minusta se on älyttömän hieno motiivi. Minua on aina koskettanut körttiläinen lähetysajatus, johon ei sisälly ensisijaisena käännyttämistä.

- Koskettavaa on myös se, että H-Y on alun alkaen haluttu tehdä yhteistyötä SLS:n kanssa, eikä ole ryhdytty rakentamaan omaa lähetysorganisaatiota.

Viimeisimpänä kannustimena lähetystyön ja SLS:n tekemän työn puolesta hän on kokenut SLS:n puolentoista vuoden takaisen päätöksen lähettää miespariskunta työhön Kambodzaan.

- Lähetysseura osoitti näin toimivansa tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta, eli opetustensa mukaisesti. Moni käänsi silloin selkänsä SLS:lle, mutta minä halusin uudistaa oman lähetyslapseuteni.

 

Pidetään huolta kaikista

Niinpä Jaakko ryhtyi suunnittelemaan 60-vuotisjuhlakiertuetta yhdessä SLS:n, H-Y:n ja Ohjelmatoimisto Widelinen kanssa. Hän päätti myös lahjoittaa konserttien tuoton Heränneen kansan lähetysrahaston kautta SLS:n vammaistyöhön Botswanassa, Etiopiassa ja Nepalissa.

Jaakko perustelee lahjoituskohdetta sillä, että vammaisilla ihmisillä on vähiten ihmisarvoa maailmassa.

Juhlakiertueen ohjelma koostuu lauluntekijän tuotannosta viideltä vuosikymmeneltä. Ensimmäisellä puoliajalla kuullaan Jaskan rakastettuja lauluja yhteisestä Jumalan maailmasta. Toisen puoliajan teemoja ovat ihmissuhdeasiat ja rakkaus.

Kiertueen nimi Hyvät sanat – Taivaallinen sävel on syntynyt kuuntelijoiden antamasta palautteesta.

- Laulujani on kehuttu, että niissä on hyvät sanat ja taivaallinen sävel. Haluan kiittää konsertilla kuulijoitani. Konsertissa laulamme myös paljon yhdessä.

Jaakko on tehnyt konserttikiertueelle kaksi uutta laulua. Siipirikko kertoo vammaisuudesta. Hyvät sanat – Taivaallinen sävel –laulu puhuu siitä, miten ihmisten välisissä suhteissa tarvitaan hyviä sanoja ja taivaallisia säveliä.

- Olen ymmärtänyt, että on välttämätöntä pitää huolta ihmissuhteista. Hyviä sanoja tarvitaan, muuten ei jaksa elää. Tämä on oppimisen asia, Löytty pohdiskelee.

Johanna Sointula

 

Hyvät sanat-Taivaallinen sävel-juhlakiertueella esiintyvät muusikot: Jaakko Löytty, laulu, kitara, huuliharppu / Katariina Airas, laulu, moraharppu, Härjedalspipa / Laura Airola, laulu, viulu, nyckelharpa / Jarkka Rissanen, kitara / Sakari Löytty, laulu, banjo, kitara, rummut / Mikko Löytty, laulu, basso / Seppo Rauteva, rummut ja lyömäsoittimet

 

Jaakosta kerrottua

”Löytty on osa suomalaista nuoriso- ja rippikoulukulttuuria ja hänen vaikutuksensa on merkittävä koko Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle. Tutustuttuani Jaakko Löytyn sävellettyyn tuotantoon ja hänen kaikessa toimessaan syvällisen järkähtämättömään Jumalan sanan julistukseen olen alkanut ymmärtää, miten suuri hänen vaikutuksensa koko suomalaiseen kristilliseen laulu- ja virsiperinteeseen todella on.”

Kari Peitsamo 02.11.2014

http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/jaakko-loytylla-juhlakiertue-ensi-vuonna/

*

”Minulle tärkein on Kyllä syntinenkin veisata saa. Sairastuin masennukseen ja sain Jaakon levyn Ristinkantajat käsiini. Kyllä syntinenkin veisata saa puhutteli jotain mieleni sopukoita. Kuuntelin sitä yhä uudestaan ja uudestaan ja sain siitä lohtua – ”voimaannuin” vähitellen. Jokin Jaakon karheassa laulutyylissä, laulun sanoissa ja erityisesti virsimäisessä soinnissa puhutteli. Tunsin, etten ollut yksin. Nyt sitä on hyvä veisata yhdessä seuroissa!”

Helsinkiläinen pastori

http://tampereenhiippakunta.fi/kylla-syntinenkin-veisata-saa/

*

”Jaakko Löytystä tuli välittömästi rippikouluni jälkeen itselleni gospel-sankari. Hänessä oli särmää, rehellistä retorista kapinaa ja ”hengen nostattajaa”. Jaska hauskuutti, lohdutti ja oli empaattinen. Jaska loi afrikkalaisten kokemustensa pohjalta täysin omaperäisen suomigospelin perustan. Jaakko on kuunnellut, eläytynyt ja tuntoja tulkiten lyöttäytynyt rintamaan niiden kanssa, jotka kamppailevat väärin kohdeltuina, niin Suomessa kuin lähetysmailla. Hän on kirjoittanut satoja lauluja, jotka ovat lähteneet lentoon eri puolille Suomea. Jaakko on nerokas säveltäjä, puolisonsa Kaija Pispan kanssa suomalaisen gospel-lyriikan tien näyttäjiä ja oman polkunsa kulkijoita, monesti itsenäisyydessään yksinkin jätettyjä taiteilijoita. Jaakko Löytyn ura on niin moniulotteinen, että sitä ei voi tulkita yhdestä kuulijasta tai liikkeestä käsin. Eri aikoina, eri paikkakunnilla ja eri kirkollisissa viitekehyksissä hän on luonut elämäntyön, jonka tarkoituksen ja merkityksen kaikessa ristiriitaisuudessaan yksin Jumala tietää.”

Tarvo Laakso, Jaskan bändin ex-kitaristi

http://tampereenhiippakunta.fi/gospel-sankari/

 

 

Tapahtuu
To 3.8.
Klo 13.00
Tunturiseurat Muotka-tuntureiden alueella Tuanganuaivin huipulla. Lisätietoja.
Su 20.8.
Klo 10.00
Herättäjän päivä Laukkalan kirkossa seppä Högman -perinnön merkeissä. Lisätietoja.
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi