Paavo Ruotsalainen
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Paavo Ruotsalainen

Ukko-Paavo eli
Paavo Ruotsalainen.
Pastori K. Tornbergin piirros.

Paavon patsas kuvattuna Aholansaaren Paavon pirtissä

Paavo (Påhl) Ruotsalainen (1777 - 1852) - yksi suurimpia suomalaisia hengenmiehiä - oli Nilsiäläinen talollinen, josta kasvoi 1800-luvun herännäisyyden (körttiläisyys) tiennäyttäjä.

Pohjois-Savon herännäisyys sai alkunsa Savojärven herätyksestä vuonna 1796. Vuosisadan vaihduttua paikallisia herätyksiä syttyi monin paikoin Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjanmaalla alkanut herätys yhdistyi Pohjois-Savon herännäisyyteen 1830-luvulla. Herännäisyyttä esiintyi monin paikoin myös Eteläisessä Suomessa. Herännäisalueille Paavo teki runsaasti matkoja jalan ja hevosella (arviolta 30 000 km); Paavon kerrotaan leikillisen ironisesti nimittäneen itseään kahden hiippakunnan piispaksi. Henrik Renqvistin (1789 - 1866) johtama rukoilevaisuus vaikutti samaan aikaan erillisenä herätysliikkeenä; näkemyserot estivät yhdistymisen. Fredrik Gabriel Hedbergin (1811 - 1893) johtama evankelisuus erosi herännäisyydestä 1840-luvulla. Muutenkin herännäisyyden yhtenäisyys hajosi 1840- ja -50-luvuilla.

Paavo syntyi Iisalmen Onkiveden kylässä vanhempiensa Annan ja Vilpun esikoisena. Hän ei päässyt kouluun, mutta oppi lukemaan ja viihtyi jo lapsena ja nuorena ensimmäisen Bibliansa (Raamattu) ääressä. Rippikoulun jälkeen Paavo tuli herätyksen tilaan ja rauhaa etsiessään kävi naapurikylän Savojärven heränneiden seuroissa, joita johti Juhana Lustig (1771 - 1833). Etsimänsä vastauksen Paavo sai vasta käytyään tapaamassa Jaakko Högmannia noin vuonna 1799. Jaakko Högman (1750 - 1806) oli Jyväskylään muuttanut seppä, joka oli saanut vaikutteita varhaisemmasta herännäisyydestä: hernhutilaisuudesta ja viklundilaisuudesta. Jälkipolville on tapaamisesta jäänyt elämään sepän sanana: "Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki [Kristuksen sisällinen tunto]". Paavon uskonelämälle käännekohdaksi muodostuneelle tapaukselle on myöhemmin asetettu muistopatsas tapahtumapaikalle (nykyinen Jyväskylän hautausmaa). Kotimatkan evääksi Paavo sai sepältä Tuomas Wilcocks'in Kalliit hunajan pisarat sekä kehotuksen neuvoa muita hädässä olevia.

Paavo avioitui v. 1800 Riitta Ollikaisen (1779 - 1833) kanssa. Perheeseen syntyi yksi poika ja seitsemän tytärtä, joista yksi kuoli hyvin nuorena. Riitan kuoltua Paavo avioitui samana vuonna Anna Savolaisen (1802 - 1888) kanssa. Perheen ulkoista elämäänsä leimasivat köyhyys ja vastoinkäymiset. Ainoa poika, Juhana (s. 1809) surmattiin vuonna 1830. Paavo oli myös syytettynä ja tuomittuna kuuluisilla Kalajoen käräjillä v. 1838, -39.

Paavo oli voimallinen puhuja ja lahjakas sielunhoitaja; hän sovitti Jumalan sanan sielun tarpeisiin. Hän ei ollut herätyssaarnaaja, mutta herätysten sytyttyä hän tuli paikalle hillitsemään niiden hurmoksellisuutta ja ohjaamaan Kristus-keskeisyyteen. Paavo oli mahdollisesti kirjoitustaidoton; ainoat hänen kirjalliset tuotoksensa - Muuan sana heränneille talonpojan säädystä ja kirjeet - ovat saneltuja, eivätkä sellaisinaan saata parhaiten ilmentää hänen antiaan. Joidenkin kirjeiden lopussa hän käyttää etunimenään Paavalia - apostoli Paavali oli hänen esikuvansa.

Paavon uskonkäsityksen peruspiirteenä oli tunto Jumalan suuruudesta ihmisen pienuudesta: ihmisen tulee kaikissa tilanteissa jättäytyä Jumalan tekojen varaan. Paavolle rakkaaksi tullut Kalliit hunajan pisarat ilmentää parhaiten hänen korostuksiaan.

Löyhkä- ja Ukko-Paavo oli luonteeltaan vastakohtien mies: lapsellisen nöyrä, pistävän karkea, leikkisän humoristinen, syvällisesti ajatteleva ja tunteva. Paavon toivomuksesta - erästä luonteenpiirrettään kuvaten - kasvaa hänen haudallaan Nilsiän vanhalla hautausmaalla piikkinen näre.

Paavo Ruotsalainen tunnetaan nykyisin hänestä kirjoitettujen lukuisten kirjojen välityksellä sekä Lauri Kokkosen näytelmästä Viimeiset kiusaukset ja samannimisestä Joonas Kokkosen säveltämästä oopperasta. Myös Nilsiän Aholansaari, jossa Paavo asui elämänsä loppuajan, on yhä suosittu heränneiden käyntikohde.

Tapahtuu
To 3.8.
Klo 13.00
Tunturiseurat Muotka-tuntureiden alueella Tuanganuaivin huipulla. Lisätietoja.
Su 20.8.
Klo 10.00
Herättäjän päivä Laukkalan kirkossa seppä Högman -perinnön merkeissä. Lisätietoja.
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi