Vastauksia / Kotimaa 20.3.2014
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

12 vastausta Herättäjä-Yhdistykseltä

Eva Salomäki esitti 20.3. 2014 Kotimaa-lehdessä näkemyksiään yhdistyksen linjauksista. Koska lehtien yleisönosastot eivät ole paras mahdollinen paikka vastata, siirrämme keskustelun tälle kysymyspalstalle ja vastaamme niihin vähän laajemmin. Alla on tiivistetty Salomäen kirjoitus 12 väittämäksi, joihin yhdistys vastaa.

Toivomme vastausten palvelevan muitakin yhdistyksen asioista kiinnostuneita ja edistävän herännäisyydestä käytävää keskustelua.

 

 

1: Herättäjä-Yhdistyksessä on demokratiavaje ja valtaa käyttää vain pieni ryhmä

Kotimaan 27.2. mielipidekirjoituksen mukaan vain 2,5 prosenttia Herättäjä-Yhdistyksen (HY) jäsenistä osallistuu vuosikokouksiin ja hallituksen jäsenäänestyksiin. Käytännössä kaikilla jäsenillä ei ole konkreettista mahdollisuuttakaan äänestää. Äänestyksessä on pienen äänimäärän vuoksi myös taktikoinnin mahdollisuuksia. Kyseisestä järjestelmästä johtuen hallituksen kokoonpano on vääristynyt suhteessa äänioikeutettuihin. Hallitus toteuttaa näin körttipolitiikkaa, joka ei ole demokraattista. Uudet linjaukset körttiliikkeen sisällöistä ovat jo vuosien ajan hämmentäneet körttikansaa. Tästä hämmennyksestä on noussut nyt jonkinlainen kansanliikekin. Jo aiemmin osa heränneistä on lähtenyt muihin liikkeisiin. Valtaa käyttää pieni ryhmä. (…) Julkinen keskustelu körttiliikkeen sisällöistä olisi ollut syytä aloittaa jo vuosia sitten. Demokratiaa tulisi kehittää ja antaa toiminnan maksajille mahdollisuus vaikuttaa linjauksiin edes äänestämällä. Toiminnanjohtajan mukaan kentältä on kuulunut napinaa jo vuosikausia. On ylimielisyyttä jättää tämä palaute huomioimatta.

Eva Salomäki

Vastaus: Herättäjä-Yhdistyksen sääntöjen pykälät 3-11 määrittelevät, kuinka Herättäjä-Yhdistyksessä hallinto on järjestetty. Vuosikokous pidetään vuosittain herättäjäjuhlien yhteydessä. Vuosikokouksen esityslista postitetaan kaikille jäsenille hyvissä ajoin ennen kokousta.

Hallituksen jäsenten vaalia valmistelee vuosikokouksen valitsema vaalitoimikunta. Se on viime vuosina pyytänyt ehdotuksia alueilta ja paikallisosastoilta ja laatinut sen pohjalta ehdotuksen vuosikokoukselle. Vuosikokouksessa jokainen jäsen on voinut ehdottaa hallitukseen jäseniä erovuoroisten tilalle. Mikäli ehdotuksia on enemmän kuin paikkoja vuosikokous äänestää ja eniten ääniä saaneet valitaan.

Hallitus on myös huomioinut jäsenten esittämät toiveet paremman ajankohdan löytämiseksi kokoukselle herättäjäjuhlien yhteydessä. Jäsenet voivat vaikuttaa osallistumalla ja käyttämällä äänioikeuttaan niin kuin kaikissa demokraattisissa vaaleissa järjestöissä, seurakunnissa ja yhteiskunnassa.

Simo Juntunen, toiminnanjohtaja

 

 

2: Yksittäiset HY:n työntekijät esittävät lehdissä ja muissa viestimissä omia näkemyksiään liikkeen linjoina.

Eva Salomäki

Vastaus: Herättäjä-Yhdistyksen vaikuttamistapoihin ei ole kuuluneet juurikaan yhteiset julkilausumat tai kannanotot yhdistyksen tai koko liikkeen nimissä. Herännäisyydessä ääntä ovat käyttäneet ihmiset vastuullisista asemistaan ja tehtävistään käsin, usein omissa nimissään. Näin on tänäänkin. Toiminnanjohtajan, hallituksen puheenjohtajan tai työntekijöiden esittämät näkemykset tai kannanotot julkisuudessa ovat tapa vaikuttaa ja ne kuullaan liikkeen linjoina silloinkin kun yhteistä linjaa tai kantaa ei ole muodostettu. Herättäjä-Yhdistyksen sääntöjen 2 §:ssä eli tarkoituspykälässä kerrotaan, minkä mukaan yhdistys toimii. Herännäisyydelle herätysliikkeenä on ollut ominaista, että sen piiriin on mahtunut erilaisia käsityksiä.

Simo Juntunen, toiminnanjohtaja

 

 

3: Kustannus- ja musiikkitoimintaa jää osin liikkeen omien työntekijöiden toteuttamaksi ja nämä toimialat ovat vahvasti henkilöityneet. Monet muut jäävät tästä johtuen ilman levytys- tai kustannussopimusta.

Eva Salomäki

Vastaus: Herännäishenkisen kristinuskon elämänmuodon vahvistamiseksi Herättäjä-Yhdistys harjoittaa mm. äänitteiden, nuottien ja kirjallisuuden kustantamista. Kustannustoiminnan osalta asioiden valmistelusta vastaa toimikunta, johon kuuluvat Simo Juntunen, pj., Hanna Tuura, siht., Samuli Korkalainen (äänitteet, nuotit), Urpo Karjalainen (kirjat), Johanna Sointula (lehdet) ja Eetu Muilu (hallituksen edustaja).

Kustannustoimikunta valmistelee kustannuspäätösehdotuksen hallitukselle, joka tekee jokaisesta kustanteesta erillisen kustannuspäätöksen. Toimikunta tekee kustannuspäätösehdotusten ohella ja lisäksi myös jatkuvaa taustatyötä, jossa kartoitetaan ideoita mahdollisten uusien kustannustuotteiden pohjaksi.

Musiikkityön osalta kustannustoiminta on vain osa koko työalaa. Musiikkityön osalta keskeisintä ovat Siionin virret, kuorot, äänitteiden kustantaminen ja veisuuperinteen vahvistaminen. Herättäjä-Yhdistyksen musiikkityötä koordinoi hallituksen asettama musiikkitoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii Ulla Tuovinen.

Kirjakustannus puolestaan on osa Herättäjä-Yhdistyksen kustannustoiminnan kokonaisuutta, ja se tuottaa julkaisuja seuraliikkeelle, ja hallituksen hyväksymän linja mukaan se ”edistää kansanliikkeen sisäistä keskustelua, rakentaa herännäisidentiteettiä, arvioi sitä sekä osallistuu perinteen uudelleen kertomiseen ja sen tallentamiseen”.

Huoli siitä, että” kustannus- ja musiikkitoiminnan työntekijäkeskeisyyden takia monet muut jäävät ilman levytys- tai kustannussopimusta” on sikäli aiheeton, että jokainen tapaus selvitetään erikseen, ja katsotaan, voitaisiinko asiassa edetä. Pyytämättä tulleista käsikirjoituksista on viimeisimmän vuosikymmenen aikana julkaistu useita nimikkeitä.

Urpo Karjalainen, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymen aluesihteeri

 

 

4: HY:n johto metsästää körteille sopivaa raamatunnäkemystä.

Eva Salomäki

Vastaus: Raamattunäkemyksen selkiyttäminen herännäisyyden piirissä on tarpeen. Perinteisesti herännäisyydessä ja seuratilanteissa Raamattu kirjana ei ole ollut suoran lukemisen ja opettamisen väline. Sen sijaan sen pohjalta on puhuttu ja selitetty ”elävää sanaa” – evankeliumia. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Raamattua voitaisi seuroissa lukea.

Herännäisyyden piirissä ei ole julkaistu pitkään aikaan raamattunäkemyksen perusteita koskevaa kirjallisuutta. Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsenistöä ja päätöksentekoa jakaa voimakkaasti näkemys raamatuntulkinnasta: toisessa ääripäässä Raamattu kirjana on yhtä kuin ”Jumalan Sana” (kirjaimellisesti), toisessa päässä taas Raamattu nähdään varsin inhimillisenä dokumenttina, joka kuitenkin välittää kristinuskon sanoman ja merkityksen myös meidän ajallemme. Raamatusta ja raamattunäkemyksestä on syytä käydä avointa keskustelua myös herännäisyyden piirissä. Ensi kesänä ilmestynee Herättäjä-Yhdistyksen ja Kirjapajan yhteiskustanteena kirja, jossa pohditaan Raamattua yleensä ja etsitään herännäisyyden perinnölle rakentuvaa raamattunäkemystä.

Jukka Hautala, Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja

 

 

5: SV-uudistus huolestuttaa – poistuuko Kristus?

H-Y:n työntekijä ja Siionin Virsien uudistustyöryhmän jäsen haluaa tuoda virsiin mystiikkaa. Hänen ehdotuksensa myös on, että Siioneista poistetaan kehotukset parannukseen. Ne osoittavat nimittäin itsekeskeistä huolta oman sielun pelastuksesta. Virsistä ollaan poistamassa taivasikävästä kertovat säkeistötkin. Ne kuulemma kääntävät tämän puoleiseen keskittyvän virren perusteetta tuonpuoleiseen. Poistetaanko virsistä Kristuskin?

Eva Salomäki

Vastaus: Yllä esitetyt huolet perustuvat ilmeisesti SV-uudistuksesta tehtyihin lehtiartikkeleihin ja esitelmiin sekä niistä saatuihin väärinymmärryksiin ja kärjistyksiin. Esimerkiksi parannukseen liittyviä kehotuksia ei olla poistamassa, vaikka osa niistä saatetaan muuttaa sinä-muotoilun sijasta minä-muotoon, jolloin parannuksen vaatimus kohdistuu itseen. Taivaskuvia sisältävien viimeisten säkeistöjen kohdalla toteutetaan sitä julki sanottua periaatetta, että joissakin perustelluissa tapauksissa ”viimeinen säkeistö on saatettu jättää kokonaan pois (ks. HK 12/2013). Tällöin taivasikävän teema ennemmin kasvaa, kun varmuutta huokuvan taivaskuvan toteamisen sijaan tulee pyyntörukous.

Virsien kanssa työskentelevät tekevät työtä kaikkien edellisten SV-laitosten kanssa. Näihin tutustumalla voi huomata, että muutosten kohdalla saattaa olla myös kyse virsien ennalleen palauttamisesta. Uudistuksessa pyritään virsistä tekemään sellaisia, että niissä tulevienkin
polvien kaipaajat voisivat kohdata Kristuksen. Ks. lisää uudistuksesta ja valmiita ehdotuksia http://www.h-y.fi/52-kokonaisuudistus.

Kalle Hiltunen, Etelä-Pohjanmaan aluesihteeri

 

 

6: Tarvitaanko nuorisotyössä enää Kristusta?

Nuorisotyössä on liikkeen tulevaisuus. Viime kesän lehtihaastattelussa HY:n rippikoulupastori esittää, että tärkeintä Aholansaaren leireillä on Suomen kirkon radikaalein vapauden opetus. HY:n nuorisosihteerin käsitys on se, että painopisteet körttien nuorisotyössä ovat ystävällisyys ja ihmislähtöisyys. Tarvitaanko nuorisotyössä enää Kristusta?

Eva Salomäki

Vastaus: Rippikouluissa opetetaan ”radikaalisti” seuraavalla tavalla. Kysymys on Jumalan armon rajoittamattomuudesta Kristuksessa. Tästä näkemyksestä seuraa, ettei kristinuskon keskus ole moraalissa, moraaliopetuksessa eikä siinä, että opettajat antaisivat oppilailleen sellaista opetusta, jossa rima asetetaan ihanteiden osalta niin ylös, ettei kukaan ihanteisiin yllä. Kyse on tuhlaajapojan esimerkistä: ei kukaan ihminen, ei vanha eikä nuori, voi kadottaa omaa elämäänsä ja sen kunnioittamista missään oloissa niin pahoin, ettei paluutie kotiin olisi avoin. Kyse on armon radikaalisuudesta, jossa Kristuksen rakkautta ja uskollisuutta ei rajoita mikään.

Urpo Karjalainen, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymen aluesihteeri

Herättäjä-Yhdistyksen nuorisotyö on kristillistä kasvatustyötä. Kristuksesta siinä puhutaan mm. rippikouluissa, isoskoulutuksessa, seuroissa, Siionin virsien veisuissa, nuorisojumalanpalveluksissa, raamattutyöskentelyissä, hartauksissa, yhteislauluissa ja Nuori Yty -lehdessä.

Tietoa nuorisotyöstä, sen sisällöistä ja toiminnasta on luettavissa nuorisotyön internetsivulta http://www.h-y.fi/221-mita-on-korttilainen-nuorisotyo

Mika Nuorva, nuorisosihteeri

Antti Rintala, nuorisosihteeri

 

 

7: Herättäjäjuhlat eivät ruoki

Herättäjäjuhlilta ei tahdo sanan rieskaa nykyään löytää. Seurojen lisäksi juhlille on kyllä haalittu monenlaisia muita viihdykkeitä juhlavieraille.

Eva Salomäki

Vastaus: Herättäjäjuhlien pääohjelmassa, joka koostuu juhlakentällä pidettävistä seuroista, vuoroveisuista, raamattutunnista ja messusta, kuullaan vuosittain yli kolmekymmentä hengellistä puhetta. Siionin virret ovat myös vahvasti esillä. Kuusikymmenluvulta lähtien on pääohjelman lisäksi juhlilla ollut myös oheisohjelmaa. Oheisohjelma, joka painottuu ilta-aikoihin, koostuu pääasiallisesti kuorokonserteista, joskus näytelmistä, nuorille suunnattu ohjelma lähinnä gospel-musiikista. Rakenteeltaan juhlien ohjelma on säilytetty yksinkertaisena, niin että pääohjelman, eli seurojen kanssa ei kilpaile mikään. Sana “viihdyke” tuntuu tässä yhteydessä oudolta. Ehkä sillä tarkoitetaan lapsille järjestettyjä puuhapisteitä. Niiden tarkoituksena on toki edesauttaa lasten viihtymistä juhlilla.

Väite että “sanan rieskaa” ei tahdo juhlilta löytyä, voi toki olla henkilökohtainen kokemus. Saamme kuitenkin runsaasti myös kiittävää palautetta herättäjäjuhlien sisällöllisestä annista. Tuskin koskaan saavutetaan tilannetta että kaikki puheet koskettaisivat kaikkia kuulijoita. Erilaisissa elämäntilanteissa olevia puhuttelevat ja hoitavat erilaiset sanat. Siksi myös puhujia valittaessa on pyritty huomioimaan, että puhujat edustaisivat eri ikäluokkia ja ammattiryhmiä.

Osmo Kangas, Keski-Suomen aluesihteeri, juhlajärjestelijä

 

 

8: Onko strategian päämääränä ”hyvä ihminen”?

Uusi körttistrategia on kirjoitettu varsin ympäripyöreäksi ja abstraktiksi. Henkilökohtaisen uskonelämän hoitamiseen ei siitä eväitä löydy. Körttiliikkeen nykylinjausten mukaan näyttää tärkeintä olevan suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Ne ovatkin hyviä ihmisyyden perusarvoja. Mutta riittääkö nykykörttiläisyydessä kristittynä olemiseen se, että on hyvä ihminen?

Eva Salomäki

Vastaus: Körtti 2020 -tulevaisuusasiakirja on tyypillinen strategiapaperi siinä mielessä, että sen tarkoituksena ei ole uskonelämän hoitaminen sinänsä. Strategian tehtävänä on hahmottaa niitä toimenpiteitä joilla yhdistyksen tarkoitus (”rohkaista ihmisiä elämään kristittyinä”) voisi parhaiten toteutua. Jokaista kastettua ihmistä rohkaistaan kutsumaan itseään kristityksi. Kaste on kristittynä olemisen perusta. Sille perustalle sitten ”kukin katsokoon miten rakentaa”. Kristitty on kutsuttu rakastamaan ja palvelemaan (”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” – ”tee toiselle mitä toivoisit itsellesi tehtävän”). Kristitty on kutsuttu sanan ja sakramenttien yhteyteen. Kristitty on lähetetty maailmaan. Nykykörttiläisyydessä – ja yleisemminkin kirkossa – on myönnettävä, että ihminen on kristitty vaikka hän ei olisi aina hyvä ihminen. Siksi hän tarvitsee Kristusta, anteeksiantoa, sovitusta ja sovintoa.

Jukka Hautala, Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja

 

 

9: työntekijät sooloilevat

Johdon olisi tarpeen napakoitua ja laittaa kuriin työntekijöiden sooloilu. Toimenkuviakin olisi ehkä syytä tarkistaa ja tarvittaessa vaihtaa.

Eva Salomäki

Vastaus: Herättäjä-Yhdistyksen työntekijöillä on laajat ja vastuulliset työalueet ja työtä tehdään hyvin itsenäisesti ja usein yksin. Työtä tehdään omalla persoonalla ja erilaisilla lahjoilla. Työyhteisössämme on monipuolista osaamista ja työntekijät ovat sitoutuneet vahvasti työhönsä. Toimenkuvia käydään säännöllisesti läpi ja niissä tehdään muutoksia tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Työn kehittämistä ohjaa tulevaisuusasiakirjassa esitetyt tavoitteet, keinot ja uudistuva toimintamalli. Totta on, että johdon työssä on aina parantamisen varaa.

Simo Juntunen, toiminnanjohtaja

 

 

10: työntekijäpanos on väärin suunnattu

HY:n toimintaa olisi vahvistettava perinteisillä körttialueilla. Tällä hetkellä työntekijäkunta on vinoutuneesti jakautunut pääkaupunkipainotteisesti.

Eva Salomäki

Vastaus: Herättäjä-Yhdistyksellä on 19 päätoimista ja kokoaikaista työntekijää. Tällä hetkellä eniten työntekijöitä on niin kutsutussa aluetyössä. Aluesihteerit työskentelevät laajoilla työalueilla Kajaanista, Nivalasta, Lapualta, Jyväskylästä, Ylöjärveltä, Mikkelistä ja Helsingistä käsin.

Valtakunnallisessa nuoriso- ja opiskelijatyössä on kaksi nuorisosihteeriä (Lievestuore, Helsinki) ja opiskelijasihteeri (Helsinki). Heidän työalueensa on valtakunnallinen. Hengellistä Kuukauslehti toimitetaan Ulvilasta. Vuoden 2015 loppuun asti yhdistys osoittaa erityisesti resursseja musiikkityöhön. Musiikkisihteerin (Helsingistä) tehtävä palvelee herännäisyyden musiikkityötä valtakunnallisesti.

Työntekijöitä eniten on Lapualla (8 henkilöä), jossa yhdistyksen toimisto sijaitsee. Toimistossa työskentelevät järjestösihteeri, toimistopäällikkö ja neljä työntekijää toimisto- ja tukipalvelutehtävissä. Lapualta työskentelevät myös toiminnanjohtaja ja Etelä-Pohjanmaan aluesihteeri. Useat työntekijät hoitavat oman toimen ohessa myös yhdistyksen valtakunnallisia tehtäviä kuten mm. kansainvälistä työtä, kustannustoimintaa, herättäjäjuhlien valmistelua ja lapsi- ja varhaisnuorisotyön kehittämishanketta.

Simo Juntunen, toiminnanjohtaja

 

 

11: Jos herätysliikkeen toiminta keskittyy yksinomaan maan päälliseen elämään ja toisiin ihmisiin, on liike kuollut.

Eva Salomäki

Vastaus: Herättäjä-Yhdistyksen tarkoituspykälässä todetaan, että ”Yhdistyksen tarkoituksena on toimia hengellisen elämän hoitamiseksi rohkaisten ihmisiä elämään kristittyinä. Yhdistys toimii Raamatun, Suomen evankelis-luterilaisen tunnustuksen ja kirkkojärjestyksen mukaan herännäisyyden hengessä.”

Herättäjä-Yhdistys palvelee työllään herännäisyyttä. ”Herännäisyys eli körttiläisyys on elämisen, ajattelemisen, uskon ja hartauden harjoittamisen tapa. Sen pohjavireenä ovat inhimillisyys ja rehellisyys. Jumala on suuri ja ihminen pieni. Herännäisyys puolustaa arkaa ja ikävöivää uskoa. Armo kuuluu kaikille. Herännäisyyden arvopohjaa voi kuvata sanoilla toivo, rakkaus, armollisuus.” (Körtti 2020 -tulevaisuusasiakirja).

Tällaista toimintaa ja uskon muotoa Herättäjä-Yhdistys tukee työllään.

Jukka Hautala, Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja

 

 

12: Liikkeen johto on kadottanut liikkeen perinteen

HY:n puheenjohtaja on aiemmassa haastattelussaan ilmaissut etsivänsä herännäisyydelle tyypillistä tulokulmaa kristinuskon ytimeen. Jos sitä nyt etsitään, ollaan ratkaisevasti väärillä jäljillä. Malmberg ja Ukko-Paavo ovat sen jo aikoinaan meille löytäneet. Jos tämä tulokulma ei enää kelpaa, on liikkeessämme nykyään kyse jostain muusta kuin herännäisyydestä.

Eva Salomäki

Vastaus: Kristinusko ei olisi välittynyt meille saakka, jos sen piirissä olisi pysähdytty tiettyjen aikakausien henkilöihin ja heidän esittämiinsä näkemyksiin tai omaksuttuun tapakulttuuriin annettuina. Kirkko on aina joutunut käymään keskustelua menneisyytensä kanssa, koettelemaan ja soveltamaan perinnettään ja perintöään oman aikansa kysymyksiin ja haasteisiin.

Tätä pohdintaa on käyty Herättäjä-Yhdistyksen tulevaisuusasiakirjan taustalla. Suomalainen tämän päivän kristitty ei elä samanlaisessa ympäristössä kuin Paavo Ruotsalainen. Kristitty ei elä samanlaisessa ympäristössä kuin Vilhelmi Malmivaara. Ruotsalainen ja Malmivaarakaan eivät eläneet samanlaisessa ympäristössä: siksi historia mainitsee heidät erikseen. Malmivaara opetti asioita, joista Paavo ei tiennyt mitään.

Me joudumme tänä aikana kohtaamaan yhdistyksenä ja kansanliikkeenä (ja kirkkona) kysymyksiä, joita aikaisemmat kristityt sukupolvet eivät ole sellaisenaan joutuneet kohtaamaan. Tämän vuoksi tulokulman etsintä kristinuskon ytimeen on joka aika tarpeellista. Ydin on Kristuksessa, jonka kautta ja kasvoissa Jumala ilmoitti ihmiskunnalle itsensä ja pelastustahtonsa kirkkaimmin.

Jukka Hautala, Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja

 

 

Tapahtuu
Pe 22.9.–24.9.
Körttifoorumi Aholansaaressa. Lisätietoja.
La 7.10.
Koulutuspäivä Lapualla seurapuhujille, seuraveisaajille ja paikallisosastoille. Ilmoittautuminen 29.9.2017 mennessä. Lisätietoja
Su 15.10.
Klo 10.00
Nilsiän herättäjäjuhlien kiitospyhä Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
La 14.4.–20.4.2018
Hihtomatka Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi