Tansanian lämmössä nähtyä ja koettua
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Tansanian lämmössä nähtyä ja koettua

Jumalanpalvelus Ushirombon kyläkirkossa Tansaniassa. Matti Nuorala, Katri Härkönen ja paikallinen evankelista.

Kuva Mauno Moilanen

Jalkapallopeliin löytyy aina pallo, vaikka vähän huonokin.

Kuva Matti Nuorala

Sain olla mukana viime marraskuussa Oulun hiippakunnan Lähetystoimiston järjestämällä kahden viikon matkalla Tansaniassa, Victoriajärven itäisessä hiippakunnassa.

Matkamme vetäjinä toimivat hiippakunnan lähetyssihteeri Matti Laurila ja dekaani Niilo Pesonen. Vierailimme aluksi Arushan kaupungissa, missä on Tansanian evankelis-luterilaisen kirkon keskustoimisto. Tansanian evankelis-luterilainen kirkko perustettiin 50 vuotta sitten. Nyt kuuden miljoonan jäsenen kirkko on maailman kolmanneksi suurin luterilainen kirkko Ruotsin ja Etiopian kirkkojen jälkeen.

Suomen Lähetysseura aloitti työn Tansaniassa jo vuonna 1948. Saksalaiset lähetystyöntekijät olivat joutuneet poistumaan maasta toisen maailmansodan jälkeen, joten uusia työntekijöitä pyydettiin pohjoismaisilta lähetysjärjestöiltä.

Matkamme ohjelma oli tiivis ja monipuolinen. Tutustuimme niin Tansanian kirkon hallintoon, - seurakuntien toimintaan kuin - koulutukseen. Kävimme myös Serengetin luonnonpuistossa. Turisteihin tottuneet leijonat päästivät automme jopa muutaman metrin päähän!

Herättäjä-Yhdistyksen nimikkolähettejä työskentelee myös Tansaniassa. Raija ja Mikko Peura opettivat Tumainin yliopistossa, josta he palasivat kotimaahan viime vuonna. Katri ja Pekka Härkönen työskentelevät Mwanzassa, jossa tapasimme heidät. Anna-Riitta ja Oskari Holmströmiä emme tavanneet, koska heidän työpaikkansa Morogorossa oli liian kaukana.

 

Seurakunnan työntekijöitä koulutetaan

Tutustuimme kahteen opinahjoon, joissa koulutetaan seurakuntien työntekijöitä. Luterilainen Tumainin yliopisto sijaitsee lähellä Arushaa. Yliopistossa on yli 3000 opiskelijaa ja teologisessa tiedekunnassa on n. 130 opiskelijaa. Opiskelijat tulevat pääosin Afrikan maista, mutta vaihto-oppilaita on myös Amerikasta ja Euroopasta.

Suomen valtio on avustanut taloudellisesti yliopiston tilojen rakentamisessa. Mielenkiintoista oli nähdä musiikinopiskelijoiden African Ensemble – kurssin taidokkaita musiikki- ja tanssiesityksiä.

Vierailimme myös Nyakato Bible collegessa, Mwanzassa. Kolme vuotta sitten perustetun raamattukoulun rehtorina toimii pastori Pekka Härkönen ja pastorit Katri Härkönen ja Hanna Oja-Nisula toimivat koulussa opettajina.

Raamattukoulussa koulutetaan evankelistoja, seurakunnan työntekijöitä ja pappeja. Opiskelijoiden määrä on kasvanut nopeasti, nyt heitä on kaikkiaan 43, joista lähes puolet on naisia.

Raamattukoulun juhlapäivässä Piispa Andrew Gulle siunasi kaikki koulun työntekijät tehtäviinsä ja myös alkaneen lukuvuoden. Uudet majoitustilat ja jalkapallokenttä siunattiin myös käyttöön.

Koulun uusien tilojen peruskivi muurattiin myös juhlallisesti. Se tarkoitti rakenteilla olevien opetus- ja hallintotilojen seinässä olevan laatan paljastamista. Jokainen meistä sai istuttaa ystävyyden puun koulun puistoon.

Meille kerrottiin, että seurakunnissa on pulaa koulutetuista työntekijöistä. Seurakunnat pystyvät maksamaan työntekijälleen hyvin pientä palkkaa. Usein opiskelijat ja heidät lähettäneet seurakunnat ovat hyvin vähävaraisia.

 

Köyhien seurakuntien avoimet kirkot

Tutustuimme matkallamme myös maaseutuun. Lähetit kuljettivat meidät kirkon autoilla turvallisesti Ushiromboon, jonne matkaa oli 300km. Menomatkalla hiekkaiset tiet olivat sateista huolimatta erinomaisessa kunnossa. Syy selvisikin pian, olihan maan presidentti seurueineen samaan aikaan siellä matkalla. Näimme presidentin saattueen, johon kuului 34 autoa, kaksi kertaa.

Sunnuntaiaamuna Ushirombon seurakunnan klo 7.00 alkaneessa jumalanpalveluksessa saarnasi dekaani Niilo Pesonen. Kirkko oli täynnä eri-ikäistä väkeä.

Osallistuimme pienemmissä ryhmissä myös sivukylien saarnahuoneiden jumalanpalveluksiin. Bugomben kylän kirkkorakennus oli vielä rakenteilla. Katto ja tiiliseinät olivat jo valmiina, mutta ikkuna- ja oviaukot olivat avoimia ja lattiana oli hiekkamaa.

Näimme matkamme aikana lukuisia puolivalmiita kirkkorakennuksia eri puolilla hiippakuntaa. Se kertoo uusien seurakuntatilojen suuresta tarpeesta ja seurakuntien köyhyydestä. Kattopellit ovat erityisen kalliita, siksi useat kirkot olivat katottomia.

Bugomben saarnahuonetta hoitaa paikallinen sivutoiminen evankelista. Hänen ohjeittensa mukaan olimme koko ajan tarkasti aikataulussa, mikä on harvinaista Afrikassa. Jumalanpalveluksessa oli mukana runsaasti lapsia, jopa muslimiperheistä. Niinpä muutin saarnaani nopeasti. Ihmettelin, miten lapset jaksoivat kuunnella puhettani. Luulenpa Katri Härkösen taitavana tulkkina muokanneen saarnaani vielä lisää lapsille sopivammaksi.

 

Elokuvailtoja ja kummilapsityötä

Eräässä kylässä tutustuimme Mikko Pyhtilän organisoimaan Cinema Leo - evankelioimistyöhön. Hiippakunnalla on elokuva-auto, joka on varustettu muun muassa elokuvaprojektorilla. Työntekijät vierailevat kodeissa, keskustelevat ihmisten kanssa ja kutsuvat mukaan elokuvailtaan. Kylien asukkaille kristinusko on useimmiten täysin tuntematon.

Illan pimeydessä ulos pystytettiin suuri valkokangas, johon näytettiin raamattuaiheisia opetusfilmejä sekä yksi elokuva. Elokuvailtaan kokoontui 500 eri-ikäistä katsojaa.

Tansaniassa kirkot ovat perinteisesti tarjonneet suuren osan maan koulutuspalveluista. Useimmat lapset aloittavat koulunkäynnin, mutta useille koulunkäynnin kustannukset ovat liian suuria. Myöskään kaikkiin kouluihin vielä ei riitä ammattitaitoisia opettajia. Joskus lapset joutuvat olemaan koulussa ilman opettajaa.

Lähetti Pia Pyhtilän vastuualueeseen kuuluu Mwanzan alueen kummilapsityö. Kummilasten perheet ovat moniongelmaisia ja usein lapset onkin jätetty mummojen hoitoon. Köyhien perheiden tytöt päätyvät usein jo lapsina työhön ja perheiden pojista tulee rikollisia.

Kummilapsille etsitään koulu ja tarvittaessa kouluasunto. Lapset ja heidän perheensä saavat ruoka-apua ja kaikkea muutakin tukea ja apua sukista lähtien. Loma-aikoina, joita koulusta on vuoden aikana kolme kuukautta, he voivat asua kummitalossa.

Lapsilla ja nuorilla on samoja ongelmia kuin Suomessa. Työmuotona käytetään etsivää työtä. Pia kertoi heidän tekevän yhteistyötä myös kummilapsien opettajien kanssa.

 

Tansanian kirkko kasvaa

Tansaniassa kristinusko menee eteenpäin, toiminta laajenee, työntekijöitä koulutetaan, seurakuntia perustetaan ja toimitiloja rakennetaan. Miten Tansanian kirkon kasvu on ollut mahdollista?

Eräs vastaaja sanoi näin: ”Emme tiedä, se on Jumalan salaisuus. Sanamme ja tekomme todistavat, tahdomme olla todistava kirkko. Myös suomalaisten lähettien osuus ja Suomen Lähetysseuran ja valtion taloudellinen tuki on tärkeä. Suomalaiset ovat tukeneet meitä niin koulutuksessa, julistuksessa kuin diakoniassa. Kirkolla onkin yhä enenevässä määrin työssä koulutettuja henkilöitä. Välitämme sairaista, köyhistä ja syrjäytyneistä.”

Koin itsekin, että niin hiippakunnan kuin seurakuntien työntekijät ja kohtaamamme lähetit toimivat tehtävissään innolla, ilolla, sydämen halulla ja rukoillen. Jospa jotakin siitä olisi tarttunut mukaan meille matkalaisillekin.

Matti Nuorala

 

Tansania

- 45 miljoonan asukkaan valtio Itä-Afrikassa. Itsenäistyi 1961

- kristittyjä ja muslimeja molempia noin 30% maan väestöstä.

- talous on kasvanut ja kehittynyt viime vuosina, koska ulkomaisia velkoja on annettu anteeksi

- kansantuotteen kasvu 7% vuonna 2013.

- kolmannes asukkaista elää edelleen syvässä köyhyydessä (Maailmanpankki)

- maataloustuotteet tärkeimpiä vientituotteita

- runsaasti luonnonrikkauksia mm. malmeja, maakaasua ja öljyä.

Tapahtuu
Pe 8.12.–9.12.
Miesten adventtitapaaminen Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 18.2.
Klo 10.00
Siionin virsien juhlasunnuntai Kokkolassa. Lisätietoja (kelaa sivun alalaitaan)
La 14.4.–20.4.2018
Kevätretki Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi