Hiljainen rukouslaulu - mitä se on?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Hiljainen rukouslaulu - mitä se on?

Hilkka-Liisa Vuori

Kuva Mikko T Helminen

Vox Silentii, Hilkka-Liisa Vuori ja Johanna Korhonen sekä Samuli Korkalainen ovat tehneet yhdessä Kuule minua- levyn, jossa hiljainen rukouslaulu kohtaa Siionin virret.

 

 

Musiikin tohtori Hilkka-Liisa Vuori

korostaa kuuntelemisen

merkitystä.

 

 

Hymyilevällä äänellä hän tarinoi rauhallisesti keskiaikaisesta kirkkolaulusta, rukouksesta, psalmeista ja ihmisestä. On pysähdyttävä kuuntelemaan.

Pysäyttäviä ovat myös Vox Silentiin äänitteet, esimerkiksi Videte Miraculum (2002), Ole minulle, Lohdun psalmeja keskiaikaisin sävelin (2007), Kuule minua, Körttivirsi kohtaa keskiajan kirkkolaulun (2009) ja Veni, Sancte Spiritus - Tule, Pyhä Henki (2013). Vuoren lisäksi äänitteillä laulaa Johanna Korhonen. Kirsti Autio ja Samuli Korkalainen laulavat molemmat yhdellä cd:llä.

 

Kuunteluoppilaana saa kerrata

Hilkka-Liisan musiikin väitöstutkimus Neitsyt Marian yrttitarhassa, Birgittalaissisarten matutinumin suuret responsoriot hyväksyttiin tammikuussa 2012. Kirkkomusiikin alaan kuuluvassa tutkimuksessaan hän on perehtynyt Naantalissa vaikuttaneiden birgittalaissisarten keskiaikaisiin lauluihin ja erityisesti aamuyön varhaisina hetkinä laulettuihin suuriin responsorioihin.

Cantus sororum eli Sisarten laulu- liturgia sisältää mietiskeleviä lauluja, joissa Kristusta ja pelastushistoriaa tarkastellaan sisarten esikuvan Neitsyt Marian silmin.

- Nunnat ovat laulaneet viikosta toiseen samoja lauluja. Jokaisella viikonpäivällä oli hetkipalveluksissa oma teemansa. Sisarten lauluohjeissa toistuu kohti käyvä kehotus kuunnella. Kuunnella itseään ja muita, kuunnella Jumalaa. Joka viikko nunnat ovat laulaneet myös kaikki 150 psalmia.

Toistamalla sana ja sävel syöpyvät ihmisen mieleen, kehoon ja sydämeen.

Kirkkomusiikkimme juuret kulkeutuvat näihin lauluihin. Sanat ja sävelet ovat hioutuneet sopiviksi satojen vuosien kuluessa. Ne kantavat edelleen ihmisen syvimpiä tuntoja ja rukousta.

Tutkimustyö sai hänet myös miettimään jatkuvan rukouselämän tärkeyttä ja psalmien merkitystä.

- Paljon ei tarvitse olla määrällisesti paljon. Pieni voi olla syvää. Jos lukisi yhden psalmin viikossa, tai katselisi yhtä jaetta. Jos sen sijaan virret tuntuvat luontevammilta, voisi lukea ja hyräillä yhden virren viikossa, tai yhtä säkeistöä tai lausetta, Hilkka-Liisa houkuttelee.

- Vaan annanko itselleni luvan siihen, että se olisi säännöllistä?, hän kysyy.

 

Sanat ja sävelet soivat kuunnellen rauhaa

Musiikki ja ihmiset ovat kiinnostaneet Hilkka-Liisaa aina. Hengelliset asiat ovat olleet hänelle myös tärkeitä, erityisesti rukoileminen ja siinä levon löytäminen. Musiikin ja uskonnon yhdistävä tie löytyi keskiaikaisesta rukouslaulusta. Sieltä löytyivät juurevuus, mietiskelyperinne ja lepo.

Hiljainen rukouslaulu etenee hitaasti mietiskellen. Se vaatii laulajalta ja kuulijalta kiireettömyyttä. Parhaimmillaan hellä rukouslaulu soi kehossa ja kirkkotilassa. Kuunteleva hiljainen rukouslaulu voi kuljettaa ihmisen sydämen ja mielen pakottamatta hiljaisuuteen ja lepoon.

Musiikki ja ääni ovat olennainen osa ihmisyyttä. Kuinka kauniisti luomiskertomuksessa aina toistetaan: Jumala sanoi. ”Jumala sanoi: Tulkoon Valo!” , ” Jumala sanoi: Tulkoon kaartuva kansi…”

- Jumala loi maailman ja ihmisen äänellään, Hilkka–Liisa sanoo.

Lukiessaan Raamattua hän kuuntelee sen äänimaailmaa.

- Minulle hyvin rakas ajatus on se, miten hyvä paimen tuntee lampaansa ja lampaat seuraavat häntä, koska he tuntevat hänen äänensä (Joh. 10).

Ihmisen oma ääni on osa hänen persoonaansa ja hyvin henkilökohtainen. Ihmisen ääni välittää tunteiden ja asenteiden sävyjä. Mitä paremmin tunnemme ihmisen, sitä herkemmin kuulemme häntä.

 

Ääni saavuttaa ja hoitaa poissaolevaa

Eri elämän tilanteissa äänellä on suuri merkitys. Hilkka-Liisa on kehittänyt Synnytyslaulu-metodin ja järjestää näitä kursseja. Perusajatuksena on äänen rentouttava vaikutus.

- Äänenkäyttö apuna synnytyksessä on rentoutusmenetelmä, mutta se on myös varhaista vuorovaikutusta. Äänellä on kokonaisvaltainen vaikutus ihmiseen. Synnytyksessä ääni on väline rentoutumiseen avaavan ja elämää tuovan kivun keskellä.

Ääni saavuttaa ihmisen myös silloin, kun hänen tajunnan tasonsa on hämärtynyt. Tutut laulut tavoittavat dementoituneen, syvästi kehitysvammaisen tai koomassa olevan ihmisen. Oman nimen kuuleminen laulettuna herättää kaikissa herkkiä tunteita.

- Toiston kautta löytyy polku mieleen. Ihminen, joka ei enää puhu, saattaa yhtyä lauluun ja on sen jälkeen tavoitettavissa, kunnes taas vaipuu omaan maailmaansa. Myös saattohoidossa laulut tuovat lohtua ja rakentavat yhteyttä. Ei tarvita mitään monimutkaisia menetelmiä, iltavirsikin riittää.

- Iltavirsi tai illan laulu on parasta, mitä myös lapselle voi tarjota. Se menee lapsen syvämuistiin ja säilyy hänen sydämessään.

Hilkka-Liisa kertoo arvostavansa lapualaisia juuriaan, ja niihin kuuluvia Siionin virsiä. Niissä on paljon lempeää kuuntelemista ja kaipausta. Rakkain lause on virressä 49: ”Yön tuolta puolen nousee koi jo Pääsiäisen auringon.

 

Paratiisi on, kun kaikki hengittävät

Vox Silentii on tehnyt yhdessä Samuli Korkalaisen kanssa Kuule minua -levyn, jossa Siionin virsien pareiksi Hilkka-Liisa on valinnut ikivanhoja rukouslauluja.

- Huomasin, miten tavan takaa keskiaikaisen kirkkolaulun hyräily liukui mielessäni Siionin virren tapailuksi – tai toisin päin.

Yhteistä näille kahdelle ovat myös hengitystauot.

- Körttiperinteessä uskalletaan pitää hengitystauot. Lause lauletaan loppuun, eikä sitä venytetä, sitten hengitetään ja on hiljaisuus. Pysähtyminen antaa mahdollisuuden kuunnella. Se on paratiisi, kun kaikki hengittävät!

Keskiaikaisessa kirkkolaulussa ja Siionin virsissä on molemmissa myös niekkuja. - Silloin viivytään pitempään, vaikka jossain tärkeässä sanassa.

Pysähtymistä ja kuuntelemista häiritsee kiireinen elämän rytmi ja tauoton meno. Ihminen kaipaa rauhoittumista, niinpä esimerkiksi joululaulutilaisuuksia kritisoidaan siitä, että laulut lauletaan liian nopeasti.

- Se kertoo siitä, että ihmiset kokevat joululaulut tärkeiksi. Niitä ei saa laulaa liian nopeasti, vaan pitää antaa tilaa hengittämiselle, että laulaja saa tilaa pysähtyä.

 

Soraääniäkin pitäisi kuunnella

Mutta jos onkin ihan taidoton, jos ei ole tippaakaan musikaalinen, jääkö sitten kaiken tämän ulkopuolelle?

Hilkka-Liisan mielestä jokaisella on oikeus laulaa omalla äänenvärillään, kaikille kuuluu oikeus musiikkiin.

Tärkeää hänen mielestään olisi kuunnella yhdenvertaisuudella ja hellyydellä omaa kehoaan ja tilaa. Kuorolaulussa, yhteislaulutilaisuuksissa ja veisuissa se tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että äänimaisema tasoittuu.

- Jos jokainen laulaisi vieruskaveriaan kuunnellen, ihmisten erilaiset äänet sulautuisivat toisiinsa, yhdeksi kuuntelevaksi äänimereksi.

Parhaimmillaan sellainen yhteislaulu tuntuu iholla. - Nämä ihmeelliset, ihanat hetket eivät synny kilpalaulannassa, vaan useimmiten silloin, kun ollaan väsyneitä. Uupuneena ei ole enää kiire, silloin riittää huokauskin.

Johanna Sointula

 

Hilkka-Liisa Vuori (s. 1966, Lapua)

- freelance-muusikko ja -opettaja.

- opettaa mietiskelevää rukouslaulua ja synnytyslaulua.

- musiikin tohtori

- Vox Silentii -duon jäsen.

www.voxsilentii.fi

www.hiljainenrukouslaulumessu.fi

www.harmoninenlaulu.org

 

Tapahtuu
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
Ti 5.9.
Klo 20.00
Siioninvirsiseurat Pyhän Laurin kappelissa Äkäslompolossa.
Pe 8.9.
Klo 20.00
Suomi 100 Juhlavuoden Ruskakonsertti Siionin virsin Pyhän Laurin kappelissa Äkäslompolossa. Esa Ruuttunen, baritoni, Jenni Ljung, piano Ohjelma 25 €/aikuinen ja 15 €/lapset alle 16 v.
Pe 22.9.–24.9.
Körttifoorumi Aholansaaressa. Lisätietoja.
Su 15.10.
Klo 10.00
Nilsiän herättäjäjuhlien kiitospyhä Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
La 14.4.–20.4.2018
Hihtomatka Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi