Piirteitä herännäisyyden historiallisesta profiilista
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Lujat pölkyt, kovat naulat – piirteitä herännäisyyden historiallisesta profiilista

Urpo Karjalaisen kirjoitus herännäisyyden historiallisesta profiilista.

Herännäisyys tunnetaan maassamme yleisnimenä yhdelle kirkkomme sisällä vaikuttavalle herätysliikkeelle. On silti ainakin jossain määrin keskustelunalaista, millaisen historiallisen liikkeen kuvaukseen itse nimi, herännäisyys viittaa.

Useimmin sillä tarkoitetaan myöhäisempää herännäisyyttä, jonka alkusyyksi katsotaan Lapinlahden Telppäsniityn heinäväen hurmokselliset kokemukset kesällä 1796. Historiaa yksinkertaistava tulkintalinja on kulkenut siten, että Paavo Ruotsalaisen katsottiin vähitellen 1810-luvulta alkaen ohjanneen alkujaan karismaattista herätysliikettä terveeseen, siis kirkolliseen ja luterilaiseen huomaan. Nykyisin kuitenkin yhä laajemmin ajatellaan niin, että 1700–1800 -lukujen vaihteen herätykset tulisi kuitenkin liittää niitä edeltäneisiin uskonnollisiin liikehdintöihin jo aiemmin 1700-luvulla. Historian kirjoituksen kansallinen paradigma, tietynalainen stereotyyppinen malli on kuitenkin maamme itsenäistymisen ajoista lähtien sallinut tai jopa tietyllä tavalla isänmaallisesti edellyttänyt, että Telppäsniityltä kulki erityisesti Paavo Ruotsalaisen välityksellä suoranainen historiallinen pyrkimys kohti Suomen itsenäisyyttä.

1. Tulen hehku hiipuu

Myöhäisempi herännäisyys saavutti kulminaatiopisteensä 1840-luvulle tultaessa. Tällöin Paavo Ruotsalaisen, N.K. Malmbergin ja J. Laguksen johtama liike alkoi säröillä. Paavon ... Lue lisää

2. Wilhelmi Malmivaaran ohjelma

Herännäisyyden uudenlainen alku koitti N.K. Malmbergin pojan, Wilhelmi Malmivaaran määrätietoisen toiminnan seurauksena 1880-luvun lopulta alkaen. Hengellisen Kuukauslehden perustamisen (1888), ... Lue lisää

3. Paavo, Luther ja pelastusvarmuus

Herännäisyyttä on luonnehdittu omaleimaiseksi, tyypillisesti suomalaiseksi herätysliikkeeksi. Yksi keskeinen pyrkimys pitkin 1900-lukua oli, että toistuvin väliajoin nähtiin tarpeellisena ... Lue lisää

4. Ristin ryöväri ja tuhlaajapoika neuvonantajina

Paavo Ruotsalaisen hengellisen perinnön omaleimaisuutta luonnehtivat hänen jotkin varsin kiinnostavat neuvot. Tällainen on mm. kehotus rientää kyselemään armoa ristin ryöväriltä, ... Lue lisää

5. Lähinnä heränneet ja muut ystävät

Nykyistä mielipideilmastoa mittaavien uskonnollisluonteisten kyselytutkimusten mukaan herännäisyys on varsin suosittu liike erityisesti kirkon työntekijöiden keskuudessa. Tyypillistä ... Lue lisää

6. Herännäisyys nykyisenä hengellisenä liikkeenä

Tässä yhteydessä on luontevaa kysyä, mihin herännäisyyden voitaisiin ajatella sijoittuvan ns. herätysliikerintamassa. Tuskin kovinkaan monet asiaa tuntevat sijoittaisivat sitä niiden ... Lue lisää

Tapahtuu
To 3.8.
Klo 13.00
Tunturiseurat Muotka-tuntureiden alueella Tuanganuaivin huipulla. Lisätietoja.
Su 20.8.
Klo 10.00
Herättäjän päivä Laukkalan kirkossa seppä Högman -perinnön merkeissä. Lisätietoja.
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi