Eduskunnan 2. varapuhemies ei luovu tavoistaan: ”Olen torilla aina kun pääsen”
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Eduskunnan 2. varapuhemies ei luovu tavoistaan: ”Olen torilla aina kun pääsen”

Rovasti Anssi Joutsenlahti ja äidiltään lapsena saamansa nukke.

Rovasti Anssi Joutsenlahden, 69, elämää leimaa syvä kutsumustietoisuus pappina ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, mutta myös seuratupien kävijänä.

Edes valinta eduskuntaan 24 vuoden tauon jälkeen ja eduskunnan 2. varapuhemieheksi eivät näytä estävän häntä toimimasta kirjakauppiaana tai kenkien myyjänä lähetyksen hyväksi. Vapaa-aikanaan hänet löytää varmimmin papin töistä tai Kankaanpään torilta. Rovasti on kuin kaleidoskooppi: jokainen ravistus tuo esiin jonkin uuden kuvion.

 

Anssi Joutsenlahti asuu Helli-vaimonsa kanssa hieman Aalto-tyylisessä talossa lähellä Kankaanpään keskustaa. Vastaanotto tuntuu kovin kotoiselta. Herännäisyyden ystävyyden korostus paistaa kaikesta läpi.

 

Joutsenlahdet asuivat pitkään kerrostaloasunnossa lähellä nykyistä kotiaan. Viisi vuotta sitten tapahtui paluu juurille, kun pariskunta osti Anssin vanhempien talon. Asunnosta näkee, kuinka suvun kulttuurihenki on jättänyt Anssi Joutsenlahteen lähtemättömän jäljen.

 

Seinät peittyvät täysistä kirjahyllyistä. Kirjakauppiaan poika rakastaa kirjoja. Vapaat seinät ovat täynnä tauluja. Suvussa on vaikuttanut runsaasti taiteilijoita: Kauko kuvanveistäjäprofessorina, Kalle arkkitehtina ja Elvi ompelijana. Äitikin oli taiteellisesti lahjakas.

 

Lämmöllä rovasti Joutsenlahti ottaa käteensä Elvi-tädin tekemän nuken.

 

- Nuken olen saanut pienenä poikana ja säilyttänyt sitä halki elämän. Nuken vaatetus on todella taidokasta työtä ja aiemmin nukesta lähti äänikin, kun sitä taivutti.

 

Kuinka olet körttiläinen?

Kuinka Anssi Joutsenlahti on juuri körttiläinen? Hän viittaa rukoilevaisuuden ja herännäisyyden yhteisiin syviin juuriin, jotka tuntuvat edelleen Kankaanpäässä.

 

Hän muistaa rukoilevaisuuden saarnamiehiä, Oskari Rajakalliota ja Frans Ulvasta, jotka ovat edesmenneet jo 1960-luvulla. Puhemiestä puhuttelee vanha pietistinen kokemuskristillisyys. Hän muistelee nuoruutensa toimintaan seurakunnassa.

 

- Ensimmäisen kerran kävin herättäjäjuhlilla vuonna 1961 Joensuussa. Siitä lähtien olen juhlilla käynyt paria vuotta lukuun ottamatta.

 

Lapsuuden vaikuttajina hän mainitsee muutaman kirjan. Helluntailaisilta tullut Arvo Partasen kirja ”Perälän pikkurenki” vuodelta 1954 ja raittiuskilpakirjoituksesta saatu ”Tulivesi” tekivät pieneen koulupoikaan syvän vaikutuksen.

Herännäisyyden osalta hän esittelee sisäistä ravintoa antaneen hartauskirjan ”Määräosa ajallansa”. Anssi Joutsenlahdella on selvä kirjakutsumus, myös kirjojen myyjänä.

 

Siionin virret hän tuntee omikseen, koska niistä löytää sisäisen rukouksen hengen. Seuroissa hänen on hyvä olla, koska ”siellä saa olla sellaisena kuin on”.

 

Virsi179 ”On laupeus sanomaton. Hän, Jeesus, kun hoitanut on” tuntuu mieluisalta. Virsi rohkaisee uupunutta vakuuttaen, että jos väsymys voittaa, niin ystävä hoitaa. Muutoinkin hän arvostaa herännäisyyden opetusta nöyryydestä. Ajatus ilmaistaan Siionin virressä 108:

 

”Nöyryyden harva kalliiksi arvaa, vaikka on kalliimpi kuin koko maailma. Se taivaan taito on saavuttaa mahdoton, jos taitavaksi luullaan oma a itseä.”

 

Hän ei halua suoranaisesti arvostella, mutta kokee, että nöyryyttä puuttuu monelta liikkeeltä.

 

Uskontoa ja politiikkaa ei saa sotkea

Pappina ja poliitikkona Anssi Joutsenlahti tuntee pitkältä ajalta sekä hengellisen elämän hoitamisen että yhteiskunnallisen toiminnan. Nämä asiat täytyy erottaa toisistaan.

 

- En ole sotkenut uskontoa politiikkaan enkä kirkkoherrana sotkeutunut politiikkaan.

 

Hän on Veikko Vennamon miehiä, entisen SMP:n vaikuttajia ja nykyisten Perussuomalaisten kansanedustaja. Hän muistaa hämmästyksen, joka valtasi kansakunnan, kun Vennamon aikana puolue sai 18 paikkaa eduskuntaan. Nyt paikkoja on 39.

 

- Nyt vasta tilanne näyttää ihmeeltä.

 

Hän ei malta olla huomauttamatta eduskunnan vakiintuneista käytännöistä puhemiehistön suhteen. Puhemiehet tulevat kolmesta suurimmasta puolueesta. Puhemiehistö on vakiintunut instituutio eduskunnassa, jota kaikkien edustajien tulisi kunnioittaa.

 

Arviollaan hän palautti mieleen itseensä puhemiehenä kohdistuneen syrjäyttämishankkeen. Eduskunnan toimintakulttuurin näkökulmasta hanke oli kohtuuton.

 

Puhemiehenä hän on oppinut arvostamaan korkealle kansanedustajien työtä. Uudesta asemasta oppii tuntemaan kansanedustajat paremmin kuin aiemmin. He ovat parempaa väkeä kuin lehdistö antaa ymmärtää.

 

Vaalilupauksensa puhemies on pitänyt antamalla puhemiehen palkkionsa hoitohenkilöiden palkkaamiseen. Asia toteutui jo ennen tasavallan presidentin pyytämää palkanalennusta

 

Veteraanit kunniakansalaisia

Eduskunnan 2. varapuhemies on sitkeän ja pitkäjänteisen toiminnan mies. Hän on juossut noin 80 maratonia, mutta hän on uskollisesti myös pitänyt huolta sotien veteraaneista. Hänellä on useita luottamustehtäviä niin sotaveteraanien kuin sotainvalidienkin piirissä sekä paikallisesti että laajemmissa yhteyksissä.

 

Hänen isänsä on käynyt kaksi sotaa. Tällaisen veteraanin poikana hän tuntee, että veteraaneja tulee kohdella yhteiskunnassa kunniakansalaisina.

 

- SMP:ssäkin Veikko Vennamon johdolla ajoimme veteraaniasiaa. Saimme jopa aikaan veteraaneille rintamalisän maksamisen.

 

Pitkäaikainen vaikuttaja Anssi Joutsenlahti täyttää syyskuun 17. päivänä 70 vuotta. Hän pitää juhlan merkeissä seurat lauantaina 14.9. Kankaanpään kirkossa. Sinne kaikki ovat tervetulleita.

 

On melkoisen historiallista, että pappi vaikuttaa eduskunnan puhemiehistön jäsenenä. Onnea ja siunausta vilpittömälle toiminnan miehelle sekä syntymäpäivänä että vaativassa tehtävässä!

 

Tapio Seppälä

Tapahtuu
La 8.4.
Samoilla oljilla - seuratoiminnan ideointi- ja virkistyspäivä Raudaskylässä. Lisätietoja.
Ma 17.4.
Klo 11.30
Kohti herättäjäjuhlia: reformaatio ja Siionin virret. Kolme puheenvuoroa herännäisyydestä Nilsiän seurakuntakodilla. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi