Kolumni 7-8/2013
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Kolumni 7-8/2013

Kalevi Virtanen

Kuva Erja Saarinen

Muista minua

Isäni lakkasi puhumasta kolmisen vuotta sitten. Yhdeksänkymppinen, vahvojen mielipiteiden mies istui nyt hiljaa. Kuitenkin tuntui, että hän ymmärsi suurimman osan siitä, mitä ympärillä sanottiin.

Nyt isä on ollut laitoshoidossa puolisen vuotta. Siellä hän on ryhtynyt laulamaan. Mies joka ei koskaan ole pitänyt humpasta, ei kuunnellut kevyempää musiikkia, laulaa nyt humpahtavalla sävelellä omia laulujaan omin sanoin uudestaan ja uudestaan. Ilmiö kuuluu tautien kuvaan, sanovat lääkärit.

Jotenkin on helpompaa, kun käy isää katsomassa muiden kanssa. Nyt olen kuitenkin - ensimmäistä kertaa - yksin matkassa.

Isän laulu, jota joku kutsuisi jollotukseksi, kuuluu jo käytävälle.

Astun huoneeseen, kerron kuuluvalla äänellä, kuka olen. Laulaminen lakkaa, isä katsoo minua, en ole ollenkaan varma, että hän tunnistaa minut. Toivon kuitenkin.

Hetken hiljaisuuden jälkeen saan sanotuksi, että hän on ollut minulle hyvä isä. Erityisesti siksi, että hän on aina ollut selkeästi olemassa, ei ole koskaan asettunut piiloon muiden selän taakse. Tuntuu, että hän ymmärtää, mitä sanon, mutta varma en voi olla tästäkään.

Hetkessä isä unohtaa minut, alkaa laulaa, laulussa toistuvat kolme sanaa ”leipä, lohja, joulu”. Viimeisestä sanasta mieleeni tulee, miten puolisoni kerran vähän vastaavassa tilanteessa lauloi omalle isälleen joululauluja.

Hämmentyneenä ryhdyn laulamaan ”Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella…” Isän jollotus lakkaa, aivan selvästi hän kuuntelee ja tuntuu ymmärtävän, mitä tapahtuu.

Maa on niin kaunis –laulun aikana isän kädet tulevat vapisten esille peiton alta ja tuntuvat etsivän jotakin.

Tajuan niiden tavoittelevan minun käsiäni ja niinpä tartun niihin. Istun sängyn vieressä pitäen isän käsiä omissani ja laulan vielä muutaman joululaulun. Ulkona on kesä tulossa, vihertää.

Siirryn virsiin ja hengellisiin lauluihin. Joka aamu on armo uus, Mä elän laupeudesta, Kiitos sulle Jumalani.

Aloitan isän lapsuudenkodin peruslaulun ”Jeesuksesta laulan, Jeesuksesta vaan…”

Isä alkaa irrotella käsiään minun käsistäni, tärisevät kädet etsivät jotakin. Tajuan, että kädet etsivät toisiaan, ne ovat menossa ristiin. Ristin kädet isän rinnalle ja laulan: ”Pääsen asukkaaksi kultakaupunkiin, viedään vierahaksi häihin iäisiin”.

Kun astun takaisin käytävälle, kuulen, miten isä on palannut omaan lauluunsa: leipä, lohja, joulu…

Virret ja laulut painuvat syvälle ihmisen tajuntaa; en ole uskonut, että ne painuvat näin syvälle. Ei ole ihme, että niin monet Raamatun kohdat vertaavat taivaassa olemista laulamiseen ja soittamiseen.

Muistisairaita on Suomessa jo 130 000, hetken päästä enemmän. Laulun ja virren muistaa, kun ei enää muuta muista.

 

Kalevi Virtanen

 

Tapahtuu
To 3.8.
Klo 13.00
Tunturiseurat Muotka-tuntureiden alueella Tuanganuaivin huipulla. Lisätietoja.
Su 20.8.
Klo 10.00
Herättäjän päivä Laukkalan kirkossa seppä Högman -perinnön merkeissä. Lisätietoja.
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi