3. Herännäisyys - seuraliike
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

3. Herännäisyys - seuraliike

Suomalaisten 1800-luvulla syntyneiden herätysliikkeiden rukoilevaisuuden, herännäisyyden, evankelisuuden ja lestadiolaisuuden juuret ovat pietismissä, joka tuli meille jo 1700-luvulla ääripietisminä. Herännäisyyden synty ajoittuu 1800-luvun alkuun, jolloin sekä Savossa että Pohjanmaalla syntyi herätys, joiden johtajina olivat Paavo Ruotsalainen sekä Joonas Lagus ja Niilo Kustaa Malmberg. Talonpoika Paavo Ruotsalainen oli älykäs, luonteeltaan omintakeinen ja paljon elämänkokemusta omaava, joka luonnehti elämäänsä sanomalla ”Petäjävapriikin koulun” olleen hänen akatemiansa. Paavo Ruotsalainen ei ollut pietisti, jotka korostivat ihmisen pyhitystä ja omaa ratkaisuvaltaa uskon asioissa. Hän oli suuri Lutherin tuntija ja siten ymmärsi hyvin, mitä uskonpuhdistus sisältää: Jumala vanhurskauttaa syntisen ihmisen yksin armosta, ilman ihmisen tekoja, ilman tekopyhyyttä ja ihmisen suorituksia. Tästä luterilaisesta uskonvanhurskauttamisopista seurasi, että pyritään ruokkimaan nälkäisiä suloisella evankeliumin sanalla sielunhoidollisesti ilman moralismia. Nuorena Paavo joutui ahdinkoon etsiessään sieluunsa rauhaa. Jyväskylään käveltyään hän sai kuulla seppä Högmanilta:” Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki, Kristuksen sisällinen tunto.” Nyt hän ymmärsi, että ihmiset teot ja Jumalan armo eivät sovellu yhteen. Kristus on avuttomien syntisten Vapahtaja. Paavo: Ei elämää Kristuksessa löydetä muuten, kuin että opitaan syntisenä, kirottuna, pyhänä ja pahana armoa anomaan ja nälkimään, se on, kuten apostoli sanoo, ilman töitä uskomaan häneen, joka tekee jumalattoman vanhurskaaksi.” Paavon perintönä onkin etsivä ja ikävöivä usko, joka luottaa Jumalan apuun ja aikatauluun.

Pohjanmaalla johtajana oli Malmberg, joka aluksi oli ihmisen omaa ratkaisua ja pyhitystä korostava pietisti, mutta hänestä tuli luterilainen jo 1830-luvulla, kun hän suomensi Lutherin tekstejä, joita heränneet sitten ahkerasti lukivat. Heränneet papit sitoutuivat kansaan eikä säätyynsä, käyttivät kansankieltä, liikkuivat kansan parissa kuuntelemassa ja keskustelemassa. Siten he olivat ilmoitetun Jumalan sanan tulkin lisäksi kansan tuntojen tulkkeja, paimenia, ruokkijoita, kokoajia, hoitajia, varjelijoita, suojelijoita ja puolustajia. Heikki Ylikangas toteaakin, että seuratuvissa toteutui ensimmäisen kerran suomalaisen kansanvallan periaatteet, joita toisaalla ajoivat kansallisuusmiehet Snellmanin johdolla. Pappi oli ystävä kuten Kauhavan miehet kirjeessään kirjoittivat Malmbergista, joka joutui syytetyksi monista asioistaan: ”Malmberg luopui meidän tähtemme kaikesta mukavuudesta, matkusti pitkät matkat huonoilla teillä ja rämeitten takaisiin asuntoihin, söi meidän kanssamme samassa pöydässä, vaivasi itseään meidän kanssamme päivät päästänsä ja yön tullen hän laski levolle meidän kanssamme tuvan lattialle samalla olkivuoteelle

Vuonna 1846 Paavon puheessa Malmbergin pappilassa Lapualla näkyy kansanliikkeen arvostelu sen ajan pappeja kohtaan. Paavo kuvaili hätääntyneen yritystä mennä keskustelemaan vaivastaan papin luo, joka käski: Tule sunnuntaina kirkkoon kuuntelemaan!” Niin ei Kristus tee. Hän juoksee aran ja vauhkon syntisraukan jäljessä, huutelee kuin paimen lammasta, tarjoaa palasta ja koettaa kesytellä. Ja kun Hän tapaa sen aran ja pelkäävän, risujen repimänä ja suohon vajonneena, ei Hän sitä komenna, eikä anna sille määräyksiä, ei hosu eikä aja vaan kumartuu itse sen alle, nostaa uupuneen olalleen ja kantaa kotiin. Mutta siinäpä teidän pappien rokit ryvettyisivät.” Siinä on hyvä esimerkki seurapuheesta.

Tapahtuu
Pe 8.12.–9.12.
Miesten adventtitapaaminen Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Pe 2.2.–4.2.
Seuraliikepäivät Aholansaaressa. Lisätietoja.
Su 18.2.
Klo 10.00
Siionin virsien juhlasunnuntai Kokkolassa. Lisätietoja (kelaa sivun alalaitaan)
Pe 2.3.–4.3.2018
Lähde Herättäjä-Yhdistyksen matkalle Tallinnaan ja Taluun. Lisätietoja.
La 10.3.–11.3.2018
Talviveisuut Ylihärmässä. Lisätietoja.
La 14.4.–20.4.2018
Kevätretki Ylläkselle. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi