Rakastaminen on kovaa työtä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Rakastaminen on kovaa työtä

Mervi Salin-Inkinen lapsensa kanssa pihaleikeissä

Thabisoa kiinnostavat moottorit ja kova vauhti!

Koko maapallo on Mervi Salin-Inkisen ja Kari Inkisen perheessä.

Thabiso,12, selittää innoissaan uuden mönkijänsä järisyttäviä ominaisuuksia kotinsa pihalla Vahdossa. Pojan kikkuraisiin hiuksiin ja poskiin tarttuneet rapakokkareet kertovat nekin vauhdikkaasta ensistartista.

Ensin hän esittelee isänsä Karin, sitten lettipäisen, suloisen pikkusiskonsa ja kertoo veljensä olevan kaverinsa luona ja että Mervi-äiti on tulossa kotiin siskon jumppatapahtumasta.

Pian auto onkin pihassa ja ensimmäisenä ulos hyppää iloisesti hymyilevä, veryttelypukuinen tyttö. Mervi auttaa pienempää tyttöä, nappaa mukaansa ruokaostokset ja lähtee ruuanlaittoon, pienimpien kipittäessä hänen peräänsä.

- Äitii, koska ruoka on valmista?, kyselee jo yksi.

 

Elämä on yllättävää

Mervi ja Kari ovat yhden lapsen adoptiovanhempia ja neljän lapsen sijaisvanhempia. Neljän Suomessa syntyneen sijoituslapsen vanhemmat ovat vietnamilaisia.

Thabiso on adoptoitu Etelä-Afrikasta. Kun hän oli neljän vuoden vanha, perheeseen sijoitettiin vietnamilaiset sisarukset, tyttö ja poika. Myöhemmin heille sijoitettiin toiset vietnamilaiset sisarukset, kaksi tyttöä.

Nykyisin Kari on kotona ja Mervi tekee 70% virkaa Varsinais-Suomen sijaisperheiden perheohjaajana.

- Sijaislapsiemme taustoissa on monenlaista problematiikkaa. He ovat pieninä joutuneet kokemaan sellaista, mistä meillä ei ole mitään kokemusta.

Mervi kertoo heidän toisesta pojastaan, joka tuli kaksi vuotiaana heille laitoksesta jo useita sijoitusyrityksiä läpikäyneenä. Poika kiintyi Kariin, mutta ei päästänyt lähelleen Merviä.

- Ihmettelin, mikä minussa on pielessä? Olin sentään käynyt kaikki mahdolliset kurssit, tiesin ja osasin! Kokemus oli opettava, mutta oli rankkaa tulla torjutuksi ja kokea, että minun rakkaus ei kelpaa lapselle.

 

Palapeli-lapset tarvitsevat rakastavaa aikuista

Koskaan ei voi tietää, mitä lapsi tuo tullessaan. - Sijaislapsemme oli joskus sanonut koulussa: ”Olen onnenpekka, koska minulla on kaksi isää ja kaksi äitiä.”, Mervi kertoo.

Traumatisoituneet lapset tarvitsevat vakaita olosuhteita. Aikuinen kannattelee lasta arjessa, kantaa hänen suruaan, häpeäänsä, syyllisyyttään ja ikäväänsä. Myös silloin, kun ei saa lapselta myönteistä reagointia osakseen.

- Aikuisen tehtävä on rakentaa suhde ja rakastaa, vaikka ei saisi vastarakkautta. Suhteen luominen on rakkautta, se parantaa. Se on jatkuvaa huomiointia, olemassaolon todistelua ja se edellyttää läsnäoloa. Rakkaus on työtä.

Kasvatusmetodit eivät ole Mervin mielestä oleellisia. Sillä ei ole merkitystä, kuinka tiukka olet. Tärkeää on suhde lapseen: ”Mä en jätä, vaikka suutun. Osaan pyytää anteeksi.”

- Siinä on kysymys itsetunnon kokoamisesta uudelleen, paikkaamisesta ja korjaamisesta.

Kun aikuiset ovat vaihtuneet hylätyn lapsen elämässä tiuhaan ja hänellä on tarve turvautua aikuiseen, ovat ns. kiintymyssuhdehäiriöt mahdollisia.

- Ekalla luokalla Thabiso huusi perääni ensimmäiset kaksi viikkoa. Sanoin opettajalle, että Thabisoa auttaisi, jos hänet otettaisiin syliin. Opettajan mielestä niin ison pojan oli kuitenkin jo kestettävä ero vanhempiinsa.

 

Kaikki ihmiset ovat arvokkaita

Mervi kertoo asettuvansa lastensa biologisten vanhempien asemaan miettien, mitä hän toivoisi, jos hänen lapsensa olisi sijoitettuna.

- Meidän sijaislapsilla on kerran kuukaudessa vanhempiensa kanssa tapaaminen valvotusti. Lapselle on tärkeää, että yhteys vanhempiin säilyy, vaikka vanhemmat eivät aina tulisikaan tapaamiseen.

- Ei ole hyviä ja pahoja vanhempia. Pelimerkkejä ei ole jaettu tasan. Jos sinulle ei ole annettu rakkautta, miten osaisit rakastaa toista?, Mervi toteaa.

Sijoituksissa on tavoitteena, että lapsen ei tarvitse odottaa ja jonottaa, vaan sijoitusperheet jonottavat. Odotusajassa on hyvää se, että lapsi saa tulla perheeseen toivottuna, kuin vauva, jota rakastetaan ehdoitta.

Mervin juttelussa tulee usein esiin oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden ajatukset.

- Kaikki ihmiset ovat Jumalan luomia, samanarvoisia ja arvokkaita. Ihminen tietää itse, mitä hän tarvitsee. Se totuus on jokaisen ihmisen sisällä. Joskus vaan käy niin, että ihminen kadottaa tämän äänen sisältään, ja tarvitsee apua löytääkseen sen uudelleen.

 

Jääkaapissa kypsymässä

Mervi on koulutukseltaan diakoni. Hiljattain hän päivitti opintojaan DIAK:ssa diakoni sosionomi AMK:ksi. Kaksoistutkintoonsa hän on tyytyväinen, vaikka ei olekaan nyt kirkon työssä, onhan diakonialla mahdollisuus muuallakin kuin kirkossa.

Järvenpään Diakoniaopistoa kutsuttiin Mervin opiskeluaikoina Suomen kirkon jääkaapiksi. Hän on kuitenkin kiitollinen opiskeluajastaan ja Jarmo Kökön opetuksista.

- Neljä ja puoli vuotta saman ryhmän kanssa tiiviisti keskustellen ja perin juurin pohtien, oli arvokasta ja kasvattavaa. Opetus globaalisesta armosta, pöllytti minun herätyskristillisiä ajatuksiani ja käänsi pietistiset käsitykseni nurin.

Mervi teki kansainvälisen työn harjoittelun Intiassa, tutustuen Luterilaisen Maailmanliiton (LML) työhön Kalkutassa. Intialaisen kasti-järjestelmän mukaan köyhyys on seurausta edellisestä elämästä, johon ei voi itse vaikuttaa. Samansuuntaista ajattelua on Mervin mielestä myös kristinuskossa.

– Meillä on kuitenkin mahdollisuus ajatella toisin. Tajusin vahvasti, että kristinusko on köyhien puolella.

LML:n projekteissa auttamistyön perustana oli ihmisten voimaannuttaminen ja itsetunnon parantaminen. Työn tulokset ovat hitaita, mutta ihmisistä itsestään lähtevä muutos on kestävämpää.

- Jeesus tuli ihmisten luo ja kysyi heiltä, mitä he haluavat? Hän joka tiesi kaiken, kysyi ihmisiltä ja osoitti näin ihmisten tietävän itse, mitä he tarvitsevat.

Ihmisen itsetunnon palauttaminen on auttamistyötä, joka vaatii kärsivällisyyttä, aikaa kuunnella ja odottaa. Päivittäisten tarpeitten jakaminen passivoi ihmistä, koska siinä asetutaan toisen yläpuolelle.

Mervi on toteuttanut työnäkyään myös seurakuntien diakoniatyössä ja Kirkon Ulkomaanavussa.

Hän kritisoi kirkon byrokraattisuutta, joka syö luovuutta. Julistuksen ylivoimaisuus on Mervin mielestä outoa, koska teotkin puhuvat ja palvelu on itsessään riittävä.

- Yleensä ottaen Suomessa on vaikea tulla kirkkoon mukaan. Vallassa on valkohansikaskristillisyys, joka hyväksyy vain puhtaat, mauttomat ja hajuttomat, hän väittää.

Mervi toimii Ruskon seurakunnan kirkkovaltuustossa ja Vahdon kappeliseurakunnan perhetyön työryhmässä. Perheleirille voivat osallistua kaikki perheet. Paikat vain paukkuu, kun 80 leiriläistä touhuaa viikonlopun ajan leirikeskuksessa.

- Pienessä seurakunnassa on vähemmän byrokratiaa. Jokainen saa toteuttaa omaa osaamistaan yhteiseksi hyväksi. Toiminta tavoittaa myös miehiä ja uusiakin tulee aina mukaan. Tämä on suuri ilonaihe.

 

Lapsissa asuu Jeesus

Kansainvälisyys on Merville tärkeä asia. Hän kokee rikkauden tulleen heidän kotiinsa.

- Koko maapallo on täällä!

Viimeisimmät perheenjäsenet ovat angolalainen nuori nainen ja hänen pieni poikansa. Mervin vanhempien luona lapsuutensa kesiä viettänyt nainen otti heihin yhteyttä, tuli käymään ja pyysi Merviä äidikseen, koska koki olevansa Thabisolle isosisko.

Vahdon kirkossa vieraili taannoin Kiinassa elämäntyönsä tehnyt lähetystyöntekijä Päiviö Parviainen. Inkisten puolitoistavuotias, ujo tyttö meni kirkon edessä puhuneen rovastin viereen ja jäi lumoutuneena katsomaan häntä silmiin.

- Tilaisuuden lopuksi Parviainen tuli luoksemme ja kysyi, tiesittekö että teillä asuu Jeesus?

Ajatus kääntää kaiken ylösalaisin. Pieni onkin suurta, vaikea muuttuu iloksi ja saavuttamaton on tässä keskellä arkea.

- Kyllä, lapsissa asuu Jeesus. Tosin se voi myös purra!, Mervi naureskelee.

Johanna Sointula

Tapahtuu
La 8.4.
Samoilla oljilla - seuratoiminnan ideointi- ja virkistyspäivä Raudaskylässä. Lisätietoja.
Ma 17.4.
Klo 11.30
Kohti herättäjäjuhlia: reformaatio ja Siionin virret. Kolme puheenvuoroa herännäisyydestä Nilsiän seurakuntakodilla. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi