Herättäjä-Yhdistyksen 1. nuorisosihteeri Pentti Lemettinen
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Herättäjä-Yhdistyksen 1. nuorisosihteeri Pentti Lemettinen

Rehtori Pentti Lemettinen

Kuva Arttiri Kivineva

Herättäjä-Yhdistyksen 1. nuorisosihteeri Pentti Lemettinen.

Kuva: H-Y:n kuva-arkisto

 

Miten avarakatseinen herännäisyys toteutuu?

 

- Sinä kesänä oli herättäjäjuhlat Sievissä ja teimme ensimmäisen kerran juhlille paitoja myyntiin, muistelee rehtori Pentti Lemettinen vuotta 1973, jolloin hän aloitti Herättäjä-Yhdistyksen nuorisosihteerinä.

Muistot palauttavat mieleen vapautuneen innostuneen ilmapiirin. - Antakaa mennä!, meitä kannustettiin, kun nuorisotyö sai päättäjien ja kotien luottamuksen.

 

Radikalismin siunaus

Aurinkoisen alun taustalla oli pitkä ja vaativa muutosprosessi, jonka alun Lemettinen liittää sodan jälkeiseen aikaan. - Vanha herännäisyys kesti vain vaivoin sen, että sodassa olleet pojat eivät enää halunneet pukea västiä päälleen.

Suomalaisen yhteiskunnan muutokset, esimerkiksi kaupungistuminen, heijastuivat myös kirkkoon ja herätysliikkeisiin. Nuoretkin innostuivat yhteiskunnallisista asioista ja osallistumisesta. Julkisuutta saaneet nuorten mielenilmaukset, kuten Vanhan Ylioppilastalon valtaus ja rakenteilla olevan Temppeliaukion kirkon kallioseinään maalattu Biafra-sana, ovat Lemettiselle tuttuja opiskeluajoilta.

- Aloitin teologian opinnot syksyllä 1968 ja asuin Körttikodilla. En ollut mitään valtaamassa, mutta kodilla keskusteltiin ja elettiin mukana.

Vanhat heränneet vastustivat nuorten yhteiskunnallista aktiivisuutta.

- H-Y:n päätoimikunta antoi kielteissävyisiä julkilausumia ja tuomitsevia kannanottoja. Tästä seurasi muutamien ”aktivistien” ajautuminen liikkeen ulkopuolelle, mutta jotkut sinnittelivät liikkeessä mukana, esimerkiksi Jaakko Elenius.

Vähitellen tuli todeksi se, että vanhoilla tavoilla ei enää voitu ratkaista asioita. Lemettinen puhuukin radikalismin siunauksesta.

- Radikalismi muokkasi maan uudelle. Se käynnisti keskustelun herännäisyyden perusasioista, jolloin tärkeimmäksi nousi herännäisyyden syvin olemus, vanhurskauttamisoppi. Muutoksia ei enää vastustettu, ovet avautuivat uudistuksille ja toiminta vapautui.

1970-luvun alussa tapahtui paljon: nuorisotyö käynnistyi, Siionin virsien uudistus saatiin Jaakko Haavion johdolla valmiiksi, herättäjäjuhlilla kävijöiden määrä nousi ja Aholansaarta alettiin kehittää perustamalla sinne nuorisosihteerin viran, jota alkoi hoitaa Matti Mäntykoski.

- Herännäisyydessä sai sijaa avarakatseisuus ja avaran armon suunta. Avara armo on Siionin virren 113:7 sanoin: Kun oma pohja vajoaa, niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion, minulla turvapaikka on. Ei vain minulla, vaan kaikilla. Minun turvapaikkaani ei kavenna eikä laimenna se, että Jumala on varannut turvapaikan jollekin muulle.

 

Herännäisopistot ovat osa herännäisyyttä

Herännäisopistojen tehtäviin kuului alun alkaen tukea koteja herännäiskasvatuksessa. Kansanopistojen rooli muuttui kuitenkin1960-luvulla perussivistyksen rakentamisesta yhteiskunnan koulujärjestelmän paikkaajiksi ja muuttoliikkeen aiheuttamien vammojen hoitajaksi.

- Herännäisyyden olemukseen kuuluu perhekeskeinen ajattelu- ja toimintatapa. Kun herännäiskotien nuorista entistä harvempi kävi opiston, sai herännäishenkinen nuorisotyö kotien luottamuksen.

Pentti Lemettinen on toiminut lähes 33 vuotta herännäisopiston rehtorina. Hän jää Lapuan kristillisen opiston rehtorin toimesta eläkkeelle huhtikuun alussa. H-Y:n nuorisosihteerin virasta hän siirtyi vuonna 1980 Seinäjoen seurakunnan rippikoulutyöhön ja siitä hänet valittiin saman vuoden syksyllä Karhunmäen kristillisen opiston rehtoriksi.

Herännäisopistojen yhteistyömuotojen kehittelijänä Lemettinen toivoo työlle jatkoa. Hän näkee ”Viisikon”, eli Lieksan-, Valkealan-, Kainuun-, Eurajoen- ja Lapuan opistojen voivan perustaa ns. konsortion, eli yhteenliittymän, joka ajaisi yhteistyönä näiden kaikkien etuja.

Lapualla on vuonna 2014 herättäjäjuhlat ja Lapuan opisto täyttää 100 vuotta. – Toivon, että juhlia vietetään myös herännäiskansanopistoliikkeen juhlana.

 

Opiskelijat tekivät aloitteen

H-Y:n nuorisotyön alullepanijoiksi Lemettinen nimeää opiskelijat ja Helsingin Körttikodin. Opiskelijat järjestivät omaehtoista toimintaa, muun muassa uuden vuoden- ja pääsiäisen tapahtumia. Heidän joukossaan vaikutti muun muassa Heikki Rinkineva.

– Heikki oli oikea tehopakkaus! Ylihärmässä nuoret olivat tottuneet järjestämään itselleen toimintaa, koska seurakunnassa ei ollut mahdollisuutta palkata nuorisotyönohjaajaa. Opiskelijat tekivät H-Y:n päätoimikunnalle esityksen herännäishenkisestä nuorten toiminnasta.

Esitys meni läpi ja Lemettinen valittiin virkaan. Nuorisotyön toimintamuodoiksi muotoutuivat erilaiset tapahtumat, kuorot, nuorisokokous, YTY-lehti, rippikoulut ja herättäjäjuhlatempaukset.

- Peruslähtökohtana oli, että toiminnan tulee palvella nuoren seurakunnan toimintaa kirkossa ja seurakunnissa. Yhteistyötä tehtiin seurakuntien, hiippakuntien, EYL (Evankelisen Ylioppilasliiton) ja kirkon nuorisotyön elinten kanssa.

- Kun kerroin kirkon nuorisotyön kokoontumisissa työstäni, sanoin H-Y:n nuorisotyöllä olevan selvät rajat, Suomen rajat, Lemettinen muistelee.

Nuotta-lehti on yksi esimerkki laaja-alaisesta yhteistyöstä. – Henkilökemiat Kujanpään Antin kanssa olivat sopivat. Nuotta-yhteistyöstä irtauduttiin, kun se kääntyi herännäisyyden työnäkyä vastaan.

- Herätysliikkeiden ja järjestöjen yhteistyön kantavina voimina oli 70-luvulla mahdollisesti sotapappien kokema yhteys. Nyt veteraanipolven vaikutus on vähentynyt.

H-Y:n perustettiin 70-luvun lopussa toisen nuorisosihteerin virka, jonka toimenkuvaan tulivat yhteydet opistoihin. Herännäisopistot osallistuivat viran palkkaukseen maksamalla 4 000 markkaa vuodessa. Jouko Ikola oli ensimmäinen viranhaltija.

 

Miten uskottavia ollaan teoissa kristittyinä?

Lemettinen korostaa H-Y:n saavan oikeutuksensa kirkolta. - Kirkko voi olla ilman herännäisyyttä, mutta herännäisyys ei voi olla ilman kirkkoa.

Ukko Paavon asenne sopii edelleen tämän ajan ihmisille. Paavo moitti heränneitä, kun nämä valittivat että eivät enää halua mennä kirkkoon, koska siellä arvostellaan heitä. - Niin kauan mennään kirkkoon, kun siellä Isä meitä ja uskontunnustus oikein luetaan. Ota ydin, jätä kuoret muille, Paavo opetti.

- Minua murehduttaa kirkon tilanne, kirkon jäsenmäärän ja jumalanpalveluksissa kävijöiden määrän väheneminen. Nämä asiat pitää ottaa herännäisyydessä ja nuorisotyössäkin vakavasti. Nyt pitäisi miettiä, mitä voisi tehdä?

Lemettisen mukaan nuorisotyö punnitaan 2010 –luvulla sen mukaan, miten uskottavia ollaan teoissa kristittyinä.

- Toivoisin, että nuorissa olisi herkkyyttä, nähdä ja tunnistaa, missä ollaan ja minne ollaan menossa. Sitten pitäisi tehdä johtopäätöksiä ja viedä asioita eteenpäin päätoimikunnalle.

 

Kalliit ystävät

on Lemettisen mielestä herännäisyyden kaunein tervehdys. Ystävä- käsite on yksi herännäisyyden perustavista perinteistä, jonka siirtämisestä eteenpäin on kaikilla vastuu.

Eläkkeelle siirtyvän Pentti Lemettisen ja uuden rehtorin Simo Ikolan vahdinvaihto tapahtuu opistolla seuroissa 24.3.2013. Eläkeläisen suunnitelmissa on olla sen jälkeen vain hissukseen.

- Ehkä huhtikuussa voisi maalata leikkimökin, hän suunnittelee, mutta yllättää sitten kuulijan penamaisella huumorillaan, - jota tosin ei vielä ole!

- Muuten koitan hoitaa ukin, isän ja puolison virkoja, noin niin kuin alkajaisiksi, hän lisää.

Johanna Sointula

Hengellinen Kuukauslehti 1/2013

Tapahtuu
La 29.4.
Klo 17.00
Mieskuoro Veisuuveljien 10-vuotisjuhlakonsertti, Kulosaaren kirkko, Helsinki. Lisätietoja.
Pe 5.5.–7.5.
Uudistettujen Siionin virsien läpiveisuut Wanhassa Karhunmäessä Lapualla. Lisätietoja.
Pe 26.5.–28.5.
Aikuisten kertausripari Aholansaaressa. Lisätietoja.
Pe 26.5.–28.5.
Aholansaaren ystäväpäivät. Lisätietoja.
Pe 7.7.–9.7.
Herättäjäjuhlat Nilsiässä. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi