Jumalanpalvelus
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Jumalanpalvelus

Taina Manninen valittiin vuoden papiksi 2012. Valinnalla haluttiin nostaa esiin perusseurakuntatyötä tekevä pappi.

Kuva: Kaisa Manninen

Kari Tiirola ja Esko Muilu Isonkyrön herättäjäjuhlilla.

Kuva: Tapio Romppainen

 

Kohti Jumalaa

on jumalanpalveluksen suunta

 

- Tämän ajan ihminen kaipaa yhteisöllisyyttä, väittää Taivalkosken vs. seurakuntapastori Taina Manninen.

Yhteisöllisyyden kaipuu on tullut yhteisenä löytönä esille kirkolliskokouksen asettamassa jumalanpalveluselämän kehittämishankkeessa, jonka ohjaustyöryhmän puheenjohtajana Manninen toimii.

Hankkeessa on mukana 42 seurakuntaa. Tavoitteena on uusien jumalanpalveluskäytäntöjen kartoittaminen ja kehittäminen sekä jumalanpalveluselämän rikastuttaminen. Hankkeessa mukana olevat seurakunnat lähtevät omista tarpeistaan liikkeelle, esimerkiksi se voi olla jumalanpalvelusmusiikin rikastuttaminen tai esirukouksen elävöittäminen.

 

Jumalanpalvelus on sydän

- Sykkivä sydänhän on elämän keskus. Jumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus, josta kukin lähtee sinne missä elämää eletään, Taina Manninen muotoilee.

Hän muistelee Anneli Vartiaisen kuvailemaa ihannekirkkoa, kangastelttaa josta kuuluu ulkopuolellekin, mitä siellä rukoillaan. Kaunis mielikuva herättää Tainassa kysymyksen: - Mikä on se ääni, joka kuuluu telttaan sen ulkopuolelta?

Hänen kokemuksensa mukaan tämän päivän ihminen kyselee yhä edelleen ja etsii armollista Jumalaa. Ilmaisu taitaa vain olla erilaista.

- Jumala on lupauksensa mukaan jumalanpalveluksessa ja hän on kätkenyt pelastuksensa sanaan ja ehtoolliseen.

Taina ymmärtää tämän ajan ihmisen kiinnostuksen pyhiin kuviin ja enkeleihin olevan pyhän kosketuksen ja Jumalan todellisuuden läsnäolon kaipuuta.

Miksi pitäisi mennä jumalanpalvelukseen? Eikö yhtä hyvin voisi hiljentyä omissa oloissaan?

- Ihminen on rakennettu siten, että hän tarvitsee rajatun paikan ja ajan pysähtyäkseen Jumalan eteen. Jumala on kutsunut meidät jumalanpalvelukseen, missä hän voi palvella meitä. Sana ja ehtoollinen ovat eväitä matkallamme, Tainaa vastaa.

Entä jos ei saa mitään jumalanpalveluksesta?

- Omien tunteiden varaan ei voi laskea mitään. Kantovoimaa ei välttämättä näe kuin vasta vuosien päästä. Jumala on kiinnostunut luomastaan ihmisestä.

 

Kirkko on enemmän kuin minun kokemukseni

Taina Manninen on palannut miehensä kanssa takaisin synnyinseudulleen. Lapsuutensa perheessä he kävivät paikkakunnan tapojen mukaisesti noin kerran vuodessa kirkossa, ainakin jouluna.

- Minua kiinnostivat hengelliset kysymykset ja pienen ryhmän kanssa lauloimme nuoren seurakunnan veisuja ja keskustelimme Raamatun äärellä.

Käänteen tekevää oli, kun vanhoillislestadiolaisen alueen seurakuntaan tuli ensimmäinen ei-vanhoillislestadiolainen pappi.

- Olin jo täydellisesti omaksunut sen, että vain lestadiolaiset ovat oikea seurakunta. Sitten 16-vuotiaana sainkin olla mukana seurakunnan toiminnassa. Ketään ei rajattu pois ja hengellisistä asioista puhuttiin tavallisella äänellä, tavalliselle ihmiselle.

Lukioikäisenä hän kiinnostui teologiasta, erityisesti jumalanpalveluksesta ja liturgian kielestä. Hän on valmistunut teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1987. Papiksi Taina vihittiin vuonna 1988 Kuopiossa ja hän on toiminut siitä lähtien seurakuntapappina muutamaa vuotta lukuun ottamatta.

Tainalle on tärkeää, että kirkko ei ole ihmisestä. - Kirkko on enemmän kuin minun kokemukseni. Minä en ole oman uskoni varassa, vaan kirkon yhteinen rukous kantaa.

- Liturgia on rukousta, jonka kieli on moneen kertaan testattua ja sen saa vielä laulaa. Liturgia ei ole minun soperruksistani kiinni. Saan olla vapaasti ja luottaa, että kuljemme kohti Jumalaa, se on jumalanpalveluksen suunta.

 

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Tainan ollessa Kajaanin seurakunnan kappalaisena syntyi seurakunnassa yhteinen näky siitä, että seurakuntalaisilla on oikeus viettää mahdollisimman hyvää jumalanpalvelusta.

- Kukaan ei voi yksin kehittää mitään. Pappi ei ole sooloilija, vaan hän on yksi seurakuntalainen ja kaikki ovat samanarvoisia.

Kun kirkon penkissä istuvan mieli täyttyy arvostelusta ja tyytymättömyydestä, Taina ehdottaa muuttamaan ajatukset rukoukseksi.

- Rukous kantaisi myös minua, joka olen siellä jumalanpalvelustehtävässä.

Hän kannustaa myös antamaan palautetta. - Tule ja kerro, mikä olisi sellaista, että sinulla olisi jumalanpalveluksessa hyvä olla?

Taina ottaa esiin vanhan tavan, jossa jumalanpalvelukseen alettiin valmistautua lauantaina klo 18.

- Siitä lähtien voisin tutkia, minkä mahdollisuuden Jumala minulle antaa ja haluanko juurtua siinä? Annanko Jumalan tehdä työtään?

Seurakunnan työntekijän olisi hyvä miettiä, miten puhutaan tämän päivän ihmiselle? – On tunnettava seurakunnan pohjavireet, hengellinen maisema, kieli jota käytetään ja rakentaa sitä kautta yhteyttä ja yhteistä jumalanpalvelusta.

Taina kertoo olevansa käsikirjauskollinen pappi. Hän arvostaa kirkon traditiota, vuosisatojen hiomaa yhteistä perintöä.

– Minulla ei olisi pokkaa keksiä omia versioitani liturgiaan. Johdantosanoissa, saarnassa ja esirukouksessa voi käyttää omia sanoja ja esimerkkejä, jotka ovat jumalanpalvelukseen osallistuville tuttuja.

 

Tärkeää on ihmisen kohtaaminen

Perusseurakuntatyön lisäksi Tainalla on kokemusta myös kriisityöstä moniammatillisissa työryhmissä, esimerkiksi silloin kun Kajaanissa lakkautettiin UPM:n paperitehdas.

- Minun on pitänyt mennä paikkoihin, joihin en välttämättä olisi itse halunnut mennä. Silloin olen ajatellut, että tehtäväni on luottaa lähettäjään, Jumalaan.

- Kirkon työntekijän on hyvä olla uskollinen omalle työnantajalleen ja pitää kiinni ytimestä. On syytä muistaa, minne on käsketty mennä ja kuka on matkaan lähettänyt.

Lähettäminen, ”Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa ilolla!” on Tainan mielestä yksi jumalanpalveluksen hienoista kohdista.

- Siinä koolla oleva seurakunta rohkaistaan matkalle, arjen keskelle, missä jumalanpalveluksessa saatu laitetaan käytäntöön.

Johanna Sointula

 

 

Haapajärvellä kirkossakävijöiden määrä kasvanut

 

Haapajärven seurakunnassa kirkossakävijöiden määrä on kasvanut n. 20 %:lla vuoteen 2011 verrattuna. Koko valtakunnassa jumalanpalveluksiin osallistuneiden määrä on kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan laskusuunnassa.

Haapajärven seurakunta on mukana jumalanpalveluselämän kehittämishankkeessa. – Haapajärvellä on seurakuntalaisista koottu kymmenen jumalanpalvelusryhmää, jotka vuorotellen osallistuvat jumalanpalvelusten avustustehtäviin. Ryhmissä on yhteensä yli 80 seurakuntalaista, kertoo kirkkoherra Kari Tiirola.

Sunnuntain klo 10:n jumalanpalveluksiin osallistuneiden määrä on kasvanut kolmena vuonna peräkkäin, keskimäärin osallistujia on 132 henkeä. Ehtoollisella kävijöiden määrä on myös noussut.

- Puolitoista vuotta toimineet seurakuntalaisten jumalanpalvelusryhmät ovat tuoneet pyhäpäivien messuihin inhimillistä lämpöä ja hengellistä syvyyttä. Seurakuntalaisten arki ja siitä nousevat kysymykset ovat saaneet entistä enemmän tilaa yhteisessä kokoontumisessa, Tiirola kertoo.

- Kaikki se hyvä, mitä olemme kokeneet jumalanpalveluksissamme kuluneen vuoden aikana ei ole yhden tai kahden ihmisen aikaansaannosta. Siihen on tarvittu jumalanpalvelusryhmäläisten ja luottamushenkilöiden sitoutumista, seurakunnan työntekijöiden ahkeraa työtä, aikaa ja vaivaa. Uskon niin, että myös rukousta ja siunausta.

Kirkkoherra Tiirolan mukaan jumalanpalveluksen uudistuminen on johtanut myös seurakunnan uudistumiseen. - Kun uudistuminen lähtee keskuksesta, sanan ja sakramentin ääreltä, se johtaa todelliseen hengelliseen uudistumiseen ja virkistymiseen.

JS

Tapahtuu
Pe 26.5.–28.5.
Aikuisten kertausripari Aholansaaressa. Lisätietoja.
Pe 26.5.–28.5.
Aholansaaren ystäväpäivät. Lisätietoja.
Pe 7.7.–9.7.
Herättäjäjuhlat Nilsiässä. Lisätietoja.
Ti 22.8.–24.8.
Aholansaaren teologikokous. Lisätietoja.
La 2.9.–9.9.
Ruskaretki Ylläkselle Kuopiosta ja Seinäjoelta. Lisätietoja.
La 23.9.–28.9.
Hengellisen Kuukauslehden lukijamatka Budapestiin ja Wieniin. Lisätietoja.
Pe 20.10.–21.10.
Seurapuhujakoulutusta Kainuun opistolla. Lisätietoja.
Su 29.10.–2.11.
Herännäishenkinen kylpylämatka Viron Haapsaluun. Lisätietoja.
Aluetoiminta
(Valitse alue kartalta)
Aluekartta
Hengellinen Kuukaslehti
Pohjois-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi